Etusivu / Artikkelit / Vapaalasku / Seurattaisiinko säätä?

 

Säiden kyttäily on oma taiteenlajinsa. Toinen katselee säätä viikon päähän, kun kauan odotettu laskureissu lähestyy ja toinen kyttäilee kelejä koko talven tai jopa usean talven peräjälkeen. 

Teksti ja kuvat: Jan-Erik Blomberg

Minulta kysytään usein, että mitä keli on siellä ja siellä tammikuussa, tai vaihtoehtoisesti, tiedänkö missä on lumivarmaa siihen ja siihen aikaan vuodesta, kun lomat on säädetty tälle ajankohdalle. Säiden ennustaminen ja säiden kyttääminen ja tilastot ovat täysin eriasioita. Omista kokemuksista ennustaminen on lähes yhtä vedenpitävää, kuin kädestä povaaminen ja siis aivan eri asia kuin kelien kehittymisen tarkkailu. 

Ollessani kylässä Chamonixissa 2000-luvun alkupuolella erään tunnetun suomalaisen vapaalaskijan luona, oli hänellä tapana sanoa kelistä, että sen tietää, kun katsoo aamulla ikkunasta. Näin myös reissun aikana toimittiin. Toisinaan aamulla verhon takana odotti lumisade ja toisinaan aamuina taivas oli sininen ja maa valkoinen. 

Kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää keskuksessa kuukausia tai koko kautta ja odotella kelien kehittymistä. Lyhyen reissun aikana toivoisi kaiken osuvan kohdalleen. Kelille ei voi mitään, mutta vallitsevien olosuhteiden tunteminen helpottaa päätöksen tekemistä. Se on myös yksi suurimmista turvallisuustekijöistä, jos reissulla aikoo poiketa rinteiden ulkopuolelle. On hyvä tietää olosuhteista enemmän etukäteen kuin hitusen, ja silloin ei pelkkä ikkunasta kurkkaaminen auta. 

ATK avuksi

Oman vapaalaskemisen alku aikoina en ollut kovinkaan kiinnostunut kelien kyttäämisestä. Ehkä senkin vuoksi, että infoa oli vähemmän saatavilla. Vuosituhannen vaihteessa La Gravessa ollessani, säätä käytiin porukalla katsomassa hissin ala-asemalta paikallisesta sääennusteesta. Se oli ainoa tapa ottaa kelistä selvää. Onneksi matkassa oli enemmän ennustuksia tulkinneita henkilöitä, sillä ranskankieliset ennustukset olivat härmäläiselle hieman vaikeita tulkita. Olin yleensä porukasta se, joka tuli mukana ja kuunteli sivusta. Keli oli se mikä oli, lunta tietenkin toivotiin. Siihen aikaan, ei reissattu kylästä toisen, vaan retkellä mentiin yhteen paikkaan ja siellä pysyteltiin reissun loppuun asti.

Ensimmäisen kerran oikein kunnon kelihommiin pääsin tutustumaan ollessani matkalla Arto Majavan, Juha Hautsalon ja Mikko Lampisen kanssa. Meillä oli muutamana vuotena tapana tehdä alkukauden laskuretki Alpeille.  Retken ideana oli tietenkin laskea maksimaalinen määrä syvää lunta. Teknologia oli saapunut jo laskureissuille, internet oli kehittynyt jo pidemmälle ja digiyhteydet saavuttaneen jopa Alppien pieniä kyliä. Reissuja suunniteltiin ja sopivaa ajankohtaa kytättiin kotona Suomessa. Ajankohdan ollessa otollisin, matalapaineiden rynniessä kohti Alppeja, lennot hankittiin oikeaan kohteeseen ajatellen ensimmäistä pysäkkiä, josta vuokrattiin myös auto. Jokaisen päivän päätteeksi sääkolmikko kaivoi esille kartat ja netin sääpalvelut. Niitä tuijotettiin ja tulkittiin kuin piru Raamattua. Tämä tapa osoittautui niin toimivaksi, että aloin itsekin kiinnostua säiden ihmettelystä ja selailla jopa maanisuuteen asti erilaisia sääsivustoja. 

Kokonaisvaltaista analysointia

Kelien kyttääminen ei niinkään ole pelkästään sitä, että mitä keliä ensi viikolla on ja paljonko lunta sataa. Se on ennen kaikkea turvallisuustekijä. Tästä syystä säitä on oleellista tarkkailla ja seurata pitkällä aikavälillä. Tällöin muodostuu kokonaiskäsitys siitä, mitä lumessa tapahtuu kauden aikana, millaisia kerroksia on mahdollisesti päässyt syntymään, millä ilmansuunnalla ja korkeudella heikoimmat kerrokset sijaitsevat. Itse aloitan säiden kehittymisen tarkkailun viimeistään syksyllä. Viime kausien aikana olen päässyt laskemaan monella mantereella kauden aikana ja jotta retken onnistuminen olisi kohdallaan, on olosuhteiden osalta oltava mahdollisimman tietoinen. Tästä syystä seuraan kelejä pitkällä aikavälillä. Tähtitiedettä säiden seuraaminen ei ole, se vaatii enemmän kärsivällisyyttä ja halua tehdä tätä säännöllistä tarkkailua. Siitä seuraavan hyödyn huomaa, kun retken ajankohta alkaa lähestymään. Syksyn aikana kelien pääpiirteet useimmiten syntyvät ja sitten talven lähestyessä tarkkailua tapahtuu aina tihenevässä määrin, kunnes se tulee lähes päivittäiseksi rutiiniksi. 

Sääsivustot

Netinkäyttö on mullistanut kelien tarkkailun. Yhtä tiettyä sivustoa katsomalla saa vain hataran käsityksen siitä, mitä säiden suhteen tapahtuu. Sekin on parempi kuin ei mitään, mutta itse käytän ”multitutkailumetodia”, missä yhdistelen erilaisten sivustojen ja palveluiden tarjontaa. Sääsivustot, erilaiset lumivyörypalvelut, instagramin täsmäkohdennus eri puolille maailman laskupaikkoja ja mm. youtubeen postattavat lumiraportit antavat hyvin kattavan näkemyksen siitä, mitä missäkin tapahtuu. Tällä tavalla voi vaivatta kaivella tilastoja taaksepäin, jos ajankohtainen seuranta ei osu omaan harrastuneisuuteen. 

Blumin seuraamia sääsivustoja

  • yr.no – kohtuullisen yleispätevää säätieteilyä. Toimii kehnosti Japanissa. 
  • Windy – tuosta sovelluksesta näkee hyvin pilvien korkeuksia yms. Suosittelen. 
  • Snowforecast – säärintamien liikkumista kohti haluttuja paikkoja. Enemmän katson yleisprofiilia, kuin yksittäisiä keskittymiä. 
  • varsom.no – vyöryasiaa norjassa
  • Bergfex – hyvä ennusteittensa lisäksi siinä, että siellä on lukuisia keskusten webbikameroita. 
  • Farmers almanac – Kanadan ja Yhdysvaltojen talven edistymistä seuraava kanava
  • Backcountry skiing Canada – tekee jatkuvaa päivitystä Kanadan tilanteesta.
  • Instagramista eri resorttien sivuja ja eri laskijoiden päivityksiä – hyvä tapa saada ajankohtaista näkemystä lumen laadusta ja määrästä. Tarkkana näitä katsoessa, ei pelkästään vaaleanpunaisin linssein. 
  • Youtubesta lumiraportteja – tarkkaa ja ajantasaista infoa.
  • Facebook Tamok friends – Tamokin alueen paras kanava.
  • srf.ch – Sveitsin ja Alppien tilannetta. 
  • noaa.gov – antaa tietoa Pohjois-Amerikan tilanteesta.
  • accuweather.com – yleistä säätilaa.
  • avalanche.ca – lumivyörytilanne Kanadassa
  • Webkamerat ympäri pallon.
  • niseko.nadare.info – lumivyöryraportti Nisekon alueelta
Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook
Facebook
0