Itävallan St. Anton on aina lukeutunut hiihtokeskusten legendoihin. Maineensa se on saavuttanut pitkällä historialla ja upeilla vuorilla, jotka keräävät vankat lumipeitteet talvesta toiseen. Viime vuosina tehdyt investoinnit hisseihin tekevät siitä Itävallan suurimman yhtenäisen hiihtoalueen. Legenda elää ja voi hyvin.
St. Antonin kylää ympäröivät jyhkeät vuoret ja järkytyin pahan kerran saapuessani 1980-luvun alkupuolella keskukseen aamutuimaan innosta puhkuen. Massiivinen lumivyöry oli pyyhkäissyt laaksoon aiheuttaen pahaa jälkeä ja puita törrötti siellä täällä lumimassojen keskellä kuin sotatantereella. Ymmärsin soittaa puhelinkopista kotiin, koska arvasin, että tieto onnettomuudesta oli tavoittanut Suomen, muttei tien päällä olleita himolaskijoita minä mukaan lukien.
Sittemmin vyöryjä on edelleen ollut, mutta turvallisuusseikkoihin on kiinnitetty paljon huomiota ja homma on ski patrolien toiminnan myötä kontrollissa. Edelleenkään mikään varotoimi ei poista ihmisen omaa toimintaa ja luonto on joka tapauksessa arvaamaton, joten olosuhteita pitää kunnioittaa unohtamatta laskemisen nautintoa.
Kuva St. Anton am Arlberg.
Schneiderista nykyaikaan
St. Antonin hiihtoalueen piskuisen kylän, Stubenin, Hannes Schneider (1890-1955) oli alppihiihdon ”isä”. Hänen historiansa niin hiihdonopetuksen kehittäjänä kuin natsien vastustajanakin ansaitsee suuren arvostuksen. Häntä on myös kiittäminen alppihiihdon juurten kasvulle juuri Arlbergiin ja St. Antoniin. Schneider pakeni natseja Yhdysvaltoihin, jossa jatkoi hiihtosanomansa jakamista.
Stubenissa on Schneiderin patsas muistuttamassa merkittävän lajin noususta tyhjästä maailmantason urheilulajiksi sekä laajemmin ajatellen ihmisoikeuksien puolestapuhujana. On mielenkiintoista ajatella, että alppihiihdolle lumisten vuorten sylissä sydämensä menettänyt Schneider jaksoi kantaa huolta muiden ihmisten asemasta muuttuvassa, sodanaikaisessa maailmassa. Voisi arvailla, että edesmennyt lajilegenda katsoisi nykyistä kehitystä ja muutosta avarakatseisesti hyväksyen uudet hissit ja rakennelmat hiihdon ystävien iloksi.
Schneiderin jälkeen St. Antonin tunnettuja alppitähtiä ovat olleet esimerkiksi Karl Schranz ja Mattin veljekset, joiden nimet vilahtavat edelleen kyläkuvassa. Itävallassa alppitähti on arvostettu julkisuudenhenkilö ja Suomessa tätä kunnioitusta ehkä vielä harjoitellaan – lajista riippumatta.
Viehätysvoima takaa suosion
St. Antonin viehätysvoima ei ole vuosien saatossa kadonnut mihinkään. Rakentaminen niin kylässä kuin rinteillä on ollut hallittua ja tunnelma on edelleen aidon itävaltalainen. Hiihtotarjonta on laajentunut paljon ja iltaelämä on aina ollut vauhdikasta. Ei ihme, että itsekin olen vieraillut keskuksessa lähes 30 kertaa. Kylän kujilla on mukava tepastella ja nuuskia hyvien ruokien tuoksuja. Alppien sydämessä aistit ovat valppaina ja suorastaan imevät ympäröivää ihanuutta.
Hiihtopummien (ex)-suosikkikeskus on pystynyt mukautumaan muutokseen ja tarjoaa monipuolista laskemista aloittelijasta tykittäjiin. Muutama vanha hissi herättää nostalgisia muistoja ja uudet hissit taas tekevät toiminnan aktiiviseksi ja mahdollistavat todellisen suksiseikkailun laajalla alueella.
Flexenbahnin uuden hissin myötä ei tarvitse enää käyttää postibussia paluuseen Lechin suunnalta ja skinnaajille uudet hissit avaavat aivan uusia ulottuvuuksia puuteripaikkojen metsästykseen. Nykyisin ”Weisse Ring” on toteutettavissa suksilla molempiin suuntiin ja matkan varrelta löytyy takuuvarmasti mukavaa laskettavaa.
Run of Fame on valkoista rinkiä vielä muhkeampi koitos, jossa lasketaan aina Warthiin ja Schröckeniin saakka. Korkeuserometrejä tulee 18 000, joten päivän reissuna saa pitää kiirettä, että ehtii takaisin. Käytännössä yksi hissi yhdistää monta eri keskusta, joista jokainen olisi itsenäisenäkin varsin kattava.
Ja se hiihdon jälkeinen elämä…
Hiihdon jälkeinen elämä on St. Antonissa laimeasti sanottuna ihanaa. Kylään laskettaessa on mahdollista valita useammasta rinnekuppilasta mieluisin. Kaikissa on meininki varsinkin kevättä kohden niin mellevää, että ne suorastaan imaisevat nauttimaan virvokkeita ja pitämään hauskaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, miten elämästä nautitaan.
Ruokapaikkojen suhteen ei myöskään tarvitse pettyä
Suosituimpien kohdalla pöytävaraus on tarpeen, mutta hintataso on kuitenkin lomailijalle sopiva. Lisäksi välipalaevästä myy edelleen keskustassa vuosia palvellut ruokakauppa, jonka valikoima on laaja ja hintataso kohdillaan.
Mikäli majoitus on St. Antonin ulkopuolella, voi luottavaisin mielin käyttää busseja, jotka kuljettavat hiihtäjät rinteeseen ja pois vielä kymppiuutisten aikaankin. Tietenkään ei saa myöskään unohtaa junayhteyttä; vanha asema on vielä olemassa. Sveitsin puolelta Zürichistä pääsee todella kätevästi junalla kylille saakka.
Mihin kehitys johtaa?
Alppikeskusten yhdistyminen ja palvelujen monipuolistaminen on ollut viime vuosien trendi. Jokainen hakee oman siivunsa tulolähteistä ja kuluttaja nauttii valtaisista hiihtoalueista ja luksuspalveluista. Suurin osa laskijoista pyörii majoituksen lähimaastossa, mutta silti tilastollisesti suuret keskukset vievät voiton. Tähän keskukset nyt vastaavat, vaikka käytännössä tarjonnan hyödyntäjiä on suhteellisesti vähän.
Suurin pärjää klikkauksissa ja pieni repii siivunsa marginaalikävijöiltä. Euroopan suurissa kaupungeissa ei välttämättä tiedetä käytännön todellisuutta, vaan turvaudutaan suurten keskusten tarjontaan. St. Antonin tapauksessa suuri on myös mahdollisuus ja urheilulliselle ja aktiiviselle epäilemättä loistava kohde.
St. Antonin turistitoimiston aina herttaisen Wilma Himmelfreundpointnerin mukaan kehityksen tielle ei näy loppua. Jäämme siis odottelemaan uusia investointeja ja kehityskohteita
- Kyläkorkeus 1304 m
- Ylin asema suksien kanssa 2650 m, suurin korkeusero 1507 m
- Rinnekilometrejä 350 km
- Hissejä 97
- Lumivarma klassikko
- Vauhtia riittää niin rinteissä kuin iltaelämässä
- Kansainvälinen, mutta aito itävaltalainen tunnelma
- Suomesta St. Antoniin järjestetään valmismatkoja STS Alppimatkojen toimesta (www.alppimatkat.fi)
- Lisätietoa www.stantonamarlberg.com
Teksti JYRKI LEHTO Kuvat JYRKI LEHTO & ST. ANTON AM ARLBERG
