Hyvissä ajoin varattu matka, Etelä-Suomen ankea alkutalvi ja viime hetken sääennustukset kohteeseen saivat hiihtomatkakuumeen nousemaan ennätyksellisiin lukemiin. Meteorologien kartat lupasivat vuoden ensimmäiselle kokonaiselle viikolla vuoroin lumisadetta ja vuoroin aurinkoa. Lähtötilannekaan ei ollut huono, sillä kylällä kerrottiin lunta olevan 50 cm ja ylhäällä vuorilla 220 cm. Reissuun pakkaantuivat mukaan 99 mm ja 107 mm vyötäröiset sukset.
Sella Rondasta on hyvä aloittaa
Super Ski Dolomiti hiihtoalue on erittäin laaja. Kaikkiaan laskettavaa on Dolomiti Super Ski Passilla 1 200 rinnekilometriä. Alueen suurimmat hissillä toisiinsa yhteydessä oleva alueet ovat Sella-vuoren ympärillä. Vuoren ympäri on tehty hyvin opastetut Sella Ronda -reitit, joista vihreällä merkitty on helpompi ja kulkee myötäpäivään. Vaativampi oranssi merkitty vastapäivään. Reitille annetaan laskuajaksi 5 – 6 tuntia, mutta himolaskija saa sen puristettua alle neljään tuntiin. Toisaalta, miksi pitäisi puristaa?
Aluksi ajattelimme katsastaa alueen oranssin Sella Rondan kiertämällä
Ajatus oli hyvä, mutta lumisadepilvet, olivat asiasta eri mieltä. Näkyvyys oli paikoin juuri seuraavalle rinteen rajakepille saakka. Kepeissä on eri väritykset, jotta tietää, kummassa laidassa on laskemassa. Lumisateesta johtuen suunniteltu kuvauspaikkojen spottaus jäi vähemmälle, mutta matkakarstat saatiin karistettua kehosta irti. Kierroksen aikana näimme ala-asemat mm. Alta Badiasta, Val Gardenasta, Val di Fassasta, Arabbasta sekä Livinallongosta. Laajempaa kuvaa kylistä tai maisemista emme saaneet pilvien johdosta luotua.
Hiihtoalue on käsittämättömän laaja, ja koko alueen hiihtokartta on aika ylimalkainen, suorastaan sekava. Onneksi joka kylästä nousevalla hiihtoalueella on omat täsmällisemmät karttansa. Toinen vaihtoehto saada alueesta selkoa on ladata älyluuriin Dolomiti Superski -sovellus, josta näkyy rinnekartan lisäksi oma sijainti kartalla, sääennusteet sekä web-kameroiden livekuvaa. Kameroiden perusteella etsimme reissun ensimmäisinä päivinä useastikin vähäpilvisempiä kolkkia.
Italialaiset eivät ymmärrä hyvän päälle
Parin pilvipäivän jälkeen taivas aukesi ja pääsimme maistelemaan pitkän lumisadejakson tuomista paksuista pintahangista. Vaikka tammikuun alusta olikin kysymys, auringon lämmittävä vaikutus tuntui lumessa. Keskityimme pohjoisen puolisiin seinämiin. Karttajumpan jälkeen päädyimme Marmoladan kupeessa oleville rinteille.
Lasku ylhäältä alas laaksoon tuotti 1400 vertikaalimetriä jihaa-huutoja! Puuterikiimassa laskimme päivän aikana yli 8000 vertikaalimetriä, joista varovasti arvioituna 5000 oli pehmeän lumen sävyttämää. Yksi parhaista hissihiihtopäivistä ikinä. Jälkihiihdoissa Aperol maistui verbaalisten uusintalaskujen lomassa.
Vaikka lumisade loppuikin reissumme osalta, niin vielä kolmantenakin päivänä lumisateen jälkeen löytyi makoisia paikkoja kääntyillä pehmeän lumen päällä. Eivätkö italialaiset ymmärrä hyvän päälle vai oliko varhainen kausi syynä, miksi saimme nauttia lumikiteiden jalommasta olomuodosta niin pitkään? Emme valittaneet aiheesta, mutta päivittelimme sitä, että vastaava tilanne vaikka St. Antonissa olisi ollut vain tuntien kysymys, kun paraatisiivut olisivat puhki kalutut.
Kylällä afterilla juttelimme aiheesta paikallisen oppaan kanssa ja hän heitti, ettei ”Täällä ei ole juurikaan ruotsalaisia pilaamassa offareita”. After ski tarkoittaa Canazeissa leppoisaa turinointia rauhallisessa tunnelmassa. Kylästä löytyy menoakin, ainakin Apres Ski Paradisin pienissä tiloissa meininki oli ihan Itävallan tunnelman tavoittavaa reuhaamista.
Asialliset hissijärjestelmät
Reissuajankohtamme ansiosta jouduimme jonottamaan paria minuuttia pidempään vain kerran. Keskipäivällä Marmoladan gondoliin noin 45 minuuttia. Kerrasta opimme, että sinne kannattaa mennä mahdollisimman varhain. Se jäi mietityttämään, että mitenköhän pitkä jonotusaika on, kun on sesonki päällä?
Kylistä ylös vuorille nostaa pääsääntöisesti modernit kabiinihissit, joten minkäänlaisia aamuruuhkia ei ollut havaittavissa. Hiihtoalueella on muutamia vanhakantaisia kahden hengen tuolihissejä, joille voi ennustaa ruuhkia syntyvän suuremmilla väkimäärillä.
Suunnittelu kannattaa
Kun hiihtoalue on valtava, hiihtopäivä kannattaa suunnitella etukäteen. Matka-aika alueen toiselta reunalta takaisin omalle kylälle voi viedä yllättävän paljon aikaa. Alueella on kattava ski-bussi verkosto, jonka aikataulut olivat suuntaa antavia. Myös ajantasaiset liikennetiedot kannattaa tarkastaa, sillä lumivyöryvaaran takia laakson yksi tie oli reissumme aikana katkaistu liikenteeltä.
Viimeisenä päivänä yksi retkikuntamme jäsenistä halusi käydä laskemassa Alta Badian maailmancupin kisarinteen. Ajatus rinnelaskusta kävi kaikille, kun suurimmalla osalla oli jalat jo aika väsyneet. Rinnettä laskiessa kunnioitus kanttigladiaattoreita kohtaan kohosi, kun peruskäännöksessäkin sai suksea polkea rinteeseen kunnon voimalla. Leppoisan päivän kruunasi pitkä kahvi- ja lounastauko menneitä laskuja fiilistellen ja auringosta nauttien.
Mikäli reissu olisi jatkunut toisen viikon, yhden päivän ohjelmassa olisi voinut olla laskupäivä samaan hiihtoalueeseen kuuluvalle Cortina d´Ampezzoon. Bussimatka klassikkokeskukseen kestää Canazeista noin 45 minuuttia.
Aluetta kannattaa kiertää
Maisemat ja luonto on yllättävänkin erilaista eri laaksoissa. Canazein ympärillä puuraja on noin kilometrin korkeudella ja Alta Badiassa kookkaita kuusia oli vielä kahden kilometrin korkeudella. Kulutimme puuterivietissämme kolme päivää Marmoladan lähistöllä, joskin hyvää laskettavaa riitti siellä meidän tarpeisiimme, joten yhteen hiihtoalueen nurkkaan juuttuminen ei juurikaan harmittanut. Tietoisuus siitä, että alueesta on vielä paljon näkemättä, jätti halun palata takaisin.
Kiva ja kompakti kylä
Etelä-Tirolissa sijaitseva Canazei on alle 2000 asukkaan kylä Dolomiittien kupeessa. Idyllisellä kylällä asutaan oikeasti, joka tekee siellä kävelemisen kodikkaaksi. Rakennukset ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia, joille lisätunnelmaa luo niiden taustalta kohoavat paasimaiset vuoret. Vuorien ruskea perusväri saa uusia sävyjä auringon asenon ja pilvitilanteen mukaan. Joku oli vuorista näkevinään myös Aperol Spritzin sävyjä. Jotenkin tuntuu, että kun vuorille katsoo, niin ne näyttävät aina erilaiselta.
Majoituimme kolmen tähden hotelli Bernardissa, jonka edessä oli ski-bussin pysäkki. Matkaa hissiasemalle oli vajaa kilometri, jonne välillä myös kävelimme. Kylän ytimen reunalla sijaitsevasta hotellista oli helppo käydä asioilla läheisissä kaupoissa. Hotelli oli siisti, huoneet tilavat, hiihtovarustehuone asiallinen ja henkilökunta ystävällistä. Aamupala on alppihotellien mittakaavassa käypäinen ja suurin osa päivällisruuista maistuvaa. Eritoten vanha isäntä Enzo on mainio persoona, vaikka pieni kielimuuri kommunikointia haittasikin.
Italiasta puhuttaessa keskustelussa esille nousee lähes aina ruoka
Oppaat varoittivat jo ennakkoon, että tällä alueella ruokaa ei juurikaan mausteta, vaan siellä luotetaan laadukkaisiin raaka-aineisiin. Suola- ja maustepurkkien vispaamiseksi se paikoin meni. Noin kärjistettynä italialainen ruoka, kuten lasagne, pasta, pitsa tai vaikka spaghetti olivat joko hyviä tai erinomaisia. Peruspihvit ja perunat eivät saaneet makuorgioita aikaiseksi.
Sosiaalinen nautinko kohdallaan
Onnistuneen reissun mittana voi pitää vaikka sitä, että tuntuuko reissu loppuvan kesken? Nyt loppui ja rajusti. Ryhmämme laajeni reissun varrella, joiden kanssa suksien ohella myös juttu luisti mainiosti. Tämä on yksi vähän aliarvostetun pakettimatkailun kääntöpuoli, saa tutustua uusiin ihmisiin.
Nyt ryhmästä löytyi muutama sielunhenkilö, joiden läsnäolo raikasti hiihtoreissun kokonaisilmettä huomattavasti. Eikä se, että pakettimatkalla kaikki kulkemiset on aikataulutettu ja järjestetty valmiiksi, ainakaan vähentänyt hiihtonautintoa. Sai keskittyä tärkeimpiin asioihin, laskemiseen ja kavereihin. Paluumatkalla kaikki miettivät, että milloin pääsisi Canazeihin takaisin. Helsinki-Vantaalla matkalaukut saatuamme olo oli, kuin olisimme rippileiriltä kotiutumassa. Halauksia ja uuden reissun lupauksia sinkoili niin uusien kuin vanhojen hiihtokavereiden kesken.
Ratsia odottaa offarilaskijaa
Kun olosuhteet offarilaskemiselle olivat optimaaliset, käytimme niitä hyväksi. Parhaimpana päivänä laskimme yli 5000 vertikaalimetriä pehmeän lumen päällä. Alueella on jonkun verran kieltokylttejä ja sulkunauhoja. Suhtautuminen takamaastolaskemiseen on ymmärtäväistä, kunhan ei ota tarpeettomia riskejä ja varusteet ovat kunnossa.
Erään lasku- ja kuvassession jälkeen meitä odotti rinteen alla carabinieeri, joka tarkasti piipparin toimintakunnon sekä lapion ja sondin mukanaolon. Tarkastukseen kuului myös pieni kysely, että osaammeko varusteita myös käyttää? Tähän oikeaksi vastaukseksi riitti vakuuttava nyökkäily. Sen jälkeen hän toivotti mukavaa hiihtopäivää. Mikäli varusteissa olisi ollut huomautettavaa, hissilippu olisi lähtenyt ja heti olisi pitänyt maksaa jopa 150 euron sakko. Piittaamattomasta toiminnasta kurinpito saattaa olla vieläkin rajumpaa.
Dolomiti Super Ski & Canazei, Italia
- Sisältää 12 eri hiihtoaluetta
- Kyläkorkeus Canazei 1 450 m
- Ylin hissiasema 3342 m
- Suurin korkeusero 1508 m
- Rinnekilometrejä 1177 km
- Hissejä 457
- Snowparkeja 30
- Rinteitä 809
- Mustia 87
- Punaisia 390
- Sinisiä 332
- Matka-aika Innsbruckin lentokentältä 2 h 45 min
- Hissilippu aikuinen 6 pvä 265 – 294 euroa
- Hissilippu 8-15 v 6 pvä 185 – 206 euroa
Alppimatkat tekee järjestettyjä matkoja Canazeihin. Lisätietoa www.alppimatkat.fi
Teksti ja kuvat JUSSI OVASKAINEN
