Hiihtokausi Suomessa on ollut tänä talvena erinomainen. Syksyn ja alkutalven kylmät viikot varmistivat sen, että keskuksissa pystyttiin tekemään lunta taukoamatta lähes koko talven tarpeisiin.
Normaali kelien heittelehtiminenkään ei tavanomaiseen tapaansa saanut keskuksia polvilleen edes eteläisessä Suomessa. Niinpä hissit ovat saaneet pyöriä läpi kauden, ja keskukset eivät ole joutuneet sulkemaan hissejään väliaikaisesti.
Etelässä kausi saatiin avattua marraskuussa ja siitä eteenpäin ovat laskijat päässeet nauttimaan painovoiman saloista. Hyvät laskukelit ovat kutsuneet laskujoukkoja paikalle toisinaan runsaslukuisesti. Hetkeen ei tule toimittajalle mieleen, milloin etelän mäet olisivat olleet yhtä paksun lumipeitteen kuorruttamia. Lunta tehtiin rinteisiin kerralla niin paljon, ettei se pääse loppumaan edes lämpimien kelien saapuessa.
Pohjoisemmassa keskukset ovat päässeet nauttimaan herkullisista laskukeleistä läpi talven, joskin alkutalven aikaan lumisateita sai hieman odotella ja tuulet tahtoivat välillä nostaa pakkasen vaikutuksen reilusti sietokyvyn rajoille. Offarikansa joutuikin odottelemaan hyvien pohjien muodostumista hieman tavanomaista pidempään. Talvi on kuitenkin pohjoisessa pitkä, ja vähitellen lumisateiden ansiosta myös takamaastot täyttyivät lumesta laskukansan iloksi.
Tällä hetkellä ei näy syytä, miksi laskukautta ei pystyisi jatkamaan pitkälle vapun jälkeisille ajoille. Perinteisen kaupunkivapun sijaan moni onkin ottanut tavaksi juhlia vappua ruuhkattomissa rinteissä ja Lapin takamaastoissa. Kuohuvien nauttiminen tunturin huipulla jää varmasti kenen tahansa vapun viettäjän mieleen.
Suomessa laskukausi on todella pitkä
Kotimaan laskettelukausi alkaa todella aikaisin ja kestää parhaimmillaan kolme neljäsosaa vuodesta. Kylmien ilmojen saapuessa ja syksyisen valon vallitessa pääsevät laskijat nautiskelemaan tulevan talven antimista jo tavaksi muodostuneesti menneen talven lumilla. Säilölumien avulla Suomen suurimmat keskukset Ruka ja Levi saavat rinteensä laskukuntoon jo lokakuun alussa. Kesän ja syksyn jäljiltä laskukansan jano suksille on kova ja mäkeen hingutaan oikein urakalla. Syksyn vaihduttua talveen vuoden pimeimpinä kuukausina mäkeä hinkataan kovasta pakkasesta huolimatta nääntymiseen asti.
Kevään ja valon saapuessa moni unohtaakin, miten mukavaa mäessä on kun keli hellii ja lämpötilat eivät ole enää arktiset. Upeat talviset kelit jatkuvat silti yleensä pitkälle kevääseen ja miltei kesän kynnykselle. Tänä vuonna vielä pääsiäinen osuu kalenterissa huhtikuun loppupuolelle, eli laskukansalla on kaikki mahdollisuudet lähteä nautiskelemaan hiihtoretkistä ja mäenlaskusta kauden parhaana ajankohtana.
Keinolumi takaa pitkän kauden
Kun lumi loppuu kaduilta ja ensimmäiset kevään kukat puskevat nurmen läpi, alkaa monen laskettelua harrastavan mielessä pyörimään keväiset ja kesäiset asiat. Lumen loppuminen kotipihasta ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö lunta löytyisi edelleen hiihtokeskuksista. Vaikka maa kotipihassa alkaa vihertämään, ovat laskettelurinteet vielä valkeina lumesta.
Keinolumen ja luonnonlumen ero tulee lumen rakenteesta. Keinolumi kestää kulutusta, sadetta ja lämpötilojen vaihtelua huomattavasti luonnonlunta paremmin. Rakenteensa vuoksi keinolumi ei ole läheskään niin herkkä lämpimille keleille kuin luonnonlumi, ja se kestää sulamatta huomattavasti pidempään. Huolellisesti tehtyjen lumipohjien ansiosta hiihtokeskukset ovat auki pitkälle kevääseen. Jopa pääkaupunkiseudun keskuksissa lunta voi löytää jopa toukokuun puolella, ja lihasvoimin on mahdollista käydä nousemassa ja nautiskelemassa laskemisesta leskenlehtien jo kukkiessa.
Yöpakkaset tarjoavat upeat laskukelit
Yksi kevään upeimmista ilmiöstä on yöpakkaset. Ydintalven vallitessa rinteet ovat yleisesti läpi vuorokauden tasalaatuisen pakkaslumen peittämiä. Keväällä tilanne muuttuu, kun vuorokauden lämpötiloissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lämpötilojen vaihtelu päivän mittaan mahdollistaa monipuolisen laskemisen yhden päivän aikana.
Yöpakkasen kovettamassa rinteessä on aamupäivisin mahdollista nauttia ja kurvailla parhaassa mahdollisessa vakosametissa ja kovassa rinteen pinnassa. Kevätaamuisin mäkeen suuntaava voi ottaa suksistaan ja itsestään kaiken kauden aikana opitun irti.
Kun päivä etenee, auringon lämmittävä vaikutus näkyy ja lumi muuttuu mukavasti kurvailtavissa olevaksi, helpoksi loskalumeksi. Loskalumen helppous suksen alla tekee laskijasta kuin laskijasta mestarin. Suksi tekee juuri niitä asioita, mitä laskija niiltä pyytää. Kaatuminen ei tunnu enää samalla tavalla, ja itseään voi haastaa reilummalla kädellä. Loskat naamalla vain viilentävät päivän hikistä rinnejumppaa. Yöpakkasten ansiosta rinteet ovat ylimaallisen upeassa kunnossa pitkälle kevääseen.
Pyydakelejä huhti-toukokuussa
On pikemmin sääntö kuin poikkeus, että huhtikuussa ja vielä toukokuussakin lunta sataa Suomen korkeimmilla tuntureilla. Onpa käynyt niinkin, että kesäkuun saapuessa ahkerimmat nousijat ovat päässeet laskemaan pehmyttä ja kevyttä uutta lunta Lapin tuntureiden rinteillä. Etelän lämpötilojen noustessa vahvasti kymmenen asteen yläpuolelle vallitsee pohjoisessa usein vielä pakkanen. Mikäli haaveissa on joskus nauttia saman päivän aikana puuteria ja loskalunta, on kevät siihen oikea ajankohta.
Myös Suomen suvessa päästään nauttimaan laskettelusta
Edeltävinä kesinä Suomessa on ollut mahdollisuus myös kesälaskettelulle. Saariselällä rinteet on avattu kesäkuussa laskemisesta nauttiville ulkoilijoille. Avoinna ovat olleet pohjoisen puoleiset rinteet, joilla lumipeite kestää pidempään. Aivan kukonlaulun aikaan ei mäkeen ole täytynyt rynnätä, sillä laskemaan on päässyt aamukymmeneltä. Jotta rinteet on saatu kestämään, on ankkurihissejä pyöritetty maltillisesti viiden tunnin ajan, ja hissipojat päästetty viettämään iltapäiväsiestaa yhden aikaan ennen lämpötilan nousemista liian korkeaksi. Illan viilentyessä hissit on jälleen pyöräytetty käyntiin iltayhdeksän aikaan, ja tämä on tarjonnut laskettelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden laskea yöttömässä yössä aina puolille öin asti.
Sitten muutama vinkki laskukansalle, joka suuntaa suksin tai laudoin keväisille keleille
Keväälle ja kesälle erilainen kuvio suksen ja laudanpohjaan
Keväinen lumi kerää kosteutta itseensä enemmän kuin pakkaslumi, ja tämän huomaa laskiessaan imuna suksen pohjassa. Vauhti tyssää kosteampaan kohtaan, ja seurauksena voi olla reippaatkin nupit. Pelkällä voitelulla ei imua saa pidettyä kurissa, vaan se vaatii omat konstinsa. Jos siis aikoo laskea keväisillä keleillä ja keväthangella, niin onkin syytä käydä paikallisessa huoltoliikkeessä ja pyytää heitä ajamaan suksien tai laudan pohjaan kuvio, joka estää imuefektin synnyt. Karkea kuvio toimii kuin auton renkaiden kuvio, joka antaa kosteuden poistua lumen ja pohjan välistä.
Iho tarvitsee suojaa
Faktahan on, että suomalainen mies ei pala. Tämä on opittu jo aikoinaan Kanarian matkoilla, ja samaa rataa kannattaa jatkaa myös keväisillä hangilla. Siitäkin huolimatta, että kuvittelisi asian olevan näin, on jokaisen syytä varautua keväisille keleille aurinkorasvan kera. Aamulla ennen ulos lähtemistä onkin hyvä levittää kerros rasvaa iholle ja antaa vasta sitten UV-säteilyn hyväillä talven pimeyteen tottunutta hipiää. Suojakertoimia valitessa pitää myös pitää mielessä, että lumi heijastaa valtaosan valosta takaisin ja näin ollen lumen läheisyydessä saa päivän mittaan reilun annoksen säteilyä iholle. Ota myös huomioon, että pilvinen keli ei keväällä tee poikkeusta, sillä säteilyä on luvassa myös pilvisellä kelillä.
Tummat linssit suojaavat silmiä auringolta
Aurinko ei pelkästään ole turmiollista iholle, sillä on myös vahingoittava vaikutus silmille. Jos ajatuksena on suunnata keväisille hangille, niin riittävän tehokkaasti UV-säteilyä suodattavat aurinkolasit ja laskulasit ovat must-välineet hohtavilla hangilla liikkuville ulkoilijoille. Häikäisevä auringonvalo voi vahingoittaa myös silmiä. Lisäksi silmien siristely aiheuttaa toisille päänsärkyä. Häikäisy taas haittaa näkyvyyttä ja voi aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita rinteessä. Silmät on onneksi helppo suojata. Valitse laskettelu- tai aurinkolaseihin sopivan tumma linssi, ja pidä lasit silmillä koko mäkipäivän ajan.
Huomioitavan arvoista on, että intohimoisimmat alamäen ystävät ovat laskeneet Suomessa vuoden jokaisena kuukautena. Pidä siis välineet vielä paraatipaikalla, sillä kelien osuessa kohdilleen (ja nehän osuvat) päästään laskukeleistä nauttimaan etelässä ja Keski-Suomessa aina pääsiäisen tiimoille ja pohjoisessa pitkälle toukokuun puolen välin yli. Lunta kyllä riittää.
Kevään tapahtumia laskettelukeskuksissa
Etelä-Suomi
Swinghill
26.3. Setämies Open
27.3 Ace Of Air
2.4. Bootpack race
Mielakka
2.4. KOSB nepityshetki
Vihti
25.- 27.3. Vihti U10-12 PuuhaPark loppukilpailu
Keski-Suomi
Kasurila
1. – 3.4. Fearless Finns Freeski Tour Freestyle SM
Himos
20.3. Randohiihtopäivä klo 10 – 13.30
30.3. Erityisliikkujien talvipäivä
23. – 24.4. Himos Leitner-Himoski 30v
Vuokatti
20. – 25.3. European youth Olympic Festival
Tahko Mountain
28.3 – 2.4. U14-16 SM-kisat
22. – 23.4. Banked Slalom
22.4. Eero Ettala/HP Tour
Ukkohalla
14.3. – 27.3. Skidiviikot
31.3. – 3.4. Lipi Open -lumilautakilpailu
Pohjois-Suomi
Suomu
11. – 14.4. Kia Ski Tour -finaali
Taivalkoski
21. – 24.4. Fearless Finns Junior Mogul Tour
Ruka
26.3. Nuts Ski Ruka
22. – 24.4. Spring Break
28. – 30.4. Wappulounas
Pyhä
15. – 26.3. Baltic Cup
28. – 31.3. Kadoksissa vapaalaskupeli
31.3. – 3.4. The Original Free’kend
4. – 6.4. Business Free’kend
7.- 10.4. Kaamos Yoga & Freeride: Spring Edition
7. – 10.4. Mimmi Free’kend
15.4. Turvallisesti metsäreiteillä
17.4. Parkkilaskun ABC
29.4. – 1.5. Pyhän vappu
Levi
9.4. Visma Ski Classic
16.4. Alpen Rinnerieha
21. – 25.4. FIS-kisat
22. – 24.4. Fearless Finns Freeski Tour -finaalit
29. – 30.4. PS Cup -finaalit
28.4. – 1.5. Levi Mayday
Ylläs
26.3. 7 summits randonnee
02.4. Winter Warrior
09.4. Ylläs-Levi -hiihto
Iso-Syöte
9.4. Mustin ja Lystin pujottelukisa
17.4. Ministreet jamit
17.4. Mustin ja Lystin crossikisa
30.4. Lätäkön yli lasku -kauden päättäjäiset
Teksti Jan-Erik Blomberg Kuvat ski.fi & Mikko Kempas
