Home » FINLAV – Suomen lumivyörykoulutus
Vapaalasku

FINLAV – Suomen lumivyörykoulutus

Suomessa on pitkät perinteet laskemiseen liittyvistä koulutuksista. Monenlaisia harrastamista kehittäviä kursseja on ollut tarjolla jo vuosikymmeniä. Tuorein näistä on lumiturvallisuuskoulutusta järjestävä ja kehittävä Suomen lumivyörykoulutus FINLAV.

Suomea ei tunneta lumivyörymaana, eikä se ole laskumaanakaan parhaasta päästä. Täällä on kuitenkin laskettu jo hyvinkin sadan vuoden ajan, ja laskulajit ovat tärkeä osa maan talviurheilua. Matkailun kehittymisen myötä suomalaiset ovat löytäneet tiensä myös ulkomaille, suurten vuorien haastavammille ja myös vaarallisemmille rinteille.

Vaikka voidaankin sanoa, että suomalaiset ovat vielä hiihtokansaa ja myös mäenlaskijoita, nyttemmin myös lautailijoitakin, eivät tasamaan kansalaiset ole saaneet ymmärrystä jylhempiin vuorimaastoihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä kuten lumivyöryistä äidinmaidosta.

Valitettavasti suomalaisia on sekä loukkaantunut vakavasti ja myös menehtynyt vuorilla, niin lumivyöry- kuin muissakin harrasteonnettomuuksissa.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on myös tullut hyvin selväksi, että verrattain pienistä korkeuseroista huolimatta myös tasaisen maamme rajojen sisäpuolella tapahtuu lumivyöryjä, joskus isojakin. Tästä johtuen ajoittain tulee myös vyöryonnettomuuksia. Ikävä kyllä kotimaankin vyöryissä on menetetty ihmishenkiä.

Vyöryonnettomuuksien vähentämiseksi ja välttämiseksi sekä lumiturvallisuuden lisäämiseksi on Suomeen luotu Suomen lumivyörykoulutus FINLAV.

Kehitys

FINLAV on järjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää lumivyörykoulutusta ja tuottaa lumivyörytietoa. Se luotiin julkisrahoitteisena hankkeena vuosina 2015 – 2017.

Tarve koulutusjärjestelmälle ilmeni laskemisen ja muiden lumivyörymaastoissa tapahtuvien harrastusten suosion lisääntymisen seurauksena. Harrastajien määrän moninkertaistuminen on johtanut paitsi suurempaan harrastajayhteisöön kohdistuvaan riskiin, myös tilanteeseen, jossa pelastuslaitokset voivat joutua tekemisiin vyöryvaaran kanssa.

Kehityshankkeen käynnisti ryhmä Humanistisen Ammattikorkeakoulun (Humak) seikkailukasvatuksen lehtoreita. Hankkeeseen sitoutui parisenkymmentä muuta tahoa, jotka tukivat ideaa. Mukana olivat muun muassa Metsähallitus, Ilmatieteenlaitos, Lapin pelastuslaitos, Lapin Urheiluopisto sekä useita ohjelmapalvelualan yrityksiä.

Rahoitus hankkeen toteuttamiseksi saatiin Euroopan Sosiaalirahastolta Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta. Kehityshankkeessa mukana ollut Humakin lehtori Eeva Mäkelä kertoo, että hän ja muut tiimissä mukana olleet lehtorit työskentelivät ESR:n resursseilla osa-aikaisesti kolmen vuoden ajan.

”FINLAV järjestelmän kehitystyössä on ollut mielenkiintoista olla mukana. Työ on mahdollistanut aktiivisen yhteistyön muiden maiden koulutusjärjestelmien kanssa, mikä on ollut tärkeä tekijä, kun luodaan uutta. Teimme aktiivista yhteistyötä etenkin Ruotsin SVELAV-järjestelmän kanssa. Ruotsi oli luonteva yhteistyökumppani, koska Suomessa oli jo useampi Ruotsin järjestelmän mukainen lumiturvallisuuskouluttaja”.

Hankkeen keskeisin tavoite oli luoda laadukas koulutusjärjestelmä palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti useita eri käyttäjäryhmiä. Suomeen luotu järjestelmä on Ruotsin koulutusjärjestelmän kaltainen ja noudattaa kansainvälisiä lumivyörykoulutukseen liittyviä suosituksia ja standardeja.

”FINLAV mukailee SVELAV-järjestelmää mutta ei ole sen kanssa identtinen. Koulutuksissa on huomioitu maiden omat tarpeet ja erityispiirteet”, Eeva Mäkelä avaa.

Kehityshankkeen aikana järjestettiin useita seminaareja, pilottikoulutuksia ja yleisötapahtumia. Hanke tuotti myös lumivyöryjä ja lumiturvallisuutta käsittelevää suomenkielistä koulutusmateriaalia.

Tällä hetkellä järjestelmää hallinnoi Suomen Hiihtokeskusyhdistys SHKY. Finlavin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on edustajia paitsi koulutuksen puolelta myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESista, Ilmatieteenlaitokselta, Lapin

pelastuslaitokselta, pohjoisen Suomen hiihtokeskuksista, Suomen Hiihdonopettajat ry:stä, alan koulutus- ja opaspalveluita tarjoavista yrityksistä sekä muista organisaatioista.

Tutkimus- ja testipaikan tulisi olla paitsi riittävän turvallinen myös alueen olosuhteita hyvin edustava, jotta siltä saatava tieto olisi hyödyllistä vyöryennustetta laadittaessa. Väkeväinen ja hänen kollegansa Petteri Nurminen tuntevat Pyhän parhaat testipaikat, ja pystyvät muodostamaan pätevän käsityksen alueen lumiolosuhteista ja vyöryvaarasta niiden jatkuvan seuraamisen ansiosta.

Koulutukset

Ensimmäiset FINLAV-järjestelmän mukaiset kouluttajat valmistuivat hankkeen päätteeksi järjestetyssä pilottikoulutuksessa vuoden 2017 lopussa. FINLAV-järjestelmän mukaisia koulutuksia on järjestetty vuodesta 2018 lähtien. Tällä hetkellä kouluttajia on vajaa neljäkymmentä.

Finlavin järjestelmässä on kaksi koulutuslinjaa, joista toinen on harrastajia ja toinen ammattilaisia varten.

”Tarkoitus ei ole ollut keksiä pyörää uudestaan vaan seurata kansainvälisiä hyviä käytänteitä ja hyödyntää uusinta ja tutkittua tietoa”, Mäkelä kertoo järjestelmän perusfilosofiasta.

Järjestelmän harrastajakurssit on tarkoitettu niille, jotka liikkuvat vapaa-ajallaan tuntureilla ja vuorilla talviseen aikaan. Kursseilla opetetaan perusteltua päätösten ja valintojen tekemistä sekä perehdytään hyviin käytänteisiin, jotka lisäävät turvallisuutta liikuttaessa alueilla, joilla lumivyöryt ovat mahdollisia.

Ammattilaisille suunnatut kurssit on tarkoitettu työssään lumivyöryosaamista tarvitseville, esimerkiksi ski patroleina työskenteleville tai lumiturvallisuutta kouluttaville.

”Talvilajien parissa työskentelevien ja sen parissa opiskelevien keskuudessa FINLAV on saanut tunnettuutta. Järjestelmän koulutuksia kysytään enenevässä määrin myös tälle kentälle”.


Taito tutkia lunta systemaattisesti on edellytys lumivyöryteknikkona työskentelyyn.

Harrastajakurssit

Harrastajille on tarjolla kolme eritasoista koulutusta: Vyörytietous-luento sekä Lumiturvallisuus 1 – ja Lumiturvallisuus 2 -kurssit.

Vyörytietous on kenelle hyvänsä asiasta kiinnostuneelle sopiva teorialuento, joka toimii johdantona lumivyörytietouteen, riskinhallintamenetelmiin ja lumivyöryonnettomuuksissa käytettäviin pelastusvälineisiin.

Luennon tyypillinen kesto on kaksi tuntia. Siihen ei kuulu käytännön harjoituksia. Sen tärkein anti on auttaa osallistujaa ymmärtämään lumivyöryjä ja niihin liittyviä riskejä sekä opettaa turvallisuusajattelua.

FINLAV Vyörytietous -luennoille on tähän mennessä osallistunut yhteensä noin 1200 henkilöä.

Lumiturvallisuus 1 on 16 tunnin mittainen kurssi, joka antaa perustiedot lumivyöryistä ja lumivyöryvaarasta ja valmentaa helpossa maastossa liikkumiseen. Kurssille osallistumiseen ei ole tiedollisia ennakkovaatimuksia, ja kunkin kurssin taidolliset vaatimukset määrittelee sen järjestäjä.

LT1-kurssilla opetetaan hallitsemaan lumivyöryihin liittyviä riskejä erilaisten menetelmien avulla. Keskeinen riskinhallinnan menetelmä tällä tasolla on lumivyörymaaston tunnistaminen ja sen välttäminen.

Kurssilla paneudutaan myös niin sanottuun inhimillisen tekijän merkitykseen lumiturvallisuudessa ja opetetaan kaveripelastamista helpoissa olosuhteissa.

Lumiturvallisuus 1 on ollut määrällisesti tärkein vapaalaskijoille ja talvilajien harrastajille suunnattu kurssi. Yhteensä kursseja on järjestetty noin 150, ja niille on osallistunut noin 900 kurssilaista.

Lumiturvallisuus 2 on tarkoitettu harrastajille, jotka liikkuvat haastavissa lumivyörymaastoissa ja se kestää 32 tuntia. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on suoritettu LT1-kurssi tai vastaavat tiedot ja taidot.

LT2-kurssilla opetetaan syvällisempiä turvallisuutta lisääviä tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä retkillä, jotka kohdistuvat paikkoihin, joissa lumivyöryjä tapahtuu useammin ja joissa vyöryt voivat olla suurempia.

LT2-kurssilla paneudutaan selvästi LT1:tä syvällisemmin riskinhallintaan, päätöksentekoon ja reittisuunnitteluun, sekä opetellaan eri vyöryilmastojen eroja, perehdytään lumipeitteen rakenteeseen ja sen vaikutukseen vyöryvaarassa.

Kurssilla opetetaan myös vyörymaastossa navigointia, ja siihen kuuluu vyörypelastustesti. FINLAV LT2 -koulutuksen on saanut 90 kurssilaista. Kursseja on järjestetty noin kaksikymmentä.

Eeva Mäkelän mukaan FINLAV -järjestelmä on tavalla tai toisella saavuttanut olemassaolonsa aikana karkeasti noin 2300 henkilöä:

”Järjestelmän merkitys on kasvanut sen tunnettuuden myötä. Moni vapaalaskua harrastava tai lajia aloittava törmää ennen pitkää FINLAV-järjestelmän olemassaoloon ja toivottavasti hakeutuu kurssille tai vaikkapa luennolle. Tällä hetkellä voidaan ainoastaan arvella, miten järjestelmän olemassaolo on lisännyt tietoisuutta aiheesta laskuskenessä. Seuraava askel olisikin tutkia järjestelmän vaikuttavuutta esimerkiksi vapaalaskijoiden turvallisuusajatteluun ja tehdä tästä analyysiä.”

Lumipeitteen tutkiminen kansainvälisten standardien mukaisesti vaatii niin tietotaitoa kuin myös tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä. Väkeväisellä on useiden vuosien kokemus Pyhätunturin lumen tutkimisesta

Ammattilaisten kurssit

Myös ammattilaiskursseja on kolme.

Pelastuskurssi on yhden päivän koulutus, jolle ei ole ennakkovaatimuksia. Kurssi on tarkoitettu pelastustoimintaan osallistuville, esimerkiksi pelastuslaitoksen palveluksessa työskenteleville tai pelastuskoiratoiminnassa mukana oleville. Kurssi tarjoaa lumivyöryjä ja lumivyöryvaaraa koskevaa perustietoa, ja sillä opitaan tunnistamaan lumivyörymaastossa olevia vaaraa tai turvallisuutta lisääviä paikkoja. Kurssin tärkein anti on vyöryonnettomuudessa käytettävien etsintä- ja pelastusvälineiden käyttö, pelastamisen organisointi ja pelastajien turvallisuutta lisäävät toimenpiteet.

Pro 1 -kurssi on yleensä kolme päivää kestävä kurssi, joka on tarkoitettu työssään lumivyöryosaamista tarvitseville henkilöille, esimerkiksi erilaisille oppaille, hiihdonopettajille tai ski patroleille. Kurssille ei ole tiedollisia ennakkovaatimuksia, taidolliset ennakkovaatimukset määrittelee kurssin järjestäjä.

Työskentelyyn paneudutaan lumivyöryvaaran kanssa ammattimaisesti tekemisissä olevan organisaation osana. Kurssilla opetetaan arvioimaan vyöryvaaraa ja onnettomuusriskiä ammattimaisesti sekä oman turvallisuuden varmistamista.

Kurssilaiset oppivat kaveripelastamisen johtamisessa sekä organisoituun pelastukseen osallistumisessa tarvittavia taitoja. Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa syventävää tietoa lumivyöryjen perusteista, ennusteiden tulkinnasta ja reittisuunnittelusta. Kurssilla esitellään myös stabiliteettitestejä, joilla voi tutkia lumipeitteen kestävyyttä.

Pro 2 -kurssi kestää noin viikon. Osallistuminen edellyttää suoritettua Pro 1- tai Lumiturvallisuus 2 -kurssia (tai vastaavat tiedot ja taidot) sekä Pelastuskurssia.

Kurssi on tarkoitettu alan ammattilaisille, joiden työ edellyttää kattavampaa ymmärrystä ja osaamista aiheesta, kuten esimerkiksi tuntureilla ja vuorilla työskentelevät oppaat.

Pro 2 -kurssi syventää osaamista ja ymmärrystä lumeen liittyvistä ilmiöistä, ja sen suorittamalla saa valmiudet kerätä ja analysoida tietoa sää- ja lumiolosuhteista sekä vyöryvaaran arviointiin.

Kurssilla opetellaan analysoimaan ja luokittelemaan vyörymaastoja sekä tekemään ja kirjaamaan havaintoja säästä ja lumesta. Opetusohjelmaan kuuluu myös stabiliteettitestien tekeminen ja niiden tulosten tulkinta.

Tärkeä osa kurssin sisältöä on havaintoihin pohjautuvien yhteenvetojen kirjallinen esittäminen kansainvälisten standardien mukaisesti sekä tutkimustuloksista viestiminen ammattimaisesti.

Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää kirjallisen ja käytännön kokeen läpäisemistä mutta myös itsenäistä opiskelua.

Pro 2 -kurssin hyväksytysti suorittanut saa käyttää lumivyöryteknikon nimikettä. Kouluttamisen ja esimerkiksi ski patrolissa työskentelyn ohella lumivyöryteknikon tehtäviin kuuluu tyypillisesti lumivyöryennusteen laatimiseen osallistuminen tai esimerkiksi vyörymaastossa olevan työmaan turvallisuuden varmistaminen.

Kouluttajakoulutus

FINLAV järjestää kouluttajakoulutuksia tarpeen mukaan.

Edellytyksenä koulutukseen pääsemiselle on työskentely alan yrityksessä, osallistuminen LT1- ja LT2- kursseille tai vastaaviin koulutuksiin, Pro 2 -taso tai vastaava koulutus, ohjauskokemusta talviolosuhteista ja aktiivinen harrastus- tai työtausta, jossa lumiturvallisuus on ollut osana toimintaa.

Koulutuksen järjestämisessä FINLAV tekee yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Kouluttajakoulutus on avoimen AMK:n viiden opintopisteen arvoinen, ja siinä on kahden opintopisteen kontaktiosuus ja kolmen opintopisteen itsenäinen opintokokonaisuus ohjaamisen perusteista.

Virallisen kouluttajastatuksen kouluttajakokelas saa, kun hän on saanut tarvittavat opintopisteet ja seurannut sekä avustanut vähintään yhden kokeneemman kouluttajan pitämän LT1-kurssin, sekä tehnyt mahdolliset kouluttajakoulutuksessa määritellyt lisätehtävät.

FINLAV-kouluttajakoulutus antaa mahdollisuuden pitää Vyörytietous-luentoja ja kouluttaa Lumiturvallisuus 1 -kursseja.

Lumiturvallisuus 2 -kurssien ohjaamisen edellytyksenä on koulutustaso, jota ei voi hankkia Suomessa.

Kehityksen kehittäminen

Suomen lumivyörykoulutuksen toimintaa valvovan ohjausryhmän lisäksi FINLAVin koulutustyöryhmä on tärkeässä roolissa tulevaisuuden kehitystyössä. Työryhmässä työskentelee Eeva Mäkelän lisäksi aktiivisia kouluttajia, ski patroleita ja vuoristo-oppaita.

”FINLAV-järjestelmä ei ole staattinen vaan vaatii jatkuvaa päivitystä ja kehitystä. Tässä prosessissa on saanut paljon pohtia niin koulutusjärjestelmän pyörittämiseen liittyvää problematiikkaa kuin esimerkiksi sitä miten kouluttajille tuotetaan laadukasta koulutusmateriaalia ja pedagogisia malleja.”

Mäkelän mukaan FINLAV pyrkii tulevaisuudessa kehittämään edelleen ammatillisuutta ja muun muassa varmistamaan, että koulutusten laatu on korkea ja tasainen.

”Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kouluttajien ammatillista ja pedagogista osaamista päivityskoulutuksilla sekä tietenkin pysyä ajan hermolla lumivyörykoulutuksen sisältöpainotusten kehityksessä”, Mäkelä sanoo.

Mäkelä toivoo, että järjestelmä pystyisi tulevaisuudessa löytämään sopivia rahoituslähteitä ammattimaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja sen kehittämiseksi.

”Kenties tulevaisuudessa pääsemme kehittämään online-koulutusmateriaalia ja tekemään tutkimusta FINLAV-järjestelmän vaikuttavuudesta. Kenties pääsemme tutkimaan suomalaisten vapaalaskijoiden asenteita. Aika näyttää…”

www.lumivyory.fi

Teksti: Jarkko-Juhani Henttonen Kuvat: Teemu Kuisma, Jarkko-Juhani Henttonen


Testi- ja tutkimustulosten kirjaaminen testipaikalla muodollisesti pätevällä tavalla on tärkeä vaihe lumivyöryennusteen teossa. Pyhän ennuste löytyy osoitteesta lumiturvallisuuskeskus.fi/

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia