Etusivu / Artikkelit / Tekniikka / Voittamisen anatomian kehittyminen

 

Ihmisen persoonallisuus on luonteenpiirteiden summa, joka tekee jokaisesta ihmisestä yksilöllisen. Menestyviä naisurheilijoita yhdistävät persoonallisuudessa seuraavat tekijät; tehtäväorientoituneisuus, itsenäisyys, aggressiivisuus, assertiivisuus sekä tunne-elämän tasapainoisuus. Persoonallisuuden muokkautumiseen vaikuttavat perimä, ympäristön palaute sekä oma suuntautuneisuus ja kiinnostus.
Urheiluvalmennuksessa voimme erityisesti vaikuttaa toimintaympäristöön ja siitä saatavaan palautteeseen, jolloin urheilijan kehitystä voidaan edistää kohti hänen tavoitteitaan. Voittajaksi kasvetaan ja opitaan jokapäiväisten harjoitusten kautta. Urheilija rakentaa ymmärrystä omasta itsestään sekä kyvykkyydestään jokaisessa harjoituksessa. Urheilijan tukiverkostolla, eli valmentajalla, joukkueella, kodilla ja ystävillä, on äärimmäisen suuri rooli tässä rakennustyössä.

Minäkuvan ymmärtämisen kautta urheilija vahvistaa itseään ja kasvaa voittajaksi.

Pystyvyyden tunteen vahvistaminen
Naisten urheiluvalmennuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota fyysisen pystyvyyden tunteen kehittämiseen, jolloin annetaan ymmärrys urheilijan osaamista taidoista. Pystyvyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa elämänsä tärkeisiin tapahtumiin, jolloin se motivoi oppimista. Pystyvyys perustuu neljään erilaiseen ihmisen saamaan informaatioon; omaan tunteeseen aikaisemmista suorituksista, sijaiskokemukseen, muiden ihmisten vakuutteluun sekä omien tunnereaktioiden tulkitsemiseen.
Pystyvyyden tunteen vahvistamisen kautta kehitämme itseluottamusta, joka näkyy positiivisena vireenä kilpailusuorituksissa. Pystymme itse vaikuttamaan omiin toimintoihimme esimerkiksi itsepuheen kautta. Itsepuheella voimme vahvistaa omaa pystyvyyden tunnettamme sekä harjoituksissa että kilpailuissa.

Ryhmän kiinteyden kautta voidaan saavuttaa merkittävää etua kilpailusuorituksiin.

Urheilijan oman ihmisyyden ja valmennuksen eriyttäminen
Urheilussa suorituksia arvioidaan erittäin vahvasti kilpailumenestyksen kautta. Urheilijan oma minä ja urheilun minä pitää pystyä erottamaan, jolloin ihminen ja urheilusuoritus määritellään toisistaan erillisinä asioina. Tällöin ihmistä inhimillisenä olentona ei määritellä pelkästään urheilun kautta vaan annetaan hänelle selkeä mahdollisuus rakentaa oma minäkuvansa itse.
Minäkuva kertoo, kuka urheilija on ja millainen hän itse haluaa olla. Keskeisimpiä asioita ovat urheilijan omat arvot ja niiden suhteuttaminen oman itsensä kehitykseen. Minäkuva muokkautuu koko ihmisen elämän ajan, jolloin urheilijan minuuden arvostaminen lisää pystyvyyden tunnetta ja sitä kautta vahvistaa ihmistä. Minäkuvan selkeytyminen näkyy erityisesti esimerkiksi valmennustapahtumissa tai ihmisen tapana käsitellä menestystä ja pettymyksiä.
Eriyttämisellä haetaan valmennustapahtumissa sitä, että urheilija ymmärtää valmentajan palautteen koskevan vain hänen urheilusuoritustaan. Vastaavasti pettymyksiä kohdatessaan urheilija osaa suhteuttaa asiat oikeisiin uomiin, vaikka pettymykset aiheuttavat väistämättä tunnekuohuntaa. Molemmissa tapauksissa urheilijan tuntemus omasta itsestään ohjaa hänen toimintaansa siten, että hän tuntee itsensä arvostetuksi.

Ryhmän kiinteydestä voimaa harjoitteluun ja kilpailemiseen
Ryhmän kiinteydellä eli koheesiolla tarkoitetaan ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvä kiinteys ryhmässä parantaa ryhmän suoritusta, sekä sitouttaa sen jäseniä hyvään harjoitteluun ja toimintaan. Naisten urheilussa on huomioitu kiinteyden heijastuvan suorituksiin miehiä enemmän, jolloin hyvä kiinteys parantaa suorituksia ja säröt heijastuvat suorituksiin negatiivisesti.
Harjoitusryhmän toiminnassa kiinteyttä on hyvä arvioida säännöllisesti, jolloin kiinteys voidaan jakaa tehtävä ja sosiaaliseen kiinteyteen. Tällöin tehtäväkiinteyden puolella arvioidaan kuinka vetovoimaisia harjoitukset ovat, eli kuinka kiinnostaviksi harjoitukset mielletään.
Tarkoittaen mielialaa harjoituksissa, harjoittelua itsessään, toimintatapoja sekä ryhmän yhtenäisyyttä harjoitteita suoritettaessa. Sosiaalisen kiinteyden näkökulmasta arvioidaan ryhmään tulemisen mielekkyyttä ja viihtymistä muiden ryhmän jäsenten kanssa, sekä ryhmän muiden jäsenten arvostamista.
Ryhmän kiinteys edistyy, kun sen jäsenet pääsevät mukaan yhdessä valmentajan kanssa päättämään ryhmän toiminnan periaatteista. Toimintanormien kautta kaikki ryhmän jäsenet sitoutuvat tekemiseen, koska he tuntevat asiat omien arvopohjiensa mukaisiksi. Kilpailumenestystä tukevana tekijänä esille nousee myös yksilölajeissa ryhmän tuki yksilöä kohtaan, jolloin vahvempaa kiinteyttä tukeva ryhmä kannustaa myös muita ryhmän jäseniä menestymään.

Urheilijan pystyvyyden tunteen vahvistaminen on tärkeä osa valmentajiston työtä.

Lopuksi
Voimme muokata toimintaympäristöämme menestystä tuottavaksi. Tavoitteena on tukea urheilijan yksilöllistä kasvuprosessia ja kehitystä sekä minuuden kokemista läpi koko urheilu-uran.

Teksti MIKAEL KURKI    Kuvat JUHA LEHTONEN & MIKAEL KURKI

Mikael Kurki

 

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook
Facebook
20