Kypärän käyttö on onneksi jo melkein jokaiselle laskijalle itsestäänselvyys. Hyvästä syystä, sillä laskulajeissa päähän kohdistuvan iskun riski on varsin todellinen eivätkä kaikki riskit ole laskijan itsensä hallittavissa. Tilastojen mukaan aivovamma, eli aivokudoksen tapaturmainen vaurio, on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy.
Suurin osa aivovammoista on hyvin lieviä, eli kansankielellä aivotärähdyksiä, jolloin iskun jälkeen ihminen ei mene tajuttomaksi, eikä menetä muistiaan yli 10 minuutiksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Kypärän tehtävänä on suojata aivoja – mutta kuinka moni meistä tietää yhtään pintaa syvemmältä, miten laskijan aivovammat syntyvät?
Aikuisen ihmisen aivot ovat käytännössä noin 1,3–1,5 kilon klöntti hyvin märkää, rasvaista, hyytelömäistä löllöä. Ne kelluvat nesteessä, kalvojen, rustolevyjen ja kallon ympäröimänä. Kallon sisällä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. aivojen jokainen solu ja jokainen yhteys elävät hillittömässä resurssikilpailussa. Aivoissa ei ole mitään tarpeetonta – huolimatta myyttisistä kielikuvista, joiden mukaan ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan.
Lasketellessa aivot kulkevat suhteellisen tasaista nopeutta eteenpäin. Tyypillinen aivovamma – eli tapaturmaisen iskun aiheuttama aivokudoksen vaurio – syntyy tilanteessa, jossa kaatumisen yhteydessä laskijan kallo pysähtyy eli iskeytyy äkillisesti alastuloon tai muuhun kovaan pintaan. Vaikka kallo pysähtyy, sen sisällä olevat hyytelömäiset aivot pyrkivät jatkamaan matkaansa liikkeen suuntaan. Tämän liikkeen seurauksena aivot alkavat puristumaan ja litistymään ensin osumakohtaa vasten, ja sen jälkeen kimpoilemaan suljetun astian kaltaisen kallon sisällä.
”Pään sisälle muodostuu tällaisessa tilanteessa aikamoinen ristiaallokko, kunnes liike pysähtyy ja laineet laskeutuvat. Aivoissa on käsittämättömän pieniä, hauraita rihmoja. Kun aivot esimerkiksi litistyvät sentin, sitten venyvät sentin, ja tätä vetoa tulee monesta suunnasta, sekä lisäksi tapahtuu kiertoliikettä – ei ole ihme, jos joitain piuhoja välillä katkeilee”, neuropsykologi Tatu Kauranen kertoo.
Tällaisessa tapahtumassa riskejä piilee myös kallon sisällä. Ihmisen kallo on päälaelta ja takaraivosta melko tasaista luuta, mutta kasvojen ja kaulan puolelta Tatu Kaurasen sanoin ”yksi karikko, täynnä luuharjanteita”. Hyytelömäiset aivot ovat kallon sisällä kimpoillessaan teräviin luuharjanteisiin nähden haavoittuvassa asemassa. Tämän vuoksi monissa aivovammoissa toistuvat samat alueet kuten kulmaluun ympäristö.
Joskus ajatellaan, että kypärä ostetaan pään suojaksi, jos kaatuessa sattuisi, vaikka lyömään päänsä terävän kiven kaltaiseen kohteeseen. Tatu Kaurasen mukaan hyvin pieneen osaan aivovammoista liittyy kallon murtuma. Aivovamma voi tappaa rikkomatta lainkaan ihoa. Aivoihin voi syntyä ruhjeita, kallon sisäistä verenvuotoa tai hermosolujen vaurioita.
Kypärän tarkoituksena on vähentää suoraan päähän kohdistuvaa iskuenergiaa ja siten vähentää edellä mainittuja kiihtyvyyden, hidastuvuuden ja luun särmien aiheuttamien vaurioiden uhkaa aivoille. Mikä tahansa kypärä, miten sattuu puettuna ei valitettavasti riitä. Jotta kypärä voisi tehdä tehtävänsä, sen pitää olla sopiva, ehjä ja oikein puettu.
Näin käytät kypärää oikein
Varmista, että kypärä istuu hyvin ja suojaa myös otsan ja kasvojen puolelta. Kypärää tulisi pitää päässä siten, että nimenomaan aivot pysyvät kypärän sisällä. Siksi usein rinteessä jopa ammattilaisilla nähty, takaraivolla keikkuva kypärä ei suojaa käytännössä laisinkaan esimerkiksi tilanteessa, jossa laskija lyö kasvonsa jäähän.
Kiristä kypärän remmi riittävän tiukalle. Tosielämässä laskijan kaatuminen on usein sarja kaatumisia, heilahtamisia ja perättäisiä iskuja. Kypärän tärkein tehtävä on sitoa ja levittää iskuenergiaa laajemmalle pinta-alalle, eli lieventää aivoihin kohdistuvaa liikettä.
Älä pidä laskulasien remmiä ja solkea kypärän alla. Kova, muovinen solki voi siirtää iskuenergian päähän. ”Neuropsykologin näkökulmasta olisi kiva, jos tulisi sellainen muoti, että laseja pidettäisiin kypärän päällä”, Tatu Kauranen toivoo.
Varmista, että kypärä istuu päähäsi hölskymättä. Kaikenlaiset välykset sekä ylimääräinen tila pään ja kypärän välissä voivat aiheuttaa sen, että iskuenergia siirtyy kypärästä päähän. Sen takia myös pipo huonontaa kypärän tehoa. Kypäriä valmistetaan karkeasti kahta erilaista mallia; ovaalia ja pyöreää. Sama kypärä ei istu kaikille, joten kaverilta ei voi ottaa sokeasti mallia.
Kypäriä valmistetaan kahdella eri tavalla, joiden käytännön eroista on hyvä olla tietoinen. Hard shell -kypärän kuori ja vuori valmistetaan erikseen. Hard shell on raskaampi, mutta kestää pieniä iskuja paremmin. Kypärä tulee kuitenkin vaihtaa viimeistään silloin, jos kuori on irronnut vuoresta. In-mold -kypärä valmistetaan injektoimalla, joka tekee rakenteesta kevyen. Sen suojaus perustuu pintajännitykseen eli ensimmäisen iskun jälkeen kypärä ei ole enää turvallinen.
Tarkista kypärä mäkeen lähtiessä vaurioiden varalta: että hard shell -kuori on ehjä, sisusta on ehjä ja että in-mold -kypärässä ei ole lommoja. Joskus lommo voi tulla kuljetuksessa tai kypärä pudota vahingossa. Kypärä kannattaa pakata päällimmäiseksi, ja lentokoneessa ottaa jopa käsimatkatavaroihin.
Lähteet: Neuropsykologi Tatu Kaurasen esitys Arctic
Weekend -tapahtumassa 30.10.2020 sekä aivovammaliitto.fi
Teksti: Simo Vilhunen Kuvat: Simo Vilhunen ja maahantuojat
Kypäräteknistä sanastoa
Kypäräkaupoilla törmää useisiin eri teknologioihin, joita kypärään on laitettu. Ohessa listaa turva-asioihin liittyvistä termeistä, joita kypärän yhteydessä olevista tuotelapuista saattaa löytyä.
Aramidi on kevyt sekä hyvin kuumuutta ja kulutusta kestävää. Aramidikuitujen lajeista erityisen tunnettu on para-aramidi-nailon, jonka kauppanimiä ovat Kevlar ja Twaron.
EPP (expandable polypropene) on vaahdotettu polypropeeni. Sitkeä ja monikäyttöinen solumuovi.
EPS (expandable polystyrene) on Kaasulla kyllästettyä polystyreeniä, joka vaimentaa tehokkaasti iskuja.
M.I.P.S (Multi-directional Impact Protection System) Ruotsalaisen yhtiön kehittämä turvajärjestelmä, jossa kypärän kuoren ja vuoren välissä on liukupinta, joka vähentää eritoten viistojen iskujen voimia.
SPIN (Shearing Pad Inside) POCin kehittämä teknologia, joka suojaa aivoihin kohdistuvilta kiertoliikkeiltä maahan kaatuessa. Silikonigeelimäinen materiaali pehmustetyynyin tarjoaa lisäsuojaa tavallisiin pehmustemateriaaleihin verrattuna.
VPD on kehon muotoihin mukautuva suojamateriaali. Sen erikoisuus on, että se jäykistyy iskusta ja siten vaimentaa iskua huomattavasti.
Teksti JUSSI OVASKAINEN
