Etusivu / Default / Toisenlainen loma Turkissa

 

”Skimbareissulle Turkkiin? En edes tiennyt että Turkissa voi hiihtää!”, oli yleisin kommentti, kun kerroin matkasuunnitelmistani. 

Laskeuduttuamme Istanbuliin tammikuun alussa satoi ja myrskysi. Mietin mahtaako sade vuoristossa tulla vetenä vai lumena. Jännittävän taksimatkan päätteeksi saavuimme Uludagin luonnonpuiston alueelle, ja kuin taikaiskusta vesi muuttui lumeksi — ja sitä tuli paljon. Lunta pyrytti sakeasti, tuuli oli kova ja näkyvyys vain noin 15 metriä. 

Taksikuskimme ei ollut ikinä ajanut lumessa

Jouduimme siis vähän opastamaan auton hallinnassa mutkikkaalla tiellä. Onneksi tien vieressä oleva pudotus ei ollut pahimmasta päästä ja tie kulki suurimmaksi osaksi metsässä. Näin jälkikäteen ajateltuna ja paikkaan tutustuneena, autossa olisi pitänyt olla lumiketjut alla, kuten kaikilla muillakin vuorelle ajavilla oli. Jännittävä alku matkalle. Suosittelen varautumaan. 

Matkalla Uludagiin oli vuoristossa jo kunnon talvikelit.

Aamulla vuorilla vielä pyrytti ja näkyvyys oli huono

Onneksi ensimmäiset hissit sijaitsivat puurajan alapuolella ja päätimme purkaa sukset pussista ja lähteä kohti lumimaata. Tässä vaiheessa alkoi myös valjeta turkkilaisen kulttuurin palvelualttius: hiihtohuoneessa hotellin henkilökunta halusi ehdottomasti pukea meille monot jalkaan ja kantaa suksemme ensimmäiselle hissille, joka sijaitsi heti hotellin takana. Eksoottista. Tosin minun kohdallani heidän palveluhalukkuus enemmän sotki kuin auttoi, sillä he eivät koskaan olleet nähneet telemark-suksia tai monoja. 

Lunta oli satanut noin puoli metriä yön aikana

Metsät näyttivät satumaisilta ja rinteet olivat osittain ajettuja, mutta suurimmaksi osaksi luonnon armoilla. Tunnelma oli kuin jostain elokuvasta. Metalliset rinneravintolat, tykkylumiset metsät sekä hissiasemien arabipoppi – tunnelma oli kuin jostain elokuvasta ja lumi oli kevyttä ja koskematonta. 

Oli todella mahtavaa korkata hiihtokausi polveen ulottuvassa puuterissa. Varsinkin telluilla lumi tuntui niin täydelliseltä, että oli vaikea muistaa, milloin viimeksi lasku olisi ollut niin nautinnollista. 

Kirjoittaja turkkilaisessa dumpissa.

Rinteissä ja metsissä oli yllin kyllin koskematonta laidunta

Viikolla laskijoita oli vähän ja vielä iltapäivälläkin oli helppoa löytää omia linjoja. Hotellit sijaitsevat aivan rinteiden alla ja koska meillä oli täyshoito hotelli Kervansarayssa, niin kipaisimme ”ilmaisella” lounaalla ja teellä laskujen välissä. Rinneravintoloista olisi kyllä saanut vartaita ja jonkin näköisiä kebab-annoksia, mutta hotelli vei voiton tällä kertaa.

Suksihuoneessa tapasimme paikallisen hiihdonopettajan ja keskuksen kehitystä edistävän Yavuz Tanyerin. Leveähymyinen vuoristoasukki, joka jo eläkkeelle jäänyt liikunnan professori ja kirjailija. Mahtava tyyppi, jonka kanssa siemailimme illalla paikallista teetä hänen tarinoidessa Uludagista, Turkin hiihtokulttuurista ja laskettelun historiasta, mistä hän jopa kirjoittanut kirjoja. 

Hän kysyi myös mitä kuuluu Juha Miedolle ja Marja-Liisa Hämäläiselle. Hän oli tavannut heidät aikoinaan vielä kilpaillessaan maastohiihdossa ja oli kiinnostunut, tuliko heidän lapsistaan maastohiihdon tähtiä.

Metsäpätkää hissistä. Turkin näkymät yllättivät.

Uludag on yksi Turkin tunnetuimmista keskuksista

Keskuksesta löytyy kaikki hiihtoturistin kaipaamat palvelut.

Yavuzin mukaan se on tunturimaisen muotonsa vuoksi myös turvallinen. Lumivyöryjä ei satu yhtä paikkaa lukuun ottamatta ja sekin on rajattu niin, ettei sinne helposti pääse. Keskuksessa rinteillä on pituutta noin 20 km, joista osa on hyvin perheystävällisiä ja sopii aloittelijoille, osa on puolestaan FIS-tason kisarinteitä. 

Keskuksella ei ole varsinaista turisti-infoa tai yhtenäistä liikettä, joka kehittäisi palveluita, vaan kaikki ovat erillisiä palveluita, joista matkaajan pitää itse ottaa selvää. Sitä Yavuz vähän harmitteli, mutta oli luottavainen siihen, että Uludagissa asiat olivat kulkemassa palveluiden kasvun ja parantamisen suuntaan. 

Meitä se ei sinänsä haitannut vaan toi pientä seikkailulisää reissuun. Sitä vartenhan siellä oltiin. Onneksi ihmiset olivat yleisesti ystävällisiä ja palvelualttiita ja kulttuuri toi oman lisänsä hiihtoon. 

Yavuz Tanyer on liikunnan professori ja kirjailija sekä kuuluu Uludagin keskuksen kehittäjiin.

Eksoottisen Uludagista tekivät myös sen kulkukoirat

Kulkukoirat olivat isoja ja lempeitä paksuturkkisia vuoriston asukkeja, joita ei tarvinnut pelätä.

Kylällä liikkui kymmenen koiran lauma, joka leikki lumikasoissa ja antoi ihmisten paijata niitä. Etelän kulkukoirista poiketen nämä koirat vaikuttivat todella hyvinvoivilta ja iloisilta. Pakkasesta huolimatta ne näyttivät viihtyvän ulkona. Ne olivat paksun talviturkin peittämiä ja lihaksikkaita otuksia. 

Koirarotu oli kuulemma jokin paimenkoira, joka on koulutettu suojelemaan lampaita susilta. Siltä ne vähän näyttivätkin. Koiria näkyi myös silloin tällöin rinteessä hiihtäjien seassa. Ehkä paimentamassa aloittavia hiihtäjiä, joita oli myös aika paljon alarinteillä. 

Kaiken kaikkiaan Uludag oli kuin eksoottinen versio Lapin hiihtokeskuksista, halvemmilla hinnoilla, turkkilaisella ruokakulttuurilla, pienemmällä palvelutarjonnalla ja enemmällä lumella. 

Rinnelounas.

Uludag, Turkki

  • Hissejä yhteensä 15
  • 8 tuolihissiä
  • 7 ankkurihissiä
  • Merkattuja rinteitä 13
  • Korkeusero 850 m
  • Lippujen hinnat noin 90 euroa/viikko
  • Taksi Istanbulista Uludagiin 170-240 euroa
  • Bussi Istanbulista Uludagiin 13 euroa
  • Suorat lennot ja sukset mukaan veloituksetta Istanbuliin Turkish Airlinesilla
  • Uludag sijaitsee noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Istanbulista etelään. Matkan kesto riippuu liikenteestä, joka varsinkin Istanbulissa saattaa olla ruuhkaista ja sekavaa. Vuoristoon päästyä maisema on kumpuilevaa ja vehreää, Uludagin rinteet nousevat noin 2540 metrin korkeuteen. Itse kylä sijaitsee 1700 metrissä.
  • Hiihtokausi alkaa joulukuun puolessa välissä ja jatkuu huhtikuun alkuun. Vuoden aikana lunta sataa kylään paljon meren läheisyyden vuoksi ja lumen laatu on kuulemma yleensä hyvää. 

Teksti ja kuvat ESSI LAHTI

  










  

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook
Facebook
0