Lyngen, tuo pohjois-Norjan vapaalaskuparatiisi. Vuonolta vuorien huipulle ja takaisin alas, laskun huumaa loppusyksyltä aina kesälle. Pehmeää puuterilunta ja poissaolollaan loistavat hisseillä saavutettavien off-pistelaskujen jonot ja massat. Totta vai tarua, kenties hieman molempia? Tässä jutussa esitellään aluetta hieman yleistasolla ja vinkataan muutamat leppoisammat laskupaikat Lyngenistä.
Teksti ja kuvat: Lauri Hilander
Lyngenin niemimaa, viisi kuntaa Storfjord, Lyngen, Kåfjord, Nordreisa ja Skjervoy. Usein laskupaikoista puhutaan hieman hyhmäisellä tavalla yleistäen ja alueet voi hyvinkin mennä puheissa limittäin ja sekaisin. Selvyyden vuoksi todettakoon siis, että tässä jutussa puhutaan lähtökohtaisesti niin kutsutusta Lyngenin niemimaasta eli hieman vähemmän suuripiirteisesti määritellen Lyngenfjordin ja Sørfjordin vuonojen väliin ja Laksvatn – Nordkjosbotn – Overgård – Hatteng maantien pohjoispuolelle sijoittuvasta niemimaan alueesta pohjoisessa Norjassa.
Pääosa niemimaasta sijaitsee nimensä mukaisesti Lyngenin kunnassa, osa alueesta on myös Storfjordin ja muiden Tromssan kuntien alueella. Käytännön syistä lienee kuitenkin helpointa tämän jutun kohdalla puhua ihan vaan Lyngenistä näin yleistäen ja yksinkertaistaen.
Jokaiselle jotain
Lyngenin niemimaa kattaa laskualueena niin järjettömän määrän melko lailla kaikenlaista ja erittäin monen eri taitotason vapaalaskua, että sitä on näin yksittäisessä lehtijutussa aika vaikea selvittää. Alue on muutenkin kulkemisiltaan laaja ja isot vesialueet sekä itse vuoret rajoittavat kulkemista, joten pienet karttaharjoitukset kannattaa ennen reissuun lähtöä. Hissilasku toki loistaa täysin poissaolollaan. Käyttämällä opastettuja palveluita tai valmiita all inclusive laskupaketteja, ei toki tarvitse opiskella maantiedettä kuin yleisen orientaation vuoksi.
Alueelta löytyy seutukunnan korkeimmat vuoret, pieniä ja isoja jäätiköitä sekä monenlaisia objektiivisia vaaroja sisältäviä laskupaikkoja, Lyngenissä vapaalaskeminen tulee olla harkittua ja suunniteltua. Etenkin alueelle ensikertalaisena tai satunnaisesti tulevana opaspalvelut takaavat turvallisen maastossa liikkumisen. Siinä missä Alppien isot keskusoffit ruuhkautuu ja lasketaan puhki nopeastikin voi Lyngenissä lumisateen jälkeen löytää korkkaamattomia laskupaikkoja pitkän aikaa sateiden jälkeen.
8–12 kuukautta laskua
Lyngenin laskukausi on pisimpiä maailmassa. Kirjoittaja on kurvaillut autotieltä autotielle lokakuusta kesäkuuhun ja huonoinakin vuosina laskukausi kestää rannalta huipulle ja takaisin vähintään kuutena kuukautena. Onpa toiset käyneet kurvailemassa vuoden jokaisena kuukautenakin, Lyngenissä sekin on mahdollista.
Kaamosaika, mörketiden, ei ole kaikille ja vaatii hieman enemmän suunnittelulta sekä korkeatehoisia valoja. Keväällä valoa piisaa jo pitkään ja lopulta voi kurvailla yöttömässä yössä. Kiireisimmät viikot ajoittuvat maalis-huhtikuulle pääsiäisen ollessa sesongin kiireisintä aikaa.
Hädässä taidot punnitaan
Lyngenissä olet lähtökohtaisesti omillasi. Toki alueella on pelastustointa ja tasokasta vapaaehtoistoimintaan vuoripelastustoimen saralla mutta ottaen huomioon alueen huomattavan koon, harvan asukastiheyden sekä heikot puhelinyhteydet laaksoissa, on hädän hetkellä omat taidot oltava sellaisella tasolla, että pärjää.
Jos oma alue- ja vuorituntemus on vielä oppimisvaiheessa tai muuten vain haluaa tehdä retkestä mahdollisimman stressittömän on suositeltavaa hankkia päiviä varten paikallistuntemuksen omaava vuoristo-opas. Opas on ennen kaikkea turvallisuutta lisäävä tekijä ja oppaalla on vallitsevista olosuhteista paras tietämys. Hyvä asia on myös se, että paikkojen etsimiseen ei kulu turhaa aikaa. Opaspalveluita tarjoavat monet majoituskohteet ja mm. Sea to Summit tekee veneillä päiväreissuja paikkoihin, jonne ei muuten autoteitä pitkin pääse.
Vaikka tässäkin jutussa kerrotaan leppoisista laskupaikoista ja retkistä, on tärkeää muistaa, että kaikki Lyngenin mäet omaa jonkinlaista riskiä ja vaaraa. Sääolosuhteet voi yllättää, eksyä pystyy huonossa näkyvyydessä ja virheitä sattuu kaikille. Usein leppoisan laskun naapurissa vaanii väkevämpää alamäkeä. Olosuhteiden kunnioittaminen ja oman tietotaidon sekä fyysisten rajoituksien ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Lumiturvallisuustaidot ja varusteet tulee olla hanskassa leppoisillakin laskupaikoilla.
Vuoristo-oppaan vinkit leppoisaan Lyngeniin
Isojen vuoristojen ja vapaalaskualueiden paras tuntemus on usein paikallisilla laskijoilla ja oppailla. Lyngenin tapauksessa Lyngeseidetin kylän kupeessa asustaa Suomalainen IFMGA vuoristo-opas Fredrik Aspö, joten Edgen oli luontaista ottaa yhteydet Freddeen ja kysyä muutamat napakat vinkit Lyngenissä operoimiseen:
Milloin on paras aika vierailla Lyngenin alueella?
Ehdottomasti suosituinta ja kiireisintä aikaa vierailla Lyngenissä on maalis-huhtikuu. Jos haluaa piirtää omia jälkiä korkkaamattomiin klassikoihin, on helmikuu ja toukokuun alkupuoli suositeltavia ajankohtia. Puuterinlasku on todennäköisintä helmi-maaliskuussa ja keväämmällä sitten firniä, toki pyydaa voi tipauttaa vielä myöhään keväälläkin.
Miten vapaalaskureissuun Lyngenissä kannattaa varautua etukäteen?
Ensikertalaisen on hyvä varata majoitus paikasta, joka tarjoaa myös opaspalveluita. Tämän lisäksi. kannattaa tutustua topoihin ja opaskirjoihin. Olosuhteiden kehittyminen on relavattia tietoa ja varsom.no:n lumivyöryennusteita kannattaa seurata, jotta tietää miten lumitilanne on muodostunut. Täytyy myös muistaa, ettei lumivyöryt ole ainoa relevantti riski, myös jäätiköt, jäiset olosuhteet ja lumilipat tulee ottaa huomioon. Vyörypelastusvälineiden testaaminen ja toiminnan harjoitteleminen kannattaa olla hanskassa.
Onko alueella jotain erityispiirteitä esimerkiksi sääolosuhteiden tai lumipakan muodostumisen osalta?
Lyngenin ilmasto on sekailmasto rannikkoilmastoa lämpimine ja sateisine keleineen mutta samalla talvi sisältää myös kylmiä ja kuivia mannermaisia säätiloja. Siten saadaan molempien olosuhteiden huonot puolet samalle alueelle ja ne myös korostuvat. Pysyvät heikot kerrokset ja runsaat sadekertymät voivat tehdä laskuolosuhteista hasardeja pitkäänkin. Lumipakka paranee hitaasti ja sitä pitää kunnioittaa. Aurinko pysyttelee pitkään matalalla ja sen stabiloiva vaikutus on hidasta. Keväällä voi säilyä ilma vois säilyä lämpimänä korkeallakin läpi vuorokauden ja tehdä lumesta hankalaa mujua. Auringon vakauttava vaikutus lumipakkaan on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Alpeilla.
Fredden lempitouri Lyngenissä?
Jiehhkevarri kevätretki toukokuussa. Upeita maisemia, seikkailua jäätiköllä ja hyviä pitkiä laskuja upeassa maastossa.
Fredde muistuttaa myös, että Lyngenin alueella toimii kaudella useita suomalaisia vuoristo-oppaita ja vuoristo-opas aspirantteja, joiden kanssa on mahdollista kurssittautua esimerkiksi lumiturvallisuusasioissa tai kehittää turvallisessa ja osaavassa seurassa omia laskutaitojaan erilaisissa maastoissa.
Muutama leppoisampi lasku
Jottei löytämisen riemu häviäisi kokonaan niin kirjoittaja tarjoaa vain muutaman leppoisan retkivaihtoehdon tässä artikkelissa:
Perstinden. 917 metrinen Perstinden on aivan kuvatun Lyngenin alueen eteläreunassa Nordkjosbotnin kylän liepeillä. Suosittu Perstinden tarjoaa helppoa ja hauskaa kumpuilevaa maastoa ilman erityisempiä kikkoja tai temppuja. Retken alussa noustaan metsäautouraa pitkin, joten risukoiltakin välttyy ja puuttomaan pääsee tehokkaasti.
Rundtinden. 897 metrinen Rundtinden sijaitsee aivan Lyngseidetin kylän pinnassa ja monelta majoituspaikalta on mahdollista siirtyä jalkaisin lähtöpaikalle. Huipulta avautuu näköala kohti niemimaan sisäosien jylhempien mäkien suuntaan esim. Stora Kjostindenille!
Russelvfjellet. Aivan Lyngenin niemimaan kärjestä Nord-Lenangenin kylältä löytyy 815 metrien Russelvfjellet. Tunturille pääsee helpohkoa itärinnettä pitkin ilman jyrkemmässä maastossa puuhaamista ja huipulta on tarjolla upeat maisemat niin niemimaan suuntaan kuin kaikkialle merelliseen ympäristöönkin!
Bonustipsi, Storhaugen. Jos sattuu toimimaan lähellä Lyngseidettiä ja lähilaskupaikat on jo koettu niin kannattaa kokeilumielessä suunnata lautalla vuonon yli Kåfjordeniin. Jalan liikkuessa lautta on ilmainen ja Kåfjordissa heti lossirannasta tai pienellä siirtymällä löytää paljon mukavaa laskettavaa. Muutaman kilometrin siirtymän päässä siintää ehkä perusmäkien kuningas Storhaugen, joka tarjoaa tasajyrkkää laskubaanaa juuri alle 25 asteen melkolailla latvasta juureen. Hieno mäki vaikkei Lyngenin niemimaalla olekaan!
Topot eli opaskirjat
Suosittu Safer Ski Touring in Norway-kirja on ehdoton hankinta helpompien vapaalaskumäkien ja reittien suunnitelussa. Hyvänä lisänä on The Lyngen Alps-kirja, joka kattaa kaikki relevantit laskumäet Lyngenin niemimaan alueella.
Turvallisuusasiaa
nordnorge.com/en/safer-ski-touring/
www.visit-lyngenfjord.com/activities/ski-touring-lyngen
Upeita kokemuksia upeissa puitteissa
Oli suuntana sitten leppoisammat laskut, ylänköjen jylhät jäätiköt tai 50 asteiset kilometrin kuluaarit, yhdistää kaikkia Lyngenin laskupaikkoja muutamat yhteiset tekijät kuten upea luonto, vuonojen ja vuorten yhteismaisema ja uniikki erämainen fiilis. Muistetaan siis käyttäytyä vähintäänkin yhtä upeasti pysäköintien, roskaamisen ja yleisen käytöksen osalta!
Lisää infoa lyngenin tarjonnasta voi hakea sivulta: www.visit-lyngenfjord.com
Sivuilta löytyy tietoa alueesta, majoitus-, opas- ja muista palveluista
Tekemistä laskujen lomassa
( Varattavissa www.visit-lyngenfjord.com sivujen kautta )
- Aurora Spirits, maailman pohjoisin viskitislaamoon voi tehdä vierailuja
- Lyngenin alueella pääsee myös koiravaljakkoajeluille
- Valassafarit ja Rib-Retket
- Saamelais ja Kveenikulttuurin näyttelyt Birtavarressa ja Storsletissä
Jos kaipaat suomalaista opasta Lyngenin alueella:
- Fredrik Aspö
- Sami Modenius
- Oskari Siivonen
- Juho Knuuttila
- Samuli Pekkanen
- Jarmo Metsäkoivu
- Tatu Autio
Yhteystietoja sivulta www.vuoristo-opas.fi
Kirjoittajasta – Lauri Hilander
Kirjoittaja on vuorikiipeilyn ja vapaalaskun aktiiviharrastaja, joka on opiskellut muun muassa turvallisuuden ja riskien hallintaa City University of Londonissa. Hän on kiivennyt maailman kahdeksanneksi korkeimmalle vuorelle ilman lisähappea ja hiihtänyt 700 kilometriä Grönlannin jäätikön yli ilman ulkopuolista apua tai tukea. Ei jibbaile eikä flippaile.
