Ruka avasi perinteisesti kumparelaskun maailmancup-kauden joulukuun alussa. Suomalaisittain tunnelmaa kohotti Olli Penttalan neljäs sija.
Suomen joukkue oli saanut valmistautua Rukan kisoihin hyvissä olosuhteissa ja melko terveinä, joten valmentaja Juha Hautsalon odotukset ennen kisaa olivat korkealla.
”Valmentajana toivon, että jokainen laskija pystyisi laskemaan hyvällä perustasollaan. Nuoret Severi Vierelä ja Rasmus Karjalainen ovat nostaneet perustasoaan huimasti tämän syksyn aikana. Jimi Salonen on ollut Rukalla ennenkin superfinaalissa (TOP 6) ja Olli Penttala on myöskin nähty maailmancup-kinkereiden finaaleissa (TOP 16). Tuon nelikon taso on semmoinen, että jokaisen heistä voi nähdä finaaleissa. Kyllä minä finaalipaikkoja odotan”, Hautsalo ennakoi ennen kisaa.
Urheilijat vastasivat valmentajan huutoon, sillä myös Severi Vierelä raivasi tiensä finaaleihin. Lopputuloksissa Vierelä oli sijalla 14.
Mikä laskuränni valitaan?
Rukan kisakumpareikko valmistettiin vain muutama päivä ennen kisaa, mikä tarkoitti, että jäisessä suorassa rinteessä oli lumikumpuja. Kumparelaskun rännejä ei ollut vielä päässyt muodostumaan. Tämä tarkoitti sitä, että laskijoiden vauhtikontrollilla oli poikkeuksellisen suuri merkitys. Kokeneelle Olli Penttalalle (28) kisarännin valitseminen on huolellisen tarkastelun tulos.
”Kumpareikossa on aina pieniä eroja, esimerkiksi kumpareiden väleissä ja koossa. Kisarännin valitsen sillä perusteella, että mikä näyttää minun mielestä parhaalta. Siihen vaikuttavat vaikka kummun muodot sekä ovatko ne avonaiset vai suljetut. Enemmän limittäiset kumpareet ovat minulle mieleen”, Penttala kertoo.
Myös kokenutta kaartia edustavalle Jimi Saloselle (29) kisarännin valitseminen on helpompi asia kuin Penttalalle.
”Keskimmäisessä rännissä on mielestäni paras rytmi ja hyppyreitä edeltävät kumpareet ovat minun laskuni kannalta paremmalla puolella. Ei noissa ränneissä suuria eroja ole”, Salonen summaa.
Yhteistyökykyinen kansainvälinen kumpareyhteisö
Vaikka kumparelasku on huipputasolla totista kilpailua, kisojen ulkopuolella eri maiden joukkueet tekevät laajaa yhteistyötä, kertoo Ski Sport Finlandin lajipäällikkö Eemeli Kallas.
”Sehän on tämän lajin hienous, että teemme laajaa yhteistyötä niin olosuhteiden kuin aikataulutusten suhteen. Vaikka haemme etuja muihin joukkueisiin nähden, se ei tapahdu olosuhteiden ehdolla. Kaikki joukkueet ovat tervetulleita, jos jossain on mäki avoinna.”
Laskemiseen liittyvä tietous välittyy Kallaksen mukaan nirkoisemmin.
”Jonkun verran silloin jotain syvällisempiä keskusteluja käydään muiden valmentajien kanssa. Mutta en usko, että kukaan panttaisi tietoa, jos kävisin vaikka kysymässä, että miten he paneutuvat jonkun yksityiskohdan kehittämiseen”, Kallas taustoittaa.
Tuomarointi puhuttaa
Rukan kisojen superfinaalissa lajilegenda Mikael Kingsbury horjahti silminnähden ja keräsi siitä huolimatta pronssille oikeuttaneet pisteet. Tuomarointi aiheutti porinaa, mutta Kallas ei lähtenyt arvostelemaan tuomaritoimintaa.
”Tuomarointiin voi käyttää vaikka kuinka paljon aikaa. Tuomarit ovat amatöörejä ja pisteet ovat heidän sen hetkisen käsityksen mukaiset. Tuloksia ei muuteta jälkikäteen, joten kannattaako siihen käyttää aikaa tai energiaa?”, Kallas kysyy.
Kallas näkee, että enemmän kannattaisi kiinnittää huomiota esimerkiksi laskuasuihin.
”Tällä hetkellä haluaisin, että huomiota kiinnitettäisiin siihen minkälaisilla asuilla lasketaan. Valkoisilla asuilla saa peitettyä virheitä aika hyvin.”
Suomen tämän kauden asu on tumma, kuten myös muutamalla muullakin maalla. Tuomaristoon pyritään tekemään vaikutusta myös meikkaamalla laskua juuri tuomaristoa ajatellen.
”Laskun meikkaamiseen päästään vasta, kun laskeminen on ylipäätään saatu vakioitua hyvälle perustasolle. Sitten lähdetään hakemaan tuomariston silmiä miellyttäviä asioita. Esimerkkinä vaikka käsien rauhoittamista”, kertoo Juha Hautsalo.
Sähinää virallisissa harjoituksissa
Kumparelaskun maailmancupin osakilpailuissa on kaksi virallista harjoituspäivää, joihin kumpaakin kuuluu kaksi 45 minuutin harjoitusjaksoa. Intensiivisessä treeneissä käy melkoinen kuhina, mutta Juha Hautsalon mukaan harvoin tapahtuu mitään vakavampia onnettomuuksia.
”Laskijan on vain otettava se tila, kun lähtee laskemaan. Ei siinä kyynärpäitä tarvitse käyttää. Yleensä meillä on ylhäällä ja alhaalla kaverit, jotka auttavat urheilijaa löytämään oman hetkensä treenilaskulle”, hän lisää.
Eemeli Kallas sanoo, että urheilijoilla on erilaisia lähestymisiä virallisissa harjoituksissa.
”Toiset rakentavat laskunsa paloina harjoittelemalla esimerkiksi keskipätkän ensin ennen hyppyjen harjoittelemista. Toisessa ääripäässä on Jimi Salonen, joka lähtee heti laskemaan kokonaisia laskuja.”
Hullunkurinen kumpareperhe
Suomen kumparemaajoukkue asuu Keski-Suomessa. Viime kesänä kumpareperhe kasvoi, kun Voutilaisen sisarukset Riikka ja Riku muuttivat Jyväskylään. Eemeli Kallas kertoo ryhmässä koettavan yhdessä kaikki elämän osa-alueet.
”Onhan tämä pieni ja tiivis työ- ja kaveriporukka. Työt tehdään yhdessä ja urheilijoista on kasvanut myös aika tiivis kaveriporukkakin. Toki onhan Juha (Hautsalo) vaihtanut poikien autoihin osia ja muutoinkin he soittelevat hänelle, kun tarvitsevat apua tai tukea erilaisissa elämäntilanteissa”, Kallas naurahtaa.
Kokemus voitti nuoruuden
Suomalaisista Rukan karsintoihin osallistuivat Rasmus Karjalainen, Olli Penttala, Jimi Salonen, Severi Vierelä, Riikka Voutilainen, Riku Voutilainen sekä viime hetkellä kisaamaan ilmoitettu Aleksi Kaisla. Heistä finaalipaikan ansaitsivat Olli Penttala ja Severi Vierelä.
Penttala oli karsintojen 11. 71,11 pisteellä. Vierelä otti viimeisen finaalipaikan eli sijan 16 70,15 pisteellä. Jimi Salonen oli 26. 67,24 pisteellä, Karjalainen 32. (64,54), Voutilainen 41. (54,75) ja Kaisla 47. 45,19 pisteellään.
Riikka Voutilainen oli naisten karsinnan 30. Hän keräsi paremmasta laskustaan 31,02 pistettä. Paikka 16 parhaan laskijan finaalissa vaati 62,11 pisteen suorituksen.
Naisten kilpailun voitti Australian Jakara Anthony (82,12), toiseksi laski Yhdysvaltojen Elizabeth Lemley (72,20) ja pronssia pokkasi Yhdysvaltojen Olivia Giacco 76,35 pisteellään.
Finaaleissa kiristettiin ruuvia
Severi Vierelä avasi finaalit hyvällä laskulla, josta hän sai 72,63 pistettä. Vierelä oli kisan lopputuloksissa 14.
”Vallan mainio kauden aloitus loukkaantumisen jälkeen. Hienoa päästä finaaliin ja saada siellä vielä onnistunut lasku. Olen tyytyväinen tähän kilpailuun. Finaaliin laitoin vähän vaikeampaa hyppyä ja vauhtia laskuun, tuntui hienolta saada ne onnistuneesti tehtyä. Kokonaisuudessaan tyytyväinen näihin kolmeen kisapäivään”, Vierelä summasi iloisesti.
Olli Penttala laski mainion finaalilaskun keräten 76,65 pistettä. Sillä lohkesi paikka kuuden laskijan superfinaalissa, Superfinaalissa hän laski upean laskun 76,30 pisteen arvoisesti, jolla hän sijoittui neljänneksi.
”Ihan hyvä päivä, neljäs sija. Hyviä laskuja koko päivä. Ei jäänyt paljoa parannettavaa. Josko tällä kaudella sitten palkintopallillekin?”, Penttala aprikoi.
Miesten palkintopallin valtasivat: 1. Japanin Ikuma Horishima, joka sai superfinaalin laskustaan 82,68; 2. Ruotsin Walter Wahlberg 79,88 ja 3. Kanadan Mikael Kingsbury 79,08 pistettä.
Teksti ja kuvat: Jussi Ovaskainen
