Home » Renkailla reissuun – retkeilyautot laskettelussa

Renkailla reissuun – retkeilyautot laskettelussa

Erilaiset majoittumisen mahdollistavat ajoneuvot ovat kelpoja laitoksia laskuhommia suunniteltaessa. Oli sitten kyseessä vapaalaskumatka pohjoisen vuorille, keskuskierros keväisessä Lapissa tai ihan Alppireissu, tarjoavat reissumobiilit vaihtoehtoja hotelleille ja mökeille. Tässä jutussa käydään hieman läpi, mitä laskukaravaanarin kannattaa muistaa ja mitä hankaluuksia majoittavat ajoneuvot tuovat mukanaan.

Pelisilmä ja pelisäännöt

Oli alla lainattu, vuokrattu tai omistuksessa oleva auto on tärkeää muistaa muutamia perustason pelisääntöjä. Retkeily ja matkailuajoneuvojen massasta riippuen ajoneuvon suurin sallittu nopeus on joko 80km/h, 100km/h tai rakenteellista nopeusrajoitusta ei ole. Asetettu enimmäisnopeusrajoitus riippuu monesta tekijästä, mutta faktaa löytää ajoneuvon rekisteröintiosan teknisestä puolikkaasta. Autojen massojen ollessa suht suuria suhteessa moottorien tehoihin ja vääntöön voi matkanteko olla välillä vähintäänkin rauhallista. Jos kapeilla maanteillä ei kaasujalka vipsuta tai motti murise niin, että matka taittuu nopeusrajoituksen mukaan, on vähintäänkin ystävällistä päästää taakse muodostuvat letkat aika ajoin ohi. Karavaanarilla kun ei ole koskaan kiire.

Isoilla autoilla on isot ongelmat, henkilöauto nousee pienestä penkasta mutta yli 3000kg painava rengaskoti ei pienellä työnnöllä irtoa.

Miten ja missä karavaanari voi yöpyä

Retkeily- ja matkailuautoissa nykyisellään on tehokkaat akustot ja aurinkopaneelit, jotka mahdollistavat valojen, jääkaapin ja muiden sähkölaitteiden käyttämisen ilman ulkopuolista virranlähdettä. Autojen lämmitysjärjestelmät tarvitsevat jonkin verran virtaa mutta lämmitystehon lähteen ollessa diesel tai nestekaasu ei eritoten energiaa mene auton lämmittämiseen. Tämä mahdollistaa majoittumisen muuallakin kuin matkailuautoille tarkoitetuilla leirintäalueilla. Siten niin sanotut pummi- tai puskaparkit ovat sangen suosittuja. 

Pysäköintiä vai leiriytymistä

Pysäköintiä ohjeistavat erilaiset pysäköintimerkit olivat ne sitten aikarajoitteisia tai kieltäviä. Oikein pysäköidyssä autossa nukkuminen on sallittua, ainakin Suomen ja suurimman osan muidenkin Euroopan maiden osalla. Jos autossa yöpyminen erikseen kielletään, tulee luonnollisesti kieltoa noudattaa. Jos levittelet autosta retkituoleja tai vaikkapa avaat markiisin, on kyseessä leiriytyminen. Leiriytyminen on luvallista vain maanomistajan luvalla ja käytännössä siis mahdollista pääasiassa leirintäalueilla. Retkeily tai asuntoautolla majoittuminen ei ole jokamiehenoikeuden alaista toimintaa. Luonnollisesti sama pätee kaikkiin ajoneuvoihin, ei vain asuntoautoihin.

Toki kirjoittajan mielestä autossa majoittumisen suurin etu on juurikin se, ettei tarvitse olla sidoksissa johonkin etukäteen fiksattuun paikkaan. Kelit ja olosuhteet voi olla  mitä vain, jolloin kohteen valinnan jättäminen viime hetkeen voi mahdollistaa onnistuneen reissun kehnoissa keleissä kökkimisen sijaan. Hienon vapauden vastapainona tulee vastuu, autossa majoittuminen pitää hoitaa tyylillä.

- Mainos -
Pysäköinti ja leiriytyminen ovat kaksi eri asiaa…

Laskumäkien pysäköintipaikat

Jos suunnataan keskuksien parkkipaikkojen ulkopuolelle, on hyvä muistaa, että isommat autot ovat vähintäänkin epäkäytännöllisiä vapaalaskukohteiden pysäköintipaikoilla useammastakin syystä. Isot autot blokkaavat valmiiksi rajallisista parkkiksista keskivertoa isomman osan ja huonosti käänneltynä heikentää muiden pysäköijien saumoja päästä pelipaikalle. Tähän voi luonnollisesti vaikuttaa lähtökohtaisesti omilla toimillaan. Asuntoauton voi parkkeerata aivan reunaan kiinni ja poistua autosta vapaan puolen ovista. 

Jos haluaa saada kuusimetrisensä mukavasti ja muita mahdollisimman vähän häiritsevästi parkkiin, kannattaa paikalla olla ensimmäisten joukossa. Kirjoittaja käyttää maksullisia parkkipaikkoja, jos sellaisia on. Yksi iso auto vie helposti kahden pienen pysäköintitilan mutta maksullisella paikalla maksaa vain yhden auton verran verrattuna kahden pikkuauton pakottamiseen maksulliseen parkkiin. Jos on varaa kruisailla asuntoautolla, lienee myös varaa laittaa muutama ylimääräinen euro yhteisen pysäköintihyvän eteen.

Suosittujen mäkien parkkipaikat täyttyy usein nopeasti, kannattaa olla aikaisin paikalla ja parkkeerata niin tiiviisti ja sivuun kuin mahdollista.

Vippaskonsteja kosteudelle

Majoittuessa asuttavissa autoissa isoin ongelma on sisälle kertyvä kosteus. Laskuhommissa monojen sisäkengät, skinit  ja vaatteet tuppaavat kostumaan ja tuo kosteus kulkeutuu sisälle autoon. Märkien vermeiden pukeminen päälle seuraavana laskupäivänä voi olla vastahakoista hommaa ja muutenkin sisätilan trooppiset ilmankosteuslukemat inhottavia. Aauton vessa kannattaakin muuttaa kuivaushuoneeksi. Asuttavien autojen lämmitysjärjestelmät ovat useimmiten ilmakiertoisia, joten erilaisia lämpimän ilman kiertoon tarkoitettuja räppänöitä pystyy availemaan sekä sulkemaan. Vessan saa erityisen lämpimäksi, kun kosteat vermeet sujauttaa henkareissa roikkumaan vessakoppiin ja töhäyttää lämppäriä täysillä vain vessan lämminilmaluukun ollessa auki. Vessakoppien kattoluukut ovat itsestään huohottavia ja kostea ilma pääsee poistumaan autosta. Jos märkiä kamppeita levittelee pitkin normaaleja auton sisätiloja päivätolkulla, ovat paikat kosteina ja hajuakin alkaa syntymään. Muutoinkin kaikki mahdolliset kosteudenlähteet kannattaa pyrkiä kontrolloimaan tai estämään sen pääsy autoon.

Jos hikisten vermeiden käry ei lähtökohtaisesti miellytä, niin myös autossa laitettavia ruokia kantaa hieman pohtia. Koska autojen keittiöitä ei ole varustettu liesituulettimilla voi vaikkapa pekonin paistosta syntyvä tuoksu viipyillä autossa useamman päivän ajan.

Asuntoautoista ei löydy liesituulettimia joten kannattaa avata ikkunaa tai ovea että ilman vaihtuu kokatessa.

Paketointi pitää pirssin lämpimänä

Autot ei missään nimessä pidä erityisen hyvin lämpöä.  Sisällä oleva lämpö häviää erilaisista räppänöistä, läpivienneistä ja ikkunapinnoista nopeasti. Jos autossa aikoo asustella ja viettää aikaa pakkasilla, kannattaa panostaa ikkunapintojen eristeisiin. Sekatavarakaupoista ja karavaanariliikkeistä saa erilaisia valmiita ulko- ja sisäpeitteitä, joilla pahinta lämpöhävikkiä pystyy estämään ohjaamon isoista ikkunoista. Kirjoittajalla on lisäksi kotitekoiset eristeet kaikissa muissakin ikkunoissa, jotta lämmön saa pysymään siedettävänä ilman kohtuutonta kaasun käryttämistä lämmittimessä.

Kaasustandardit

Uskomatonta sinällään mutta 2020-luvun EU-byrokratian aikakaudessa on mahdollista, että Euroopasta löytyy useita erilaisia isojen nestekaasusäiliöiden kierteiden malleja. Jos suuntaa ulkomaille reissuun kannattaa tarkistaa, millaisella kierteellä kaasuja on saatavilla, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa perusmalli, kun on erilainen. Toki erilaisia sovittimia on olemassa ja muutamia täyttöasemiakin siellä täällä Pohjoismaissa löytyy mutta tosiasiallisesti saatavuus on heikko.

Suomessa on eri kierrekaasustandardi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Varaudu adapterilla tai etsi kaasuntäyttöasema.

Isojen kaasupullojen paikkoja on autosta riippuen yksi tai kaksi, joilla pärjää aikansa riippuen lämmitystarpeesta, halutusta lämpötilasta sekä muiden kaasukäyttöisten laitteiden käytöstä. Kulutus riippuu monen asian summasta, joten pienimuotoinen ylivarautuminen ehkä kannattaa. Toki mitä kovemmat pakkaset on luvassa, sen enemmän kaasua palaa jne.

Varo liukkaita

Erilaiset asuttavat autoalustat ovat siinä määrin painavia, että  jos ne ajaa jumiin penkkaan tai paksuun lumeen, ei perustyöntelyt poikaporukalla todennäköisesti toimi. Asuntoautot ovat myös pitkiä ja riittävän vedon ja/tai vauhdin saaminen liukkaisiin mäkiin pihoista tai parkkiksilta voi olla vaikeaa. Kirjoittaja pitää autossa aina mukana ketjuparia vetäviin pyöriin, joilla pelastaa itsensä pinteestä. Ketjujen kanssa perussääntö on, että ketjut eivät ole keino päästä perille vaan keino päästä pois paikoista, mistä ei muuten enää pois pääse.

Pienellä patentilla auton lattiatilaan askarreltu suksiboxi helpottaa elämää ja säästää varpaankynsiä.

Tietä ja mäkiä riittää

Reissaaminen autolla on parhaimmillaan seikkailua uusille laskualueille tai keskuksille, visiittejä paikkoihin, joihin ei muuten päätyisi tai lähtisi. Suomessa ja pohjolassa sekä Euroopassakin on paljon upeita kohteita, joihin pääsee, kun ottaa renkaat alle! Muistetaan käyttää pelisilmää ja pitää muutkin kulkijat tyytyväisinä. 


Teksti ja kuvat: Lauri Hilander

Lauri Hilander löysi retkeilyauton vapauden vuonna 2017 ja on sittemmin punaisella Pözzlillä reissannut Jäämeren ja Välimeren välillä niin kesällä kuin talvella.

Kommentit

kommenttia