Levitunturi. 531 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava kaunis tunturi Sirkan kylässä. Monipuolinen laskettelukeskus ja pehmeän lumen leikkikenttä. Silti suurimmalle osalle ihmisistä Levistä tulee mieleen Hullu Poro, Vinkkari tai Tuikku. After skit ja juhlivat nuorisoporukat tai firman kevään virkistysjuhlat. “Mitä! Leville vapaalaskemaan? Miksi ihmeessä? Eihän siellä ole mitään!” Näihin kysymyksiin saa liiankin usein vastailla. Usein mielikuvat ovat syntyneet, vaikka ei ikinä olisi kyseisessä tunturissa käynytkään laskemassa.
Teksti: Saana Saltevo & Arto Majava Kuvat: Ski.fi & Saana Saltevo
Miksi siis laskea Levillä? Tähän Edgen uusi päätoimittaja Jan-Erik Blombergkin halusi meiltä vastauksen, kun mietti, mitä erilaisia vapaalaskupaikkoja Suomesta löytyykään. Allekirjoittaneista Arto “Ape” Majava on suksien sankari, vapaalaskupioneeri, jolla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus maailman eri mantereiden vuorilta ja lukemattomien laskettelukeskuksien rinteistä. Saana Saltevo taas on aktiivinen vapaalaskija, joka tuntee laajasti Suomen ja Pohjois-Norjan vapaalaskupaikat ja on jo kolmevuotiaana ensimmäisen kerran aurannut Levin eturinnettä. Nykyään laskut Suomessa ja maailmalla taittuvat Saanalla lumilaudalla. Me molemmat olemme nähneet Levin nousun pienestä laskupaikasta Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi ja nykyään teemme yhteistyötä Levin kanssa alueen vapaalaskun kehittämisen parissa. Yksi asia ei kuitenkaan onneksi ole muuttunut yli kolmen vuosikymmenen aikana. Leviltä löytyy edelleen hauskaa, monipuolista ja pehmeää laskettavaa suoraan hissiltä loopattavaksi yli puolet vuodesta. Levitunturi ei ole Alpit, Japani tai Kalliovuoret, mutta suurtenkin vuorien jälkeen siitä jaksaa kerta toisensa jälkeen innostua. Jos kunnon lumimyräkkä osuu kohdalle, niin edelleen hyppäämme autoon ja ajamme useamman sata kilometriä Zero Pointin parkkipaikalle ensimmäiseen hissinousuun kiinni. Ja vaikka Sirkan kylässä pyörii turisteja jo melko lailla, on rinteissä ja erityisesti metsäreiteillä aina tilaa. Pehmeästä lumesta ei tarvitse taistella kenenkään kanssa. Siitäkään ei ole haittaa, että hyvän laskupäivän jälkeen voi mennä syömään laadukkaaseen ravintolaan, ottaa rennosti Kota-baarissa tai pulikoida kylpylässä. Halutessaan voi saunoa oman mökin rauhassa kauempana ytimestä. Oma erämökki löytyykin keskeltä hiljaisuutta 50 kilometrin päässä Hullu Porosta. Kontrasti laajojen palveluiden, kirkkaiden rinnevalojen ja ympäröivän erämaa-alueen välillä on kiehtova.
Levin viehätys
Levi on säilynyt vakiokohteenamme vuosikymmenien ajan monestakin syystä.
Kausi on todella pitkä, hissit pyörivät lokakuun alusta aina äitienpäivään saakka. Heti kaamoksen aikoihin hissikapasiteetti on suuri, ja hyvänä lumivuonna lumi pöllyää ennen joulua myös metsälaskuilla. Keväällä Etelä-Suomen kavereiden kaivaessa sortsit ja maantiepyörät esiin pohjoisen tyhjillä rinteillä saa nauttia kauden suloisimmista laskupäivistä ja kurvailla tyhjillä rinteillä mahtavaa firniä. Levitunturi on helposti saavutettavissa auton lisäksi bussilla, yöjunalla Kolarin kautta tai lentokoneella Kittilän asemalta, josta hissien ala-asemalle ajaa vaivaiset 15 minuuttia. Myös usein Pohjois-Norjaan suunnatessamme tulee ensin ajettua illaksi Leville, jossa saa pahimmat laskuhimot pois ennen pitkiä skinnauspäiviä Lyngenissä. Aamusta sitten muutamat mäet kissan jäljiltä tai puiden välistä, kamojen huolto, viimeiset ostokset, hyvä lounas ja neljän tunnin ajon päästä onkin jo Skibotnissa ja seuraavana aamuna jalat mukavan vetreänä. Ensimmäinen päivä isolla vuorella sujuu yleensä huomattavasti paremmin, kun on hakenut vähän laskutuntumaa edeltävästi.
Levitunturi ei ole alueen korkein huippu, mutta korkeuseroa rinteillä on kuitenkin maksimissaan kolmisensataa metriä ja tästä noin 200 metriä on puurajan alapuolella. Huipun tuntumassa oleva rakkakivipohja on raaka laskualusta ja vaatii kunnon pohjat. Onneksi Levillä kuitenkin suurin osa laskumaastosta on puurajan alapuolella, josta uusi lumi ei heti lähde tuulen mukana jatkamaan matkaa ja valkoinen aarre pysyy pehmeämpänä pidempään. Tunturista löytyy myös laskettavaa jokaiseen ilmansuuntaan eli valon ja suojan optimointi onnistuu helposti, kunhan hieman tarkastelee sääkarttoja. Suojan puolelta löytyy monesti pehmeää lunta myös avotunturista eli Levillä yleensä itäpuolelta vallitsevien tuulien puhaltaessa. Tämä tekee tunturista meidän makuumme Länsi-Lapin parhaan hissiltä saavutettavan metsälaskupaikan.
Vapaalaskijalle päivä tai viikko rinnekeskuksessa on usein yhdistelmä hoidettuja rinteitä ja metsälaskua. Levin 43 rinnettä tarjoavat todella vaihtelevan profiilin rinnelaskutaitojen kartuttamiseen ja tekniikan kehittyessä myös vapaalaskuretkistä saa enemmän irti. Skinnamaalla laskutoistot jäävät usein harmittavan vähäiseksi, joten hissejä hyödyntämällä saa toistot aivan uudelle tasolle. Onhan lanattuja pehmeitä vakosamettirinteitä yksinkertaisesti myös hauska laskea. Laskettelukeskus on loistava ja turvallinen paikka aloittaa vapaalasku tai vaihtoehtoisesti pitää hyvä välipäivä, jos haluaa lepuuttaa nousulihaksia. Rinteiden ulkopuolella laskija on kuitenkin aina, myös laskettelukeskuksessa, omalla vastuulla, joten vakuutuksista kannattaa huolehtia. Jokamiehenoikeudet takaavat vapaalaskumahdollisuudet, mutta oikeuksien kanssa tulee myös vastuu. Rinnealueella saa nousta nousukarvoilla/lumikengillä vain merkittyjä skinnausreittejä pitkin, jotka Levilläkin virallistetaan tulevalle laskukaudelle.
Levitunturin vapaalaskupaikat
Levitunturi on laaja laskualue, jota kannattaa rauhassa tutkia erilaisten karttasovellusten sekä alueen oman oman Levi Resort -sovelluksen avulla. Tunturia kiertää pohjalla hiihtolatu tai autotie, ja näitä pitkin pystyy aina palaamaan tutulle paikalle, mikäli sattuu hieman eksymään. Lautailijalla on hyvä olla sauvat mukana, jotta pystyy lykkimään siirtymiä ilman, että tarvitsee laittaa splittiä. Yksittäiset laskut ovat maailman mittakaavassa lyhyehköjä, mutta toistoja saa sitäkin enemmän.
Zero Point
Parhaiten laskupäivästä saa irti hyödyntämällä koko tunturin. 360 asteen kierroksen voi tehdä joko myötä- tai vastapäivään. Tunturikierroksella pääsee retkeilyfiilikseen, ja matkaa voi taittaa myös valon, tuulen ja kahviloiden munkkitarjonnan mukaan.
Hissit ovat numeroitu 1-14 myötäpäivään, mutta laskukokemus on allekirjoittaneiden mielestä mielekkäämpi vastapäivään kierrettäessä. Laskupäivä alkaa kätevästi Zero Pointilta pohjoisrinteiltä, josta pääsee sujuvasti siirtymään aamulla kissan jälkiä Alpine Training Parkin hisseille 13- 14. Tämä alue on tunturialueen suojaisin ja matalimmalla eli kokonaan puurajan alapuolella. Hissien välit ovat useimmiten täynnä pehmeää lunta ja harvaa metsää. Alueelta (13-hissiltä suoraan laskettava) löytyy myös pitkä luonnonpipe, jota on äärimmäisen hauska pumppailla niin suksilla kuin laudallakin laskutasosta riippumatta, eikä aivan vastaavaa luonnon muotoa taida löytyä muualta Suomesta. Ainoa huono puoli luonnonpipessä on se, että sitä jää huomaamattaan looppaamaan eikä malta millään lähteä jatkamaan matkaa. 13-hissin laskijan vasemmalta löytyy jyrkähköä ja tiheämpää metsälaskua, jossa saa sopivasti haastetta ja laskut päättyvät gondolille vievälle siirtymäreitille. Aina täytyy kuitenkin muistaa, että metsästä rinteeseen laskeva on väistämisvelvollinen ja aina on katsottava myös ylöspäin.
Gondoli
Gondolin seutu tarjoaa laadukasta laskua niin rinteissä kuin rinteiden välissä. Tunturin profiili on tuossa kohdin jyrkkä (parhaimmillaan lähes 30 astetta), ja korkeuseroa löytyy 300 metriä. Gondolihissiltä on saavutettavissa myös Pohjoismaiden ainoa Maailman cupin osakilpailun rinne, joten kokeneemmallekin vapaalaskijallekin löytyy varmasti laskettavaa ja haastetta. Gondolihissi vie suoraan aivan huipulle, joten ensimmäiset 100 metriä ovat puutonta rakkaa, jossa parhaimmillaan pohjien ja pinnan ollessa kunnossa, saa tehdä isoa käännöstä, mutta usein tuuli on ehtinyt viedä yläosasta pehmeimmät lumet. Alue on myös paikoin lumivyörymaastoa, joka on huomioitava laskureittiä suunnitellessa.
Puurajan alapuolella löytyy jyrkkyyttä ja muotoa eli taatusti hauskaa laskua. Alaosassa kulkee kesällä alamäkipyöräilyreittejä gondolin alla, joten siellä on lumen peitossa puisia laiturirakenteita, jotka saattavat yllättävää. Uusiin laskupaikkoihin tuleekin aina tutustua rauhassa. Metsäosuus päättyy jälleen siirtymäreitille, josta pääsee hyvin takaisin gondolihissille.
Gondolihissiltä pääsee siirtymään vaivattomasti viereiselle Westille tai suoraan Southpointin loivempiin profiileihin. Uuden länsihissin rinteet ovat pitkiä, ja alaosista löytyy helpompaa metsälaskuakin. Kaunis ilta-aurinko tekee Westistä kevätlaskujen parhaan firnilaskupaikan, jolloin rinteestä löytyy hauskaa kevätlunta surffailuun ja rentoon laskemiseen. Rinteiden ulkopuolella kevätlumi on usein turvallista kovien yöpakkasten jälkeen, ja tuolloin uskaltaa laskea jyrkempiäkin maastoja. Auringon pehmentämä luistava loska on aivan liian aliarvostettu lumen muoto. Southpointin seutu on erityisesti perheiden suosiossa, ja loivan profiilin ansioista sopii myös loistavasti aloittelevalle vapaalaskijalle. Metsä on harvaa ja loivaa ja usein perheen pienimmät ovat tehneet tänne kohtalaisen vauhdikkaita ja kovia metsäreittejä. Taattua haastetta löytyy myös kokeneemmille laskijoille, jos yrittää pumppailla muodoista lisää vauhtia, (lumilaudalla erityisesti pääsee bankedslalom-fiilikseen.) Etelärinteitä vielä loivempaa löytyy kaakkoisrinteiltä 7 B -hissin läheisyydestä, jos puiden sekaan ei halua sotkea jyrkkyyttä. Tästä viereinen 7-hissin alue on kaunis, amfimainen ja suojaisa alue, josta löytyy pientä kikkailtavaa vaikka ja kuinka., Hyvällä näkyvyydellä alueen näkee lähes kokonaan hissistä, eikä tuolla tarvitse puita väistellä. Huonolla näkyvyydellä taas kontrastiapuja ei juurikaan saa puuttomalla alueella. Kevään firnilaskualueena tämä ympäristö toimii myös varsin kivasti.
Vapaalaskualue
Kierrosta jatkamalla pääsemme Levin viralliselle vapaalasku-alueelle, eli koillisrinteille, kutoshissin lähettyviltä. Hissin yläaseman oikealla puolella on merkitty vapaalaskualue, jossa on yläosassa jälleen puutonta kenttää laajalla alueella ja alaosa hauskaa metsää. Alue rajoittuu vanhaan latupohjaan, jota pitkin pääsee turvallisesti takaisin hisseille. Mikäli tuuli on päässyt valtoimenaan puhaltamaan yläosan rakkakivikkoon, voi alempaa puikata vielä metsäosuudelle. Kutoshissiltä on myös saavutettavissa kaksi luonnonlumella olevaa ajamatonta rinnettä laskijan oikealla puolella.
Vitos- ja kutoshissien ympärille eli tunturin koillispuolelle jää laaja metsäalue, joka soveltuu alueen haastavampaan vapaalaskuun ja täältä löytyvät alueen suosikkipaikat allekirjoittaneille, kunhan osuu oikeaan aukkoon. Alhaalla kulkee hiihtolatu, jota pitkin voi siirtyä hissien väliä, kunhan muistaa kunnioittaa hiihtäjiä sekä latukoneiden työtä. Alue kattaa pitkän siivun tunturin kylkeä, jossa yläosan jyrkkien kallioaukkojen jälkeen alkaa loiva, harva metsä. Yläosa on lumivyöryaluetta ja vaatii harjaantuneisuutta laskijalta. Alueelta löytyy vaihtelevaa muotoa tasaisten seinien sijaan. Vitoshissin molemmin puolin on kaksi aukkoa, jotka ovat helposti saavutettavissa, mutta vyöryherkkiä ja näiden laskemisessa tulee noudattaa varovaisuutta. Hissien ala-asemilla on opastetaulut lumivyöryalueista. 360 asteen Levitunturin kierroksen voi päättää siirtymällä lopuksi vitoshissiltä eturinteille joko rauhallista siirtymäreittiä pitkin tai vaativamman mutta hauskan metsän läpi.
Skinnauksen nostaessa suosiotaan suunnittelimme Levitunturille tälle kaudelle viralliset skinnausreitit, joita pitkin pääsee halutessaan lihasvoimin siirtymään ylös tunturin huipulle. Reittien avulla pääsee turvallisesti tutustumaan koko tunturiin retkeilemällä. Kaamosaikaan otsalamppu on suositeltavaa olla mukana, sillä reittejä ei ole valaistu. Tutustu Levin omiin ohjeisiin sekä SYHKYn ohjeistukseen.
Kätkätunturi
Levin alueella Immeljärven toisella puolella on kaunis Kätkätunturi, josta löytyy vaihtelevaa metsälaskua, mikäli ei halua hissiavusteisesti siirtyä tai vapaalaskea rinnekeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kätkä on kokeneemman vapaalaskijan valinta laskupäiväksi, sillä tunturista löytyy jyrkkää muotoa, tiheähköä metsää ja kalliodropeja. Aukkojakin löytyy, kunhan etsii, mutta Kätkä vaatii kärsivällisyyttä, seikkailunhalua ja laskutaitoa. Sopivan laskulinjan löydyttyä vaiva palkitaan ruhtinaallisesti monimuotoisella ja pehmeällä laskulla. Yhtäkkiä huomaa löytävänsä itsensä toistuvasti etsimästä uusia paikkoja. Kätkän pohjoispuoli (niin sanottu takapuoli) tarjoaa hieman loivempaa laskuprofiilia. Nousureittinä voi hyödyntää pohjoispään kävelyreittiä.
Panostus vapaalaskuun
Alueella toimii myös Levi Snow Sport Academy, joka kouluttaa lukion ja ammatillisen koulutuksen ohella uusia vastuullisia vapaalaskijoita Suomen ja maailman tuntureille. Vastuullinen ja pitkäjänteinen työ nuorten parissa auttaa nuorta lajia nousemaan vielä suositummaksi.
Viime vuosina Levi on halunnut panostaa vapaalaskuun. Hissikonserni aloitti myös viime kaudella yhteistyön allekirjoittaneiden kanssa, jotta alueen vapaalaskumahdollisuuksia saataisiin kehitettyä. Levitunturissa ja koko Länsi-Lapissa on valtava potentiaali vaativammallekin laskijalle. Apen vetämät suositut Vapaalaskun ABC -kurssit saavat myös jatkoa ensi vuonna. Aloittelijoille on omat kurssipäivät, ja kokeneemmat vapaalaskijat saavat varmasti haastetta teknisempään laskuun takamaastoissa ja harjoitusta esimerkiksi hakkujen käyttöön. Lisäksi tulevalla kaudella järjestetään vapaalaskuretkiä lähialueen tuntureille, kaamoslaskua otsalampuilla ja muita työpajoja. Uutuutena Levi tarjoaa myös kissahiihtoa kaamoksen pimeimpään aikaan. Laskemisen vapaus tulee uudella tavalla esille, kun pimeässä hiihtokeskuksessa saa nousta lämpimän lumikissan kyydissä tunturin huipulle ja laskea pehmeää juuri ajettua vakosamettia alas otsalamppujen valossa. Aina ei tarvitse palella tai hikoilla nauttiakseen vapaalaskusta. Välillä voi myös nauttia rennosti ja loopata hissiltä. Siksi, vielä vuosikymmenten jälkeen, laskemme Levillä.
