Home » Lajin vaikeus viehättää osa 1 – Vapaalaskun riskit ja niiden hallinta
Vapaalasku

Lajin vaikeus viehättää osa 1 – Vapaalaskun riskit ja niiden hallinta

Teksti ja kuvat: Lauri Hilander

Kuluaarit ja feissit, crevassit ja cornicet ja niin edelleen. Jos vuorilla liikkuessa haikailee jyrkemmille ja/tai teknisemmille laskulinjoille, tulee vääjämättä eteen tilanteita, joissa vaaditaan tietynlaista tietotaitoa ja tekniikkaa. Tässä juttusarjassa otetaan pintaraapaisu vapaalaskun vaikeammille linjoille. Ensimmäisessä osassa puhutaan pitkälti siitä, mitä riskit ovat ja miten niihin voi suhtautua.

Laskulinjan vaativuus ei ole yksiselitteisesti määriteltävä kokonaisuus. Samoin erilaisten taitojen ja tekniikoiden ymmärtäminen ja osaaminen on hyvinkin monimutkainen setti arvioitavaksi. Jonkin suorituksen tai tekemisen vaikeus on vuorilla aina kokonaisuus, johon vaikuttaa runsas valikoima tekijöitä niin kokemuksesta tuuriin asti. Tätä juttua lukiessa on siis tärkeää ymmärtää, että tässä ei puhuta absoluuttisista totuuksista ja että mukana on laajasti kirjoittajan mielipiteitä ja näkemyksiä.

Maisemista kannattaa välillä pysähtyä nauttimaan.

Turvallisesti ammattilaisten matkaan

Vapaalasku vuorilla on kategorisesti riskialtista ja ilman riittävää tietotaitoa sekä kokemusta ei vuorille tule lähteä. Helpoin ja turvallisin tapa päästä vuorille laskemaan (niin helpoille kuin vaikeammillekin linjoille) tapahtuu palkatun ammattioppaan matkassa. Suomalaisia IFMGA-oppaita löytyy ympäri Euroopan sekä pohjolan vuoria. Asiantuntevassa opastuksessa oppii itsekin paljon esimerkiksi reitin valitsemisesta, sääolojen tulkitsemisesta tai vaikkapa ihan laskutekniikasta.

Mitä vapaalaskun riski on?

Jos haluaa laskea jyrkempää tai teknisempää linjaa, on lopulta edessä erilaisten riskien arvioiminen ja niiden kanssa toimiminen. Toki loivemmatkin laskut sisältävät riskiä ja vaativat arviointia, mutta käytännössä tässä artikkelissa puhutaan linjoista, joissa jonkintasoinen riski on jossain määrin jatkuvasti läsnä – eritoten, kun kärjet osoittavat alaspäin. 

- Mainos -

Mutta mitä se riski on?

Kirjoittaja jäsentää ajatteluaan seuraavalla tavalla, mutta on hyvä tietää, että erilaisia riskimalleja ja määrityksiä on maailma pullollaan. Jos käytetään hieman yleistävää määritelmää, niin riski on onnettomuuden todennäköisyyden ja erilaisten seuraamuksien vakaavuuden tai vaikuttavuuden summa. Eli toisin sanoen riski on yhtä kuin todennäköisyys plus seuraus. Todennäköisyys jollekin tapahtumalle voi olla minimaalinen, mutta tapahtuessaan seuraus voi olla erittäin vakava tai päin vastoin. 

Joskus keli menee sinkkiin ja esim. harjanteilla huonossa näkyvyydessä pitää olla tarkkana liikuttaessa.

Miten vapaalaskun riskejä voi arvioida?

Erilaisissa liiketoiminnoissa riskienhallinta on nykyään itsestäänselvyys ja usein automaattista toimintaa. Firmat hahmottavat riskiä usein sen kustannuksien ja/tai tunnusluvuston kautta. Yleinen tapa hahmottaa riskejä on luoda niin sanottu matriisi. Ylä-asteen matikantunnilta muistiin on varmasti jäänyt pysty ja vaaka-akselit x ja y. Matriisi toimii vaikkapa niin, että asteikot yhdestä viiteen on molemmilla akseleilla. Pystyakselilla on riskin todennäköisyys, yhden ollessa erittäin epätodennäköinen ja viiden ollessa erittäin todennäköinen. Vaaka-akselilla on riskin toteutumisen seuraukset tai seurauksen vakavuus, yhden ollessa lievä (esim. mustelmia tai pieniä ruhjeita) ja viiden ollessa äärimmäisiä (esim. halvaantuminen tai kuolema).

Akselien arvot kerrotaan keskenään ja näin saadaan aikaiseksi ihan numeerista arviota ja on helpompi ymmärtää, minkälaisten riskien kanssa ollaan tekemisissä. Tämän jälkeen yritys päättää, minkä tasoisia riskejä se on valmis hyväksymään. Tämä luonnollisesti hyvinkin vahvasti yksinkertaistaen, mutta samat periaatteet voidaan soveltaa vapaalaskuun ja vuoritouhuiluun. Kunkin on vaan hahmotettava, millaisia riskejä on halukas ottamaan. Tämä onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Voiko vapaalaskun riskejä hallita?

Jos halajaa vaativimmille laskulinjoille, pitää riskejä ymmärtää ja pyrkiä hallitsemaan. Yksinkertaistettu tapa hahmottaa riskienhallintaa on luoda listaus riskienhallinta toimenpiteistä. Listaukseen laaditaan siis koonti toimenpiteistä, joilla riskeihin varaudutaan. Esimerkiksi laskettavan linjan yläpuolella on lumilippa. Aurinko osuu lippaan iltapäivällä ja heiketessään voi mahdollisesti tippua laskulinjalle. Toimenpide hallita kyseistä riskiä voisi olla lähestyä linjaa aikaisin aamulla ja laskea pois ennen auringonsäteiden vaikutusta lippaan. Samaan ongelmaan voi olla myös useita toimenpiteitä, vaikkapa valitaan lähestyminen reittiä muutoin kuin itse linjaa pitkin jolloin kyseisen riskin vaikutusaika lyhenee tunneista minuutteihin. Kun käy riskit läpi tällä tavalla, on helppo hahmottaa mitä ja miten ollaan menossa tekemään. Toki sattuman lakia ei pääse piiloon parhaimmallakaan toimenpidelistalla.

Vuorilla liikkumisessa on mukana aina x-määrä sattumaa, sillä kaikkia elementtejä ei voi hallita tai arvioida. Ei se taitavinkaan tai kokeneinkaan vuorilla liikkuja. On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää se, että muuttujien määrä sekä vaikutus on huomattavasti suurempi, mitä monimutkaisempia linjoja haluaa kiivetä ja laskea. Eri ihmiset ovat valmiita ottamaan erilaisia riskejä. Onkin hyvä ymmärtää omat rajansa ja olla valmis keskustelemaan niistä. Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta etukäteen ongelmien hahmottaminen onkin monimutkaisempaa puuhaa! 

Mutta se niistä riskeistä.  Seuraavassa osassa  sukelletaan taktiikoihin ja tekniikoihin! 

Esko Pedersen nauttii Mörketidenistä lampun valossa.

Kirjoittaja: Lauri Hilander

Kirjoittaja on vuorikiipeilyn ja vapaalaskun aktiiviharrastaja, joka on opiskellut muun muassa turvallisuuden ja riskien hallintaa City University of Londonissa. Hän on kiivennyt maailman 8. korkeimmalle vuorelle ilman lisähappea ja hiihtänyt 700 kilometriä Grönlannin jäätikön yli ilman ulkopuolista apua tai tukea. Ei jibbaile eikä flippaile.

Kommentit

kommenttia