Home » Tunne iloa syömiseen

Tunne iloa syömiseen

Tunnesyöminen on varmasti monelle tuttua. Kukapa ei söisi välillä iloon, suruun, harmitukseen tai palkitsisi itseään onnistumisesta. Tämä syöminen on suurimmalle osalle meistä normaalia ja hallinnassa, mutta voiko tunnesyömisestä tulla ongelma?

Nälän pohjana on fysiologinen tarve 

Syömisen tarkoitus on hyvin yksinkertainen. Meidän on saatava energiaa ja ravintoaineita elääksemme ja nälkä on ohjannut syömään riittävästi ja tarvittaessa varastoon. Aina ei ruoan riittävyys ja laatu ole olleet samalla tasolla kuin nykypäivänä. Tämän päivän ihminen elääkin runsaudessa, jolloin ruoan valintaan liittyvät asiat saattavat monimutkaistua. 

Nälkä on myös psykologista

Jos syöminen tapahtuu tunteiden ohjaamana puhutaan tunnesyömisestä. Tunteilla on merkitystä syömiseen, sillä ainakin vihan, pelon, ilon ja surun on todettu vaikuttavan yleiseen syömismotivaatioon, ruoan valintaan ja jopa aineenvaihduntaan. Vaikutukset ovat yksilöllisiä – toisilla sama tunne voi vaikuttaa joko syömistä lisäävästi tai vähentävästi. Tunteiden vaikutus syömiseen on luonnollinen asia, mutta jos tuntee ohjaavat syömistä enemmän kuin fysiologia, voidaan ajautua ongelmiin.

Miksi tunnesyömisestä puhuttaessa on tärkeää puhua nälästä ja riittävästä syömisestä? Siksi, että moni kuvittelee olevansa tunnesyöjä, mutta itseasiassa kyse onkin nälästä ja riittämättömästä syömisestä. Liian vähällä ruoalla eläminen yhdistettynä liian vähäiseen uneen tekee kenestä tahansa jonkin asteisen tunnesyöjän. Tässä yltäkylläisyyden maailmassa nälän tuntemisesta on tullut yhä vaikeampaa. Syödään kun ei ole nälkä ja jätetään syömättä tai ei syödä tarpeeksi kun on. Pitkään riittämättömällä ruoalla elänyt ei välttämättä tunnista enää oikeaa nälkää. 

Urheilijalla on pelissä suuret tunteet

Treenaaminen ja kilpaileminen haasteineen voivat olla yhtä tunteiden ylä- ja alamäkeä. Etenkin kielteiset tunteet olisi hyvä oppia käsittelemään. Aina tämä ei onnistu ja ruoan kautta saatetaan pyrkiä hallitsemaan omaa kehoa ja sen tuntemuksia. Kiellot ja rajoitukset tuottavat mielihyvää, kun voi todeta hallitsevansa itseään ruokavalionsa kautta. 

- Mainos -

Urheilijan ja aktiiviliikkujan on opeteltava kuuntelemaan kehoaan ja tuntemaan nälkää. Oman ruokailurytmin löytäminen on tärkeää harjoittelun ja palautumisen kannalta. Kieltoihin ja rajoituksiin perustuva ruokavalio ei ole urheilijan peliväline. Kun menee hyvin, kieltojen ja rajoitusten kanssa voi jaksaa jonkin aikaa. Mitä sitten jos urheileminen keskeytyykin esimerkiksi loukkaantumisen takia ja tunteiden hallinta on tapahtunut syömisen kautta?

Milloin pitää olla huolissaan?

Jos elämä ruokailun suhteen on täynnä kieltoja ja rajoituksia, syyllisyydentunnetta joka suupalasta ja kun ruokailu on pelkää suorittamista ja siitä puuttuu ilo ja nautinto, on syytä tarkastella omaa suhtautumistaan ruokaan. Ruotsalaisilla on loistava termi ”matglädje” – ruokailo. Meillä kaikilla tulisi olla armollinen suhtautuminen ruokailuun. Vaikka ruoan tarkoitus on pohjimmiltaan täyttää yksi perustavimmista tarpeistamme, pitää syömisestä tuntea myös iloa – ruokailoa. K

Nälkämittari on oiva työkalu kenelle tahansa. Tavoitteena on tunnistaa kylläisyyden ja nälän tasot ja hahmottaa itselleen sopiva ateriarytmi sekä riittävä annoskoko. 

Käytä asteikkoa 0 = näännyn nälkään ja 10 = olen ähkyssä. Jos haluat samalla hahmottaa kylläisyyden/nälän suhteessa liikuntaan, lisää taulukoon päivän aikana suorittamasi treenit. 

Teksti TARJA SANDELL  Kuvat SHUTTERSTOCK

Kommentit

kommenttia