Seison Makedonian luoteiskulmalla sijaitsevassa Šar-vuoristossa, toisessa kädessä jogurttipurkki ja toisessa makoisa paikallinen piiras, burek. Ne kuulemma kuuluvat aina yhdessä nautittavaksi. Suomalaisia on ennenkin näillä vuorilla nähty, ainakin Ruotsin palkkaamina Hakkapeliittoina sekä YK:n rauhanturvaajina. Heidän läsnäollessaan tunnelma vuorilla oli jännitteinen. Nyt eväiden syönnin jälkeen survaistaan sivakat alamäkeen ja hihkutaan onnesta pehmeän lumen pyyhkiessä monon vartta.
Kaukana näkyy hiihtokeskus Popova Šapkan hissitolpat, mutta muuten maisema on ihmisten rakennelmista puhdasta. Hiljaisuus kuitenkin rikkoontuu, kun laskijoita ylös kuljettava lumikissa käynnistää moottorinsa.
Neljä vuotta sitten Alpeilla paljon laskemassa ja kiilpeilemässä käynyt Methodi ”Meto” Chilimanov katsoi lähelleen. Upeat vuoret ympäröivät myös hänen kotiseutujaan, joissa voisi harrastaa samoja asioita kuin Alpeilla. Scardus-hotellin yrittäjät lähtivät tukemaan hänen hankettaan ja investoivat muun muassa lumikissoihin. Työnjako on selvä: hotelli investoi kalustoon sekä tarjoaa tilat toiminnalle. Shar Outdoors järjestää osaavaa henkilökuntaa aktiviteettien vetämiseen.
”Kaikki lähti laiskuudesta, hengailtiin vuorilla. Siitä se kasvoi intohimoksi. Aloitimme ski touringilla hissejä hyväksi käyttäen. Siinä jäi laaja vuoristoalue pääosin hyödyntämättä. Kasasin kavereita, jotka lähtivät alppiopaskouluun. Homma lähti liitoon ja ymmärsimme saavamme tästä myös leivän. Meillä on täällä hienot vuoret, joissa ei ole ruuhkia”, Meto muistelee Shar Outdoorsin alkua.
Eikä tavoitteena ole tuoda leipää vain omille lasku- ja kiipeilykavereille.
”Haluan esitellä asiakkaillemme myös paikallista ruokakulttuuria. Mahdollisimman paikallisella ruualla parannamme myös paikallisten ihmisten elämää.”
Makedonia on sekoitus useita kansallisuuksia, uskontoja ja kieliä. Ruuissa on vaikutteita tietysti Balkanin alueelta, mutta myös Turkista ja Kreikasta. Tuoreet tai monin tavoin käsitellyt vihannekset ja kasvikset, kansallisruoka paprikalevite Ajvar sekä erilaiset vuohenmaidosta tehdyt juustot olivat vakikaverina ruoka-annoksille. Shar Outdoorsin paketti sisältää täysihoidon ilman alkoholia. Oppaat tulevat mukaan illallisille kertomaan alueesta, seuraavan päivän suunnitelmista sekä myös ruokakulttuurista. Ruoka oli pääsääntöisesti käypäistä, hyvää tai erinomaista.
Vahingossa ei Popovaan joudu – ainakaan korona-aikana
Kolme vuotta sitten kävin Sloveniassa juttukeikalla tutustumassa Elanin suksitehtaaseen sekä kahteen sikäläiseen hiihtokeskukseen. Samalla opin tuntemaan Elanilla digimarkkinointia tekevän Eetu Tourusen. Silloin reissun lopuksi Eetu kertoi Elanin tekevän yhteistyötä Makedoniassa kissahiihto ja ski touring -palveluita tarjoavan Shar Outdoorsin kanssa. Kertomuksensa hän päätti kysymykseen, olisiko kiinnostusta käydä paikan päällä tutustumassa paikkaan? Olihan sitä.
Koronan myötä reissu jäi muhimaan. Viime syksynä näytti siltä, että reissaaminen helpottuu. Joten yhteys Eetuun, joka yhdisti Metoon. Reissu oli nopeasti kasassa, sillä lentoyhtiö Wizzillä oli suorat lennot Turusta Pohjois-Makedonian pääkaupunkiin Skopjeen. Lento edestakas suksipussilla reilu 200 euroa. Kaikki kuosissa ja lähtöä odottelemaan. Viiden kissahiihtopäivän paketti täysihoidolla 1319 euroa. Erittäin kohtuullista.
Joulukuun alussa Wizz ilmoitti, että paluulento on peruttu ja pian tuli myös ilmoitus menolennon peruutuksesta. Uusi reititys Lufthansan pomppulennolla Bulgarian Sofiaan (302 eur), josta olisi noin kuuden tunnin bussimatka Makedonian Popovaan. Skojesta matkaa vuorille olisi ollut reilu tunti. Pistäytyminen Bulgariassa toi matkaan myös pakolliset PCR-testit. Päätös oli tehty, Makedoniaan mennään, vaikka budjetti ei pitänyt ja matka-aika kentältä vuorille vähintäänkin triplaantui.
Reissusta tuli myös omatoiminen seuramatka. Kun lumikissaan mahtuu noin 12 laskijaa, kyselin laskukavereistani kiinnostuneita lähtijöitä, jotta saisimme ”oman” kissan. Heitä ilmoittautui nopeasti suunnitellut 10 lisälaskijaa. Korona pienensi ryhmän viime hetkellä yhdeksään henkilöön. Oli mielenkiintoista nähdä, miten osa toisilleen tuntemattomia laskijoita hioutui hyväntuuliseksi yhteen puhaltavaksi ryhmäksi yhdessä illassa. Laskeminen oli kaikille reissun pääasia.
Makedoniaan meno on paikoin paluu 90-luvulle. Mobiilinettiyhteys on penteleen kallis, ja ylipäätään yhteydet toimivat vähän sattumanvaraisesti. Rakennukset ovat kotoisasti rempallaan, eikä listoja ole aina viimeisen päälle aseteltu paikalleen. Paikat ovat kuitenkin siistit, ei roskia eikä näkyvää likaa. Hanavettä voi juoda huoletta. Kaikki asiat toimivat myönteisessä hengessä. Mistään ei maksa liikaa, eikä asioidessa tule huijattua oloa. Henki voittaa materian Pohjois-Makedoniassa.
Scardus-hotelli, noin 1 250 metriä merenpinnasta, on uudehko ja huoneet mukavia. Saimme käyttöömme vip-huoneiston, jossa oli neljä makuuhuonetta sekä pieni sauna. Huoneiston olohuoneessa istuimme illallisen jälkeen koko köörillä tyhjentämässä tarinavarastomme viinilasin äärellä. Hotelli tarjosi kaikki reissun aikana tarvittavat palvelut, joten pienen matkan päässä sijainneelle kylälle ei ollut juurikaan asiaa. Tosin eipä siellä ollut kuin pieni vähän kioskia suurempi kauppa sekä moskeija.
Hotellin yhteydessä on suksivuokraamo, josta saa Elanin ski touring- ja vapaalaskusuksia, vyörypelastusvälineitä sekä vyöryreppuja.
Kissahiihtoa ja skinnailua
Pohjois-Makedonian valtio on pieni. Se on kooltaan noin 200 km x 200 km. Vaikka etäisyydet ovat lyhyet, matka-aika voi olla pitkä, eritoten talvella. Talvirenkaita käyttää vain harva, jolloin lumisateella liikennekaaos on valmis.
Nykyinen Pohjois-Makedonian valtio on noin kolmannes historiallisesta Makedonian alueesta. Loput kuuluvat nykyisin Kreikalle sekä Bulgarialle. Shar-vuorten korkein kohta Titov Vrv ulottuu 2 747 metrin korkeuteen. Moni kissoilla saavutettava lähihuippu ulottuu yli 2 400 metrin.
Olimme sopineet etukäteen viiden hiihtopäivän reissusta, joista kolme olisi puhtaita kissahiihtopäiviä ja kaksi kissa-avusteista skinnailupäivää. Kaksi ensimmäistä päivää olivat melkein puhdasta puuteri-iloittelua. Ainoastaan vuoren ylimmät osat olivat tuulen pieksemällä ”Lapin puuterilla”. Päivien aikana laskettiin tusinan verran laskuja, pisimmät korkeuserot olivat rahtusen yli kilometrin. Laskuissa keskimäärin ensimmäinen puolikas oli avointa vuoristoa, jonka jälkeen alkoi metsälasku.
Kolmantena yönä nousi tuuli, joka putsasi vuorten huiput irtolumesta. Kotoisaa aaltopeltiä oli tarjolla aina puoli laskua, mutta metsässä oli tuulen kuljettamaa pehmeää lunta. Jokainen vuorollaan vihjaisi oppaalle, että voisimme keskittyä metsien laskemiseen. Balkanilaisen oppaan ammattiylpeys ei vielä taipunut vihjeillemme, vaan lähes jokainen lasku aloitettiin vuoren yläosilta. Oppaille taisi olla kunnia-asia laskea mahdollisimman paljon, laadun kustannuksella.
Puuterikiima olisi tullut muualla kalliiksi
Allekirjoittanut intoili yhden metsätaipaleen kohdalla niin paljon eteen avautuneesta puuterilinjasta, että ajautui tiheän metsikön väärälle puolelle. Ylimääräinen kissakierros tuotti sakkomaksun ryhmälle, 20 olutta ja sekä muutamia muita virvokkeita. Puuterikiiman hinta noin 40 euroa. Opas sanoi, että vasemmalle voi mennä ja minähän menin, liikaa tosin.
Neljäntenä laskupäivänä pysyttiin metsissä, osin makoisia metsäspotteja uudelleen ylös skinnaten. Hymy palasi ryhmän kasvoille! Viimeisenä hiihtopäivänä alkoi lumisade ja laskimme pelkästään metsissä, joissa oli paikoitellen erinomaisia uppopuuteripätkiä. Metsien luonne oli alaspäin tihenevä, eli lähes aina pääsi jossain paikassa punkemaan tiheän kuusikon välistä seuraavalle laskulinjalle. Rinteiden jyrkkyys vaihteli viettävistä jyrkähköihin. Alueella on tarjolla myös kuru-ukoille ja -akoille passeleita jyrkkiä rännejä, jotka ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa.
Alueella on myös toinen kissahiihtopalveluja tarjoava yritys. Yhteensä yrityksillä on käytössään kahdeksan kuljetushytillä varustettua lumikissaa. Viikonloppuna oli asiakkaita enemmän, jolloin oli aistittavissa pientä kilpailua siitä, kuka saa vietyä asiakkaansa ensimmäiseksi läheisille laskuspoteille.
Kansallisuuksien kirjoa
Makedonia on mielenkiintoinen entisestä Jugoslaviasta lohkottu valtio, sillä siellä on aika rauhallista. Alueella on jo pitkään asunut lukuisia eri kansallisuuksia, kieliä ja uskontokuntia edustavia kansalaisia. Makedoniassa kirjo on niin laaja, että kenellekään ei ole tullut selkeää enemmistöä määrätä maan asioista. Kaikkien kanssa on opittu tulemaan rauhassa toimeen. Siinä olisi opittavaa muillekin Balkanin valtioille. Vihan juuret Balkanilla ovat erittäin syvällä, 2000 vuotta vanhan taruston eri tulkinnoilla on rehevä rooli vihajuuriston kasvatuksessa. Oppaissamme oli niin makedonialaisia, kosovolaisia sekä albaaneja ja makedonialaisittain he tekivät mutkatonta yhteistyötä keskenään.
Pienen Makedonian historiallinen maantiede tuo sille myös haasteita. Kreikan painostuksesta Makedonian itsenäisen valtion nimi muutettiin Pohjois-Makedoniaksi ja maan lippu vaihdettiin nykyiseen punakeltaiseen auringonnousua kuvaavaan lippuun. Myös Bulgarian valtio sekä Serbian kirkko kiristävät Pohjois-Makedonialta myönnytyksiä, jotta ne eivät torppasi maan hakemuksia EU:iin tai NATO:on.
Alhainen hintataso
Makedoniassa oleminen on halpaa. Paikalinen maistuva pieni olutpullo on tarjoiltuna 1,6-1,7 euroa ja monikansallinen kolauute siitä tuplat, pitsat neljä-viisi euroa. 120 neliön vuoristotalo hiihtokeskuksen lähellä maksaa noin 85 000 euroa.
Rauhalliset ja jylhät vuoret, halpa hintataso sekä eksotiikka ovat houkutelleet Shar-vuorelle myös yhä enemmän ulkomaalaisia suksijoita, joista Meto on mielessään piirtänyt selkeitä karikatyyrejä.
”Britit tulevat tänne dokaamaan, yhdysvaltalaiset ovat huolissaan sänkyjen koosta. Puolalaiset ovat ylpeitä vuorten valloittajia eivätkä ole kiinnostuneita ohjeista. Italialaiset ovat rentoja höpöttäjiä, keskittyvät puhumiseen ja saattavat laskea vain muutaman laskun päivässä.”
Suomalaisesta näkökulmasta olisi toiveena, etteivät kansainväliset ryhmät Popovaan löytäisi vaan paikka säilyisi nykyisellään rentona ja väljänä laskijoiden kohteena. Toive taitaa olla turha, sillä alueella on niin monta valttia hissikorttitaskussa, että kasvua ei voi oikein estää.
”Meillä on kyky reagoida nopeastikin, jos vaikka haluaa tulla lyhyellä varoitusajalla pitkän viikonlopun laskureissulle.”
Ensimmäisenä päivänä laskemaan lähtiessä tehtiin vain piipparitarkastus, ilman sen kummempia taito- ja tietotason kartoituksia. Nyt kaipaamaan jäätiin muun muassa käytösohjeita, kun ryhmämme mukaan samaan kissaan laitettiin ensimmäisenä päivänä myös muutama belgialainen laskija. Heidän käsityksensä turvallisesta laskuetäisyydestä tai lähtöjärjestyksestä erosivat merkittävästi härmäläisten näkemyksestä. Oppailla oli myös tapa puhua vain lähimmälle laskijalle, eivätkä tiedot välittyneet aina kaikille laskijoille. Onneksi ryhmämme ei ollut ensimmäistä kertaa vuorilla. Laskupäivät sujuivat positiivisissa tunnelmissa, kun samalla katsoimme toistemme ja vähän oppaidenkin perään. Onneksi Shar Outdoorsin toimintaa kehitetään jatkuvasti, henkilökuntaa koulutetaan ja tuotevalikoimaa monipuolistetaan ympärivuotiseksi.
”Tavoitteemme on tulla ympärivuotiseksi ja entistä ekologisemmaksi paikaksi. Talven ski touringin osuutta kasvatetaan entisestään, sillä suunnitelmissamme on rakentaa vuoristomajaketju, jota voisivat skinnaajat hyödyntää. Samaa vuoristomajojen ketjua voisi hyödyntää myös kesän vaeltajat ja pyöräilijät. Bike Parkin ensimmäiset reitit valmistuvat Popova Šapka hiihtokeskuksen rinteille loppukesästä. Suunnitteilla on myös etätyön mahdollistavat mökit, joissa olisi rivakat datayhteydet ulkomaailmaan.”
90 kilometriä laskettavaa vuorijonoa
Pyörimme viisi päivää pitkälti kissahiihtoalueen pohjoispäässä. Oppaat arvelivat meidän nähneen noin 20 % koko alueesta. Oli hyvä, ettemme olleet eteläpäässä, sillä siellä laukesi kolmantena laskupäivänä lumivyöry, joka kuljetti siellä ollutta opasta tovin mukanaan. Hän selvisi onneksi säihkähdyksellä. Aineksia vakavampaankin onnettomuuteen kuulemma oli tarjolla.
Viimeisenä hiihtopäivänä alkoi lumisade. Pysyimme pitkälti metsärajan alapuolella jihaata huutelemassa. Kun viimeinen lasku oli laskettu, sukset laitettu lumikissan kyljessä olevaan laatikkoon, alkoi paluumatka hotellille. Lumihiutaleiden välistä näkyi läheisten vuorten huiput, tunnelma kissassa oli haikea.
Popova ja Shar Outdoors yllättivät positiivisesti. Kenelläkään meillä ei ollut aiempaa kokemusta paikasta, joten ei ollut oikein ennakko-odotuksiakaan. Reissuun lähdettiin seikkailumielellä. Ryhmässä oli matkan lopulla vahva näkemys siitä, että suksipartio iskee Makedoniaan vielä toisenkin kerran. Ennen kotimatkan alkua syödään vielä yksi burek jogurtin kera, ihan kaikessa rauhassa.
Jutussa oleva matka on Shar Outdoorsin järjestämä.
Nykyään myös Elämysmatkat ovat ottaneet nyt Pohjois-Makedonian tuotevalikoimaansa!
Katso lisätietoja TÄÄLTÄ
Teksti: Jussi Ovaskainen Kuvat: Jussi Ovaskainen ja Eetu Tourunen
