Home » Lähikeskuksilla on väliä – Hyvinkään Sveitsi on Vuoden lähikeskus 2024 

Lähikeskuksilla on väliä – Hyvinkään Sveitsi on Vuoden lähikeskus 2024 

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen johdolla palkitaan joka kevät Vuoden hiihtokeskus, Vuoden lähikeskus sekä Vuoden hiihtokoulu. Näiden lisäksi palkitaan myös Vuoden patrol -keskus sekä huomioidaan kauden aikana hyvää työtä alan hyväksi tehneitä tahoja Vuoden teko -palkinnoilla. 

Kevätkokous pidetään aina edellisen vuoden hiihtokeskuksessa, joten Levi isännöi viime kevään kokousta, siihen liittyvää seminaaria sekä toimialamessuja. 

Seminaaripäivän huipentavan iltagaalan kruunasi palkintojenjako, jossa Vuoden hiihtokeskukseksi palkittiin Ylläs, Vuoden lähikeskukseksi Sveitsin Hiihtokeskus, Vuoden hiihtokouluksi Koli, Vuoden patrol -keskuksen tittelin pokkasi Ruka. Vuoden teko -palkinto ojennettiin Helsingin Lumilautailijoille ansiokkaasta nuorison alamäellisestä aktivoinnista. 

Keväällä 2024 palkittavat valitsi Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaaren luotsaama raati, johon kuului matkailun, median ja lajiliittojen edustajia. Raadin merkittävänä apuna oli kuluttajille Ski.fi-sivuilla tehdyn kyselyn tulokset. Kyselyyn osallistui yli 3 500 kuluttajaa. 

Vuoden lähikeskuksia on valittu vuodesta 2009 alkaen. Uudelle kategorialle tuli tarvetta, kun vaatimustaso Vuoden hiihtokeskukseksi oli kasvanut paikalliskeskusten ulottumattomiin. Vuoden hiihtokeskus on useimmiten monipuolinen matkailukeskus, joka on kasvanut hiihtokeskuksen ympärille. Paikalliskeskus on taajaman liikuntapaikka, jossa laskeminen eri muodoissaan on pääosassa. Määritelmät ovat väljät, joten niissä on paljon tulkinnanvaraa.

Aspen on tuttu näky Sveitsin rinteissä ja nappaa keskimäärin 11238000 lumipalloa kaudessa päivystäessään sompahissin ala-asemalla. Aspen on toiminut myös Sveitsin markkinointivastaavana. 

Valtavasti työtä ja yhteistyötä palkinnon eteen 

Hyvinkäälle menneen Vuoden lähikeskus -tittelin taakse on hyvä tehdä pieni syväluotaus, sillä Pohjois-Uudellamaalla on tehty lujasti töitä menestyksen eteen. 

Länsimaissa kansa ikääntyy sekä pulskistuu ja kilpailu ihmisten vapaa-ajasta käydään yhä moninaisimmilla tantereilla. Isossa kuvassa hiihtokeskusten pahin kilpailija on kotisohva. Hyvinkään Sveitsissä ei ole jääty tilannetta surkuttelemaan ja jähmetytty aktiivisiksi asiakkaiden odottelijoiksi. 

Keskuksen yrittäjä vaihtui vuonna 2020. Sen jälkeen on Matias Petäistön johdolla tapahtunut paljon. On avattu uusia rinteitä, kehitetty lumetusjärjestelmää ja hankittu muuta teknologiaa. Uutta lumitykistöä on laulatettu ensimmäisistä pakkasista alkaen, jotta laskijoille olisi tarjolla mahdollisimman pitkä kausi. Lunta on työstetty laadukkaasti, ja parkit sekä rinteet ovat priimakunnossa. Uudet rinteet ja hissit mahdollistavat laskijan luontevan kehityskaaren aloittelijasta expertiksi. 

Infraan panostamisen lisäksi Hyvinkäällä on käytetty energiaa myös palveluiden ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Sveitsin Hiihtokoulun johtajana toimii Sari Tollet, joka oli Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajana vuosina 2006-2011. Hänen johdollaan päätettiin Vuoden lähikeskus -tittelin jakamisesta vuodesta 2009 alkaen. 

“Eri paikoissa sijaitsevilla hiihtokeskuksilla on eri tarkoitus ja toimintafilosofia, joten uusi palkintokategoria oli hyvin perusteltu. Palkinto on arvostettu, joten sille oli selkeä tilaus”, Tollet kertoo.

Viime keväänä Sari Tollet sai olla pokkaamassa Vuoden lähikeskus -palkintoa Sveitsin hiihtokeskuksen joukossa hiihtokoulun johtajan ominaisuudessa. Vuotta aiemmin hän oli nostelemassa Vuoden hiihtokoulu -titteliä. Näin hän kuvailee Sveitsin Hiihtokeskuksen kehitystä. 

“Keskus sijaitsee muutaman kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta ja paikallisbussi kulkee vajaan kilometrin päästä. Hyvinkäällä on ollut hiihtokeskus jo 80-luvulta alkaen, mutta se nukkui vuosikausia eräänlaista Ruususen unta. Uuden yrittäjän myötä toiminta on muuttunut valtavasti. Asiakaspalveluun on panostettu ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on tehostunut huomattavasti.”

Sveitsin kausi on pitkä. Ensimmäinen kuva on puoliksi avatusta reilirinteestä 25. lokakuuta ja viimeinen 25. huhtikuuta viime kaudelta.

Aktiivista kehitystä kaikilla tasoilla

Hyvinkäällä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, keskuksen eteläpuolella sijaitsevan vanhan hiekkakuopan alueella tehdään maan täyttöjä. Uusi rinnealue avataan lähivuosina. Sveitsin kävijämäärät ovat olleet vahvassa kasvussa. Tollet näkee, että kehitystyö tuottaa tulosta. 

“Kehitys luo kiinnostusta ja uteliaisuutta. On paljon ihmisiä, jotka haluavat käydä katsomassa muutosta ja olla mukana sekä haluavat näyttää olevansa Sveitsissä.”

Kehityksen nopeus oli Tolletin mukaan yllätys myös hiihtokeskuksen infran ja maa-alueen omistavalle Hyvinkään kaupungille. Parkkialueita on laajennettu ja uusi ravintolarakennus on suunnitteilla. 

“Uuden yrittäjän mukana tuli perhe, joka kykenee toimimaan. Itsestään tai puhumalla ei tapahdu mitään. Keskuksen pitää tehdä ja lunastaa lupaukset. Nyt täällä on toimintoja kehittämässä ihmiset, jotka tietävät mitä ollaan tekemässä”, Tollet toteaa.

Hiihtokoulun johtajana Tollet on ollut aktiivinen asiakashankinnassa, sillä liki ensitöikseen hän marssi Hyvinkään sivistyslautakunnan johtajan pakeille yhteistyöehdotuksen kera. 

“Aloitimme heti yhteistyön Hyvinkään kaupungin kanssa. Esimerkiksi viime kaudella meillä kävi laskemassa kaupungin viidesluokkalaiset (409 henkilöä). 

Innokkaimmat lapset olivat jo samana iltana rinteessä asiakkaina. Vanhemmat kävivät ostamassa kausikortteja, kun lapset olivat laskemisesta niin innoissaan. Kaikkiaan tapahtuma oli positiivinen yllätys ja se saanee jatkoa myös tulevalla kaudella”, Tollet kertoo tyytyväisenä.

Hiihtokoulu järjestää yläkoululaisille viikoittaisen iltapäiväkerhon. Siihen osallistui 20 nuorta, jotka olivat erittäin tyytyväisiä kerhotoimintaan. 

“Teimme heille nps-kyselytutkimuksen ja arvosana on 100 %, eli kaikki olivat varauksetta suosittelemassa kerhoa kavereilleen. 7.-9. luokkalaiset ovat erittäin kriittinen ryhmä, joten olen tuloksesta hyvin innoissani”, Tollet myhäilee. 

Ammattioppilaitoksen ja lukion kanssa koulutetaan rinneharjoittelijoita. Siihen osallistui noin 20 nuorta, jotka saivat koulutuksesta kaksi opintopistettä.

Tolletin mukaan nuorten kanssa toimiminen avaa silmiä siitä, mitkä rinnelajit kiinnostavat. “Parkilla on väkevä vetovoima nuorten keskuudessa”, hän sanoo.

Sveitsin hiihtokoulu on myös mukana Hyvinkään Slalomseuran alle 12-vuotiaiden valmennuksessa. Kun tähän lisätään normaali hiihtokoulutoiminta kursseineen, Hyvinkäällä tuotetaan vuosittain mittava määrä uusia laskijoita, sillä eri kursseilla käyneet persoonat näkyvät rinteessä myös kurssien jälkeen. 

”Kursseillamme käy kauden aikana useita satoja ihmisiä. Tarkkaa arviota siitä kuinka moni alkaa lajia harrastamaan on vaikea sanoa, mutta omien havaintojeni pohjalta voin sanoa, että kyllä me joka vuosi johdatamme laskemisen pariin liki kaksisataa uutta harrastajaa. Osalla laskeminen on jatkuu loppuelämän ja harvalla harrastus päättyy lumien sulamiseen”, Tollet arvioi.

Burton Mystery Series on kaikille avoin Banked Slalom kisa, joka on käyty nyt kahtena talvena Supernatural rinteessä. Kisa on vetänyt molemmilla kerroilla pitkälti yli 100 osallistujaa kaikista ikäluokista, aivan junnuista reippaasti yli 50 vuotiaisiin. 

Kausikortilla halpa harrastus

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors näkee aktiivisten lähikeskusten olevan tärkeä osa hiihtokeskusalaa. 

”Lähikeskukset ovat suomalaisen alamäkikulttuurin selkäranka, sillä ne mahdollistavat laskemisen vaikka joka päivä. Meillä Suomessa on poikkeuksellisen hieno tilanne, kun lähes jokaisen asutuskeskuksen lähettyvillä on hiihtokeskus tai useampi”, Lindfors sanoo.

Lähikeskuksilla on laskettelun ja lumilautailun kehityksessä aivan ratkaiseva rooli. Ne tarjoavat olosuhteet tutustua, innostua ja opetella. Lähikeskukset kasvattavat harrastajia laskettelun ja lautailun pariin. Laskettelu on siitäkin hieno laji, että eritasoiset laskijat voivat harrastaa yhdessä. Alamäki yhdistää kaverukset ja perheet.

Laskemisen luonne on erilainen lähikeskuksessa esimerkiksi Lapin tai Alppien keskuksiin verrattuna. 

”Lähikeskukseen on helppo mennä vaikka arki-iltana koulun tai työpäivän jälkeen tunniksi pariksi. Saa kivasti liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa ja hyvässä seurassa. Oma lukunsa ovat parkkilaskijat, jotka saapuvat heti hissien avauduttua ja hiovat trikkejään sulkemisaikaan asti. Heille laskeminen on elämäntapa”, Lindfors kertoo. 

Laskeminen mielletään arvokkaaksi harrastukseksi. Lindforsin mukaan juuri lähikeskuksissa laskeminen voi olla edullinen harrastus kausikorttitarjousten ansiosta. 

 ”Useilla keskuksilla on erittäin hyviä kausikorttien ennakkotarjouksia. Myös välineiden kausivuokrat ovat maltillisesti hinnoiteltu ja käytettyjä hyväkuntoisia välineitä saa kohtuullisin kustannuksin. Laskettelu onkin todellinen koko kansan laji!”, Lindfors perustelee. 

Kun parkki on vakosamettia  ja aurinko paistaa ei paljon paremmin voisi asiat olla. Sveitsin reiliparkki on Suomen parhaimmistoa ja ammattilaisten vakituinen treenipaikka. 

Katso lisää valintoja vuosien varrelta TÄÄLTÄ

Sveitsin Hiihtokeskus, lisätietoja TÄÄLTÄ

Kommentit

kommenttia