Monesta hiihtokeskuksesta löytyy ammattitaitoinen huoltopalvelu, joka huoltaa sukset kuntoon asiakkaan toiveen mukaisesti. Toisaalta loman aloittaminen suksia huollosta odotellessa ei välttämättä ole kaikkein ihanteellisin tilanne. Suksien tuleekin olla kunnossa ennen lomalle lähtöä.
”Suksessa on kaksi olennaista jatkuvaa huoltoa vaativaa kohdetta, kantit ja pohja. Toki siteiden säätö, kiinnitys ja pintapuolinen tarkistus ennen kauden alkua pitää aina tehdä, mutta kanttien ja pohjan kuntoa on syytä tarkkailla jatkuvasti”, kertoo Patrol Oy:n suksiasiantuntija Esa Sore.
Esan mukaan liian usein lähdetään tylsillä, huonokuntoisilla kanteilla tai likaisella voitelemattomalla pohjalla mäkeen ja sitten ihmetellään kun lasku ei suju toivotusti.
”Tietenkin parhaan tuloksen saa ja helpoimmalla pääsee kun vie sukset ammattilaisen tehtäväksi, mutta perushuollon voi tehdä kotikonsteinkin varsin helposti”, hän sanoo.
Lisää kanttia laskemiseen
Suksien huolto aloitetaan aina kanteista. Sunnuntailaskettelijalle riittää, että kantit ovat kauttaaltaan terävät, jotta ne pitävät käännöksen kaikissa vaiheissa yleensä kovapintaisissa kotimaisissa rinteissä. Vapaalaskijan kantit saattavat olla kärjistä ja kannasta tylsät, jotta suksi ei haukkaa, kun taas parkissa viihtyvä laskija pyöristää kantit siteiden alta reilaukseen.
On hyvä muistaa, että omaan laskemiseen sopivaksi säädetyillä kanteilla suksi kulkee sujuvasti kaikissa olosuhteissa.
Tarvikkeet
Kanttien perushuoltoa varten tarvitset viilatuen, sekä tukevan alustan, johon suksen voi kiinnittää. Tarkoitukseen tehdyt puristimet ovat tietenkin parhaat, mutta ruuvipenkki, josta leuat on suojattu sopii myös hyvin. Viilatukia on erilaisia.
Parhaissa harrastajalle tarkoitetuissa viilatuissa on säädettävä kantin kulma, joka tekee työkalusta monipuolisemman. Kilpalaskettelussa käytetään viilatukia joihin kiinnitetään eri työvaiheita vastaava viila tai timanttiviila. Muista aina käyttää suojahanskoja viilatessasi, sillä teroitettu kantti viiltää käden helposti auki.
Mikä on oikea kanttikulma?
”Tämä on ikuisuuskysymys. 89- tai 90-asteinen kulma on lähes kaikille laskijoille sopiva, ei liian aggressiivisesti pitävä, mutta silti pitävä. Tärkeintä on, että kantti on terävä. Kisalaskuun tai todella jäisiin rinteisiin aktiivilaskijat käyttävät teräkulmaisempia, 88 asteesta aina 86-asteiseen kulmaan”, Esa mainitsee.
Työvaiheet
Kiinnitä suksi tukevasti puristimiin niin, että kantti on ylöspäin ja pohja itsestä poispäin. Säädä kanttikulma mieleiseksi. Aseta viilatuki pohjan puolelle viila kanttia vasten. Vedä kevein vedoin viilatukea itseäsi päin. (Voit käyttää myös kiinteäkulmaista viilatukea).
Huomaat, että viila hioo kantista pieniä metallisuikaleita. Älä käytä voimaa, vaan anna viilan ”imeä” itsensä kiinni kanttiin.
Puhdista kantti harjalla tai kankaalla jokaisen hiontakerran välillä ja lopeta kun kantista on saatu epätasaisuudet pois ja kantti tuntuu terävältä. Kanttia on aivan turha kuluttaa liikaa. Vedä sormea kevyesti kantin kulman päällä, jotta huomaat mahdolliset epätasaisuudet.
Loppuviimeistely tehdään timanttiviilalla, joka hioo kantin kauttaaltaan tasalaatuiseksi ja poistaa siitä viilauksen jättämän ”kierteen”. Keskikarkea timanttiviila #400 on hyvä, ja sillä saadaan laadukas lopputulos kaikenlaiseen rinnelaskuun.
Aikaa hommaan menee noin 15 minuuttia per suksipari eli nelihenkisen perheen kantit saa hyvin kuntoon tunnissa. Usein huolto jää isän harteille, joten juniorit kannattaa ottaa mukaan oppimaan.
Viilatuki, jossa kulmaa voi säätää, on näppärä työkalu kaikkien kanttien huoltoon. Jos käyttää vain yhtä kulmaa, on kiinteällä kulmalla varustettu viilatuki paikallaan.
Suksi kiinnitetään tukevasti ennen kanttien hiontaa. Säädä kanttikulma mieleiseksi tai käytä kiinteäkulmaista viilatukea. Aseta viilatuki pohjan puolelle viila kanttia vasten. Vedä viilatukea itseäsi päin kevyesti. Älä käytä voimaa, vaan anna viilan ”imeä” itsensä kiinni kanttiin.
Kantin loppuviimeistely tehdään timanttiviilalla, joka hioo kantin tasalaatuiseksi. Timanttiviiloissa on saatavilla monia eri karkeuksia, mutta kuvassa näkyvä keltainen #400 on sopiva yleisviila.
Timanttiviilalla työskennellään hyvin kevyesti, sillä timantti puree metalliin todella tehokkaasti. Mikäli olet hankkinut viilasarjan, voi lopun ”hifistellä” vielä astetta sileämmällä viilalla ilman viilatukea.
Huoltoon tarvittavia työkaluja. Vahat, harjat ja sikli kuuluvat pohjan kunnossapitoon. Kuvassa näkyvät tuotteet saa noin 90 – 120 eurolla, riippuen hieman merkistä ja ostopaikasta.
Teksti ja kuvat Antti Zetterberg Asiantuntija Esa Sore