Italian läntisillä Alpeilla sijaitseva Sauze d’Oulx tihkuu tunnelmaa ja on rinteiltään varsin monipuolinen. Profiilia kohottaa kuuluminen maan suurimpaan yhtenäiseen hissiverkostoon Via Latteaan, joten mistään tusinakohteesta ei suinkaan ole kyse. Maitotien eli Via Lattean alueen 400 rinnekilometriä luikertelevat kuudessa samaan hiihtosysteemiin kuuluvassa keskuksessa.
Sauze d’Oulx toimi vuoden 2006 Torinon olympialaisten kumparelaskun järjestäjänä ja ainakin hopeamitalisti Mikko Ronkaisella on keskuksesta mukavia muistoja. Janne Lahtela on juhlinut puolestaan kristallipalloa tykitettyään kumparefinaalin kärkimieheksi, joten Suomi-yhteyksiä löytyy menestyspuolella.
Italialaisilla on puolestaan syytä paukutella henkseleitä, sillä kotirinteet ovat tutut takavuosien pujottelutähdelle Piero Grosille. Kylän nimi herättää hieman suomalaisessa suussa kummastusta, mutta paikalliset kuulostavat sanovan nimen vapaamuotoisesti suomennettuna ”sos dulx”.
Oikea alppikylä
Kylällä on pitkät perinteet ja historian voi aistia vanhan alueen kapeilla kujilla. Erityisesti iltavalaistuksessa ravintolat ja kahvilat suorastaan hivelevät silmää kauneudellaan. Ilo ei jää pelkästään katselun varaan, sillä ruoka on erinomaista, järkevän hintaista ja tunnelma välitön. Viikonloppuisin torinolaiset valtaavat paikan ja silloin on väkeä liikkeellä myös rinteissä, joten illalle pöytävaraus on suositeltavaa.
Sauzen ala-asemat ovat ruuhkautuvat helposti viikonloppuisin ja alarinteiden kapasiteetti on niukka – liikkeellä pitää olla siis viikonloppuisin heti aamusta. Viikolla on luonnollisesti paljon rauhallisempaa. Hyvänä alkuverryttelynä toimii ylämäkikävely Clotesin hissille, joka nostaa sopivasti sykettä. Kannattaa olla tarkkana, sillä kylän vanhat mukulakivikadut saattavat olla liukkaita.
Sauzessa on myös hiihtobussijärjestelmä, joka toimii hyvällä säällä, mutta kovalla lumisateella kylän liikenne voi jumittua. Onneksi pienessä kylässä etäisyydet eivät ole pitkiä, joten jalkaisin on helppo nuuhkia kylän idylliä ja herkullisia tuoksuja myös sukset tai lauta kannossa.
Suojaisat rinteet
Sauzen ehdoton valtti ovat suojaisat ja vauhdikkaatkin rinteet. Lumi säilyy pitkään hyvänä sateen jälkeen ja offarilaskijat nauttivat metsässä polveilevista laskuista, joita on eri tasoisina runsaasti tarjolla. Tuolihissin kyydissä pääsee Col Bassetille 2424 metriin ja sieltä lähtee useampaan suuntaan hienoja rinteitä erilaisilla profiileilla. Paluulasku Gran Pistaa pitkin takaisin kylään on pitkä ja hulppea.
Col Bassetin kautta pääsee laskemaan myös Sestriereen, Pragelatoon ja Sansicarion kautta Cesanaan sekä Claviereen, josta on yhteys Ranskan puolelle Montgenevreen. Koska suksimista on paljon, pitää huolehtia paluumatkan aloittamisesta riittävän ajoissa, ettei jää jumiin väärälle puolelle vuorta. Huonolla näkyvyydellä kannattanee pysytellä kotikylän lähimaastoissa, joissa puut tuovat kontrastia.
Harva löytää vauhdikkaille punaisille rinteille ja puuteripaikoille Genevrisin alueelle. Se johtunee ehkä parista vetohissistä, joissa ei ole niin leppoisaa kuin tuolihisseissä. Tänne suuntavat saavat nauttia pohjoisrinteiden ansiosta todella hyvälaatuisesta lumesta pidempään kuin muilla alueilla.
Rinteiden väliin jää mukavan harvaa metsikköä puuterilumen pöllyttelyyn joka puolella valtaisaa aluetta. Puhkottavaa riittää vielä viikkokin myräkän jälkeen, ja pienellä vaivannäöllä pääsee tuikkaamaan aivan mahtavia laskuja.
Naapurissa kuuluisa Sestriere
Fiatin Agnellien suvun perustama Sestriere on alueen kuuluisin keskus ja julkkikset tai sellaisena itseään pitävät nautiskelevat kylän ilmapiiristä, joka häviää Sauzelle aitoudessa rutkasti. Laskutarjonta on kuitenkin mahtavaa ja leveää, avaraa maastoa on yllin kyllin. Rinneravintoloita on mukavasti ja lounaalla on viisasta hieman säännöstellä, jotta ei väsähdä kesken päivän nautittuaan italialaisesta tarjonnasta. Kannattaa myös huomioida, että Sestriere sijaitsee yli kahdessa kilometrissä.
Naisten olympialajeista tunnettu Sansicario on kylänä mitätön, mutta laskut sinne ja Cesanan suuntaan ovat viehättäviä. Erityisesti Torinon 2006 olympialaisten kisarinteet kannattaa käydä kokeilemassa. Kauniilla säällä matka jatkuu ainakin Claviereen, jossa rinnetunnelma on huipussaan ja lounastauko välttämätön.
Sauze d’Oulx ei ole varsinaisesti pienten lasten ykkösvaihtoehto, vaikka heillekin on järjestetty omat alueensa ja hiihtokoulunsa. Parhaiten alueen valtavasta tarjonnasta saavat irti teini-ikää lähestyvät nuoret ja sitä vanhemmat. Hiihtoelämästä nauttiville pariskunnille tai ryhmille alue soveltuu erinomaisesti.
Hiihdon jälkeinen elämä
After ski on Sauzessa sopivan vauhdikasta ja iloista, tunnelmasta kannattaa nauttia vaikka proseccon kera. Usein pöytään tuodaan pientä suolaista, joten asiakkaita hemmotellaan yksilöllisesti. Itävallan suosikkikohteisiin verrattuna musiikin volyymi on tasoa ”voi keskustella”. After skin suhteen esimerkiksi Pub Ghost on paikka, jossa on meininkiä, se sijaitsee vielä sopivasti suoraan kylään laskevien rinteiden alapuolella.
Ruokapaikkoja Sauzessa löytyy mutkattomista pastapaikoista aina gourmet-tasoisiin huippuravintoloihin, joten jokainen löytää varmasti omaan makuun ja kukkaroon sopivan. Esimerkkeinä ravintolatarjonnasta voidaan poimia loistava pastaravintola Sugo’s, tunnelmaltaan lämmin perinteinen italialainen Del Falco sekä gourmet-tasoinen Naskira Il Capricornos Chalet –hotellissa. Pizzojen ystävät viihtyvät La Grigliassa ja monista viinibaareista voidaan nostaa esimerkiksi Gran Trün, josta löytyy myös elävää musiikkia.
MATKA- JA KOHDETIETOA
Tärkeimpien kylien korkeudet
Sauze d’Oulx 1510 m, Sansicario 1700 m, Sestriere 2035 m, Cesana 1350 m, Claviere 1760 m, Montgenevre 1850 m
Alin hissiasema: 1350 m, ylin 2823 m (Mont Sises)
Hissejä 72, rinteitä 221 ja 400 rinnekilometriä
Helpoiten Sauzen ihanuuksista pääsee nauttimaan Alppimatkojen valmismatkan kautta. Esimerkiksi All Inclusive –paketti sisältää kaiken lennoista, majoituksesta, hissilipuista sekä ruokailuista lähtien, joten hiihtoon jää enemmän aikaa. Lennot ovat Torinoon, jalkapallojoukkue Juventuksen kotikaupunkiin.
www.wepowder.com & www.snow-forecast.com (lumitietoa)
Teksti ja kuvat JYRKI LEHTO