Etusivu / Artikkelit / Tekniikka / Lumivyörytietoutta Ski Patroleille – FINLAV

 
Luostolla kuvattu lumivyöryjen varoituskyltti on syytä ottaa vakavasti. Kuva Ski.fi
Luostolla kuvattu lumivyöryjen varoituskyltti on syytä ottaa vakavasti. Kuva Ski.fi

Rinteiden ulkopuolella tapahtuvan eli offarihiihdon suosion kasvu sekä talvikauden muuttuneet sääolosuhteet ovat luoneet tarpeen kouluttaa myös suomalaisia Ski Patroleita lumiturvallisuuden saralla.

Ski Patroleiden koulutukseen kuuluu kolme osaa eli moduulia. Ensimmäinen perehdyttää rinneturvallisuuteen ja samalla suoritetaan matkailualan turvallisuuspassi. Toisessa moduulissa syvennetään taitoja ja annetaan valmius korkean paikan työskentelyyn sekä pelastukseen. Kolmas moduuli keskittyy lumiturvallisuuteen sekä turvallisuusjohtamiseen.

Lumiturvallisuuskoulutukselle on Suomessa tarvetta

Suomen Lumivyörykoulutus eli FINLAV vastaa Ski Patroleiden lumiturvallisuuskoulutuksesta. Koulutettavat voivat valita itsellensä ja tarpeisiinsa sopivan kurssin FINLAV:in kurssijärjestelmästä. 

”Esimerkiksi Lumiturvallisuus 1 -kurssi (16 h) on hyvä peruskurssi, joita on mukavasti tarjolla pohjoisen hiihtokeskuksissa tulevana talvena. Kursseilla kouluttajina toimivat FINLAV-lumiturvallisuuskouluttajat, jolloin taataan saman sisältöiset ja laadukkaat kurssit”, kertoo Suomen kokeneimpiin kuuluva lumiturvallisuuskouluttaja Eeva Mäkelä. 

Ski Patrol voi halutessaan jatkaa koulutuspolkua pidemmälle aina lumivyöryteknikoksi saakka. Lisää infoa kurssijärjestelmästä ja kurssitarjonnasta löytyy osoitteesta www.lumivyory.fi.

Pallastunturilla on Suomen mittakaavassa varsin isot korkeuserot. Tässä ollaan HEAD bootcampilla skinnaamassa kohti erämaisia ympäristöjä, joissa lumivyöryn mahdollisuus on suurempi. Kuva Finlav.

Eeva Mäkelän näkemys suomalaisten keskusten valmiudesta lumivyöryjen suhteen

”Lähtökohtaisesti Suomen hiihtokeskuksissa ei ole lumivyöryvaara silloin kun lasketaan rinnealueella. Joissakin pohjoisen keskuksissa on kuitenkin mukava lähteä hiihtämään hoidettujen rinteiden ulkopuolelle ja offareille, jolloin vyöryvaara voi olla mahdollinen tietyissä paikoissa, tiettyjen lumiolosuhteiden vallitessa.”

Mäkelän mukaan vapaalaskun yleistyessä yhä useampi laskija lähtee etsimään omia laskureittejä offareille ja monet myös hyödyntävät nousukarvoja siirtyessään kauemmaksi keskuksista. 

”Niissä pohjoisen hiihtokeskuksissa, joiden rinnealueen läheisyydestä löytyy lumivyöryille alttiita paikkoja, on yleisesti ottaen varauduttu hyvin. Monessa paikassa laskijaa informoidaan kyltein kun ollaan siirtymässä rinnealueen ulkopuolelle, jotta laskija ei vahingossa päädy alueelle, jossa vyöryt ovat mahdollisia”, Mäkelä listaa.

Hän kertoo tyytyväisenä, että muutamassa hiihtokeskuksessa tarjotaan esimerkiksi offarilasku- tai lumiturvallisuuskursseja, joissa opitaan tunnistamaan ja välttämään lumivyörymaasto. 

”Näistä hiihtokeskuksista löytyy myös vyörypelastusvälineistöä ja koulutettua henkilökuntaa mahdollisen onnettomuuden varalle. Ilmatieteenlaitoksen lumivyöryjen todennäköisyysennusteen lisäksi paikallisia vyöryennusteita on tarjolla muun muassa Ylläksellä ja Pyhällä.”

Ylläksen lumilautaileva Ski Patrol puhdistamassa rinnemerkkiä. Kolme moduulia kouluttautunut Ski Patrol on täysiverinen lumiurheilun ammattilainen. Kuva Ski.fi. Kuvattu Ylläksellä.

Ilmastonmuutos lisännee lumisateita Lapissa ja muitakin ääri-ilmiöitä sään suhteen. Miten ennustat lumivyörytilanteiden kehittyvän tulevaisuudessa?

”Kansainvälisessä lumivyörytutkimuksessa on viime aikoina nostettu esille ilmastonmuutos ja siihen liittyvää tutkimusta on tekeillä. Lapissa lumivyöryjen esiintymistiheyden kehittymistä tulevaisuudessa on kuitenkin vaikea ennustaa sillä siihen vaikuttaa niin moni seikka”, Eeva Mäkelä kertoo tämän hetkisestä tilanteesta. 

Se toisaalta tiedetään, että runsaat lumisateet lyhyen ajan sisällä, voimakkaat tuulet, jotka kuljettavat lunta tai nopeat lämpötilan nousut, lisäävät vyöryvaaraa. 

Mikä on sinun kokemuksesi mukaan suomalaisen laskettelijan tietous lumivyöryistä?

”Suomalaisen laskijan tietoisuus lumivyöryistä on varmasti kehittynyt viime vuosina, mutta parannettavaakin vielä on. Laskettelun harrastajat saattavat tietämättään ja vahingossa päätyä alueille, joissa on vyöryvaara ja näin voi tapahtua Suomen lisäksi etenkin ulkomailla”, Mäkelä toteaa.

Hänen mukaansa vapaalaskun harrastajat ovat yhä enenevässä määrin löytäneet tiensä lumiturvallisuuskurssille, mikä on positiivinen asia. Moni vapaalaskua harrastava on ymmärtänyt ennakoivien ja riskiä pienentävien taitojen merkityksen ja näistä tärkein taito on lumivyörymaaston tunnistaminen. 

”Lumiturvallisuuskoulutuksissa painotetaan nimenomaan ennakoivia menetelmiä, vaikka toki vyörypelastustilanteessa toimintaakin harjoitellaan. Positiivinen ilmiö on myös se, että moni takamaastoihin suuntaava laskija haluaa, että myös laskukaverit ovat kouluttautuneet ja harjoitelleet esimerkiksi pelastustaitoja”, Mäkelä summaa. 

Luostolla Pyhän naapurissa löytyy vapaalaskijalle houkuttelevaa maastoa. Kuvan laskija suuntaa kohti metsää, jossa vyöryn todennäköisyys on huomattavasti avotunturia pienempi.

Teksti ANTTI ZETTERBERG   Kuvat FINLAV & SHKY

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook
Facebook
0