Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajaksi ruotsalainen Johan Eliash
Samaan aikaan kun pandemia on koetellut tapahtumajärjestäjien hermoja menneellä 2020 – 2021-kaudella on kansainvälisesti hiihto- ja lumilautailua hallitsevan FIS: n johdossa tapahtunut suuria muutoksia. FIS:n yli 130 jäsenmaata käsittävä kongressi valitsi kesällä 2020 itselleen uuden puheenjohtajan. Valituksi tuli ruotsalainen Johan Eliasch (s. 1964), joka on vasta viides FIS-puheenjohtaja järjestön perustamisesta alkaen. Eliasch voitti päähaastajansa Sveitsin Urs Lehmannin, joka muistetaan syöksylaskun maailmanmestaruudestaan, ensimmäisellä kierroksella selvällä enemmistöllä. FIS:n puheenjohtajan tehtävä on täysiaikainen työ eikä siis niin sanottu luottamustoimi, jota tehdään oman toimen ohella.
Eliasch perii johdettavakseen järjestön, jota johti vuosina 1998 – 2021 sveitsiläinen Gian-Franco Kasper pehmeällä mutta rautaisella otteellaan. Kasperin aikana FIS kehittyi maltillisesti lähinnä reagoiden niihin muutospaineisiin joita siihen kohdistui. Suuria muutoksia ei siis nähty, ja joidenkin mielestä muutostahti oli jopa liian verkkaista ottaen huomioon maailman nopean muutoksen ympärillämme kuten esimerkiksi digitalisaatio ja kestävän kehityksen eri teemat.
Michel Vion on FIS:n uusi pääsihteeri
Oli jo etukäteen selvää, että FIS saa uuden pääsihteerin kesäkuun kongressissa 2021, koska edellinen pääsihteeri Brittiläinen Sarah Lewis oli saanut lähteä jo etukäteen. Taustalla oli ilmeisesti jo pidempään jatkunut epäluottamus edellisen puheenjohtajan ja pääsihteerin sekä koko hallituksen kesken. Lewis tunnettiin erittäin työteliäänä pääsihteerinä, joka vaati alaisiltaan paljon. Lewis yritti vielä erottamisensa jälkeen päästä mukaan puheenjohtajakisaan omalla kampanjallaan, mutta äänisaalis jäi hajaääniin. Näin päättyi kaksikon Kasper-Lewis aika FIS: n johdossa yhdellä kertaa.
Vion astuu tehtäväänsä oltuaan Ranskan Hiihtoliiton puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Lisäksi hän on ollut FIS:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen, joten järjestö on hänelle erittäin tuttu jo entuudestaan.
Vionilla on alppihiihtotausta sekä urheilijana että suksiteollisuuden puolelta. Hän voitti maailmamestaruuden alppiyhdistetyssä vuonna 1982 Itävallan Schladmingissa ja toimi sittemmin Ranskan Hiihtoliiton alppipäällikkönä sekä Dynastarin ja Rossignolin johtotehtävissä erityisesti alppihiihdon kilpailutoimintaan liittyen.
Millaista tulevaisuutta FIS rakentaa?
Uusi puheenjohtaja Johan Eliasch on alleviivannut muutoksen yhdeksi ohjenuoraksi nyt alkaneelle puheenjohtajakaudelle, joka kestää ensi alkuun vain kaksi vuotta johtuen pandemian viivästyksestä valintaprosessin osalta. Yhtenä muutoksen merkeistä voidaan pitää sitä, että tänä kuluvana syksynä on järjestetty yksi ylimääräinen kongressi, jossa aiheena olivat FIS:n statuutit eli tavallaan sen ”perustuslaki”. Jopa sellaisesta asiasta äänestettiin kuin järjestön nimi, jossa ehdolla oli nykyisen lisäksi muoto, jossa lumilautailu olisi nostettu sanana mukaan viralliseen nimen muodossa International ski and snowboard federation. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta, joten toistaiseksi nykyinen nimi säilyy käytössä.
Yksi suuri ja erittäin merkittävä urakka on urheiluliiketoiminnassa niin tärkeiden markkinointioikeuksien hallinta, jossa tähän saakka FIS:n malli on ollut sellainen, jossa jokainen maailman cupien järjestäjämaa saa itse päättää, mitä niille tehdään. Uudessa mallissa ne olisivat FIS:n hallussa, jolla arvatenkin halutaan saada parempia tuottoja, joita voidaan sitten jakaa järjestelypalkkion muodossa kilpailujärjestäjille. Tästä mallista on hyviä esimerkkejä muista suurista lajeista, ja tämä on varmasti hyvä suuntaus koko lajin globaalia taloutta ajatellen. Uudet markkina-alueet ovat etenkin Kiinassa, jonne on nyt myös avattu FIS:n sivutoimipiste. Tämä kertoo myös siitä, että kilpailu uusista markkinoista on käynnissä etenkin nyt Pekingin talvikisojen alla ja FIS ei tässä kisassa aio jäädä jalkoihin.
Isot teemat
Suuri teema on varmasti myös se, kuinka urheilu ylipäätään ja tässä tapauksessa lumilajit tulevat toimimaan niin, että toiminta on ja myös näyttää kestävältä ulospäin. On melko varmaa, että mikäli jatkossakin halutaan nauttia hyvistä yhteistyökumppanuuksista, on lajien kilpailutoiminnan oltava entistä kestävämpää. Etenkin, mitä tulee ilmaston lämpenemiseen liittyviin uhkiin. Ilmaston lämpeneminen sinänsä aiheuttaa jo itsessään suuren uhan koko liiton toiminnalle, joten sen voisi kuvitella olevan asiassa jopa aivan ensisijaisen tärkeä, mitä tulee asian esilläpitoon mediassa ja myös ihan konkreettisiin tekoihin ryhtymisessä.
Alppihiihdon mahdolliset muutoksen suunnat
Alppilajien osalta teemoina ovat tv-tuotteen parantaminen alkaen suoritusten informaation tarjoamisen lisäämisestä. Nykyteknologia ja esimerkiksi erilaiset jatkuvasti kehittyvät anturit antavat tälle mahdollisuuden. Toisaalta urheilijat eivät kaikki välttämättä halua antaa koko kansan töllisteltäväksi esimerkiksi omia syketietojaan suorituksen aikana, koska ne ovat tavallaan terveyteen liittyviä asioita.
Jatkuvaa keskustelua herättävät myös lajien kirjo, jossa vastakkain ovat uudet ja perinteiset lajit, joiksi luetaan syöksy, suurpujottelu, pujottelu sekä alppiyhdistetty. Super-G on jossain siinä välimaastossa, ja uusia lajeja ovat etenkin parikilpailut ja joukkuelajit. Parikisojen osalta on jo ajauduttu vastatuuleen, koska kisoja on aika vähän ja niissä on usein haasteena luoda reilut olosuhteet kaikille. Esimerkiksi kahden yhtä nopean radan rakentaminen rinteisiin, joissa ei välttämättä ole aivan samaa profiilia noin 30 metrin leveydellä, on osoittautunut lähes mahdottomaksi. Alppiyhdistettyä on jo pitkään oltu korvaamassa näillä uusilla lajeilla, mutta asia velloo edelleen lajiyhteisössä ja jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. FIS ei myöskään halua antaa pois jonkin lajin olympiastatusta, ennen kuin sinne on saatu uusi laji tilalle.
On puhuttu myös erilaisista rankingjärjestelmistä kuten kärjen jakamisesta A- ja B- ryhmiin. jotta mielenkiintoa syntyisi siitä, millaista liikettä tapahtuu ryhmien välillä. on myös nostettu esiin, voisiko jatkossa tekniikkalajien kisoja olla enemmän arki-iltoina kun keinovalojen määrä isoissa keskuksissa lisääntyy ja viikonloppuisin olisi sitten tilaa vauhtilajeille päivä-aikaan. Myös monista muista lajeista jo tuttu asia eli jokavuotiset arvokilpailut ovat saaneet aikaiseksi keskustelua, ja monet perinteisemmät laji-ihmiset ovat jo ehtineet asian tuomita arvonalentumiseen vedoten.
Syöksyä maasta toiseen
Uusia konsepteja on myös kehitetty. Yksi mielenkiintoisin on Zermatt-Cervinian maailmancupin sekä miesten että naisten syöksy- ja super g-osakilpailujen tuominen jo kauden aloitukseen. Nämä vauhtikisat järjestetään marraskuussa 2022. Monet tosin pelkäävät säiden olevan sellaisia jäätiköillä marraskuussa, että kisoja tuskin päästään koskaan laskemaan. Toisaalta alue haluaa tarjota kaikille avoimet harjoitteluolosuhteet vauhtilajeissa jo kolme viikkoa ennen kisoja. Se tekee hyvää vauhtilajien kehittymiselle, koska muualla olosuhteet jatkuvasti heikentyvät jäätiköiden sulamisen vuoksi. Tällainen kilpailu olisi myös ensimmäinen, jossa startti ja maali ovat erimaissa. Startti on nimittäin Sveitsissä, ja maali Italiassa.
Uusi johto on siis varmuudella tuomassa uusia tuulia lumilajeihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kukaan ei oikein tiedä, mitä kaikkea tulee tapahtumaan. Taustalla ovat varmasti useiden vuosien muutostarpeet, jotka ovat nyt pääsemässä purkautumaan edellisen johdon väistyessä. Hieman huolestuttavaa on kuitenkin se että uuden FIS Future Vision -ryhmän vetäjä, entinen Itävallan FIS:n hallituksen jäsen, Peter Schröksnadel on jo 80-vuotias.
Miten käy Levin maailmancupin?
Meitä suomessa koskee erityisesti se, kuinka uudistukset tulevat vaikuttamaan Levin maailmancupin tulevaisuuteen. Nyt on nähty, että viime vuonna ja myös tänä vuonna lasketaan naisten osakilpailut ja nähtäväksi jää, onko kyseessä pysyvä olotila. Nyt olisi laitettava kaikki lobbaustaidot peliin, jotta kisojen tulevaisuus olisi varmalla pohjalla myös laji – ja kalenteriuudistusten jälkeen. Levin asema perustui alkukauden taattuihin olosuhteisiin ja toisaalta kalenterissa olevan aukon täyttämiseen Söldenin ja Pohjois-Amerikan kisojen välissä. Nyt tuohon kohtaan kalentereita on tulossa muun muassa Itävallan parikilpailuita (Lech) ja myös uusi vauhtikonsepti Zermatt-Cervinia aiheuttaa ruuhkaa kalenteriin. Levin pitää nyt uudelleen pohtia omat kilpailuetunsa tässä tilanteessa ja saada niille vahva luotto uudelta FIS:n johdolta.
Janne Leskinen
Helsingissä 19.10 2021
