Ruotsalainen 1896 perustettu Sätila aloitti sukkien valmistuksesta, mutta nykyisin yritys tunnetaan ennen kaikkea huippulaadukkaista pipoistaan. Tänään paljon huomiota saavat eettisyys, vastuullisuus, käsityö ja ekologisuus ovat aina olleet toiminnan keskiössä.
Lähellä Göteborgia Etelä-Ruotsissa pääkonttoriaan ja tehdastaan pitävä Sätila on nimetty osuvasti tehtaan perustamispaikkakunnan mukaan. Tyyli on ruotsalaisille tuttu, sillä maassa on useita vastaavasti nimettyjä yrityksiä kuten esimerkiksi hanskoista tuttu Hestra sekä rengasvalmistaja Gislaved.
Alppihiihto mahdollisti tunnettuuden kasvun
Alun perin yrityksen nimi oli Nilssons Trikåfabrik Ab, joka valmisti pääosin sukkia kotimaan markkinoille. Toiminta oli pienimuotoista, mutta kannattavaa. Lasketteluharrastuksen suosion kasvun johdosta 1970-luvun alussa katseet kääntyivät rinteisiin ja siellä tarvittavaan tärkeään vaatekappaleeseen: pipoon. Tuolloin kypäristä ei vielä tiedetty mitään ja kaikki kilpatasoa myöten puikkasivat iloisesti menemään pipo päässä.
Alppihiihdon legenda Ingemar Stenmark kahmi palkintoja 1970-luvulla ja hänen kanssaan solmittu yhteistyösopimus vuonna 1975 johti Sätilan tunnettuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Stenmark edusti Sätilan pipoissa niin rinteessä kuin niiden ulkopuolellakin ja pipojen upeat kuosit saivat ulkomailla paljon huomiota.
Nimenvaihdos Sätila of Sweden Ab:ksi vauhditti aktiivista kansainvälistymistä ja keskittyminen talviurheiluun alkoi toden teolla. 1990-luvulla Sätila keskittyi teknisiin innovaatioihin ja tuki ruotsalaisia retkikuntia Himalajalla. Pipot ovatkin käyneet Mount Everestin (8848 m) ja K2:n (8611 m) huipuilla.
Sätila tänään
Sätilan tehdas sijaitsee edelleen sympaattisessa Sätilan kylässä ja juuret ovat vahvasti läsnä. Astun sisään ja työntekijät tervehtivät minua iloisesti työpisteidensä takaa. Ruotsin kielellä kommunikointi lisää vielä henkilöstön juttuhaluja ja suomalaisen mielipiteistä ollaan kiinnostuneita. Ruotsalaisilla hieno tapa saada vieraat tuntemaan itsensä tervetulleeksi.
Olin sopinut tapaamisen toimitusjohtaja Sara Nevanderin ja pääsuunnittelija Maria Ericsonin kanssa, jotka ovat itsekin pitkän linjan sätilalaisia. ”Meillä pitkät työsuhteet ovat tavallisia ja yhteishenki on korkealla tasolla”, he kertovat lähes yhteen ääneen.
Henkilöstön yhteishengellä on suuri merkitys yrityksen menestyksessä ja Nevander kehuukin Sätilan henkilöstön osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisin. ”Voin aina luottaa henkilöstön ammattitaitoon ja sitoutumiseen”, Nevander kiittelee.
Ei mitä tahansa päähineitä
Sätila tuottaa vuodessa noin 300 000 pipoa. Pipojen lisäksi valmistetaan huiveja ja muita kudottuja asusteita. Oman malliston lisäksi Sätila tuottaa eri merkeille private label –pipoja alihankintana. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Euroopassa Ruotsi, Britannia, Saksa ja Ranska. Suomi on myös nousemassa vahvasti jakelun parantumisen myötä. Aasiassa Etelä-Korea ja Japani ovat maita, joissa Sätila on vahvoilla.
”Suurin osa käyttämästämme villasta, puuvillasta ja merinovillasta tulee ekogisista ja jäljitettävistä lähteistä. Työskentelemme läheisesti tuottajiemme kanssa ja pystymme siten kontrolloimaan laatua ja eläinten hyvää kohtelua”, Nevander kertoo.
Pääsuunnittelija Maria Ericson lisää, että osaan mallistosta on käytetty jopa kierrätettyjen farkkujen kuituja uudelleenkäsiteltynä ja pipot suunnitellaan lähtökohtaisesti kestämään aikaa ja käyttöä.
”Ei ole mitään mieltä tehdä tuotteita kestämään vain yhtä sesonkia. On hienoa nähdä vuosia vanhoja pipojamme edelleen käytössä”, Ericson sanoo.
Sätilä tuottaa myös teknisiä urheilupipoja Sätila Vision –nimellä, joissa käytetään luonnonkuitujen, kuten merinovillan, ohella keinokuituja. Esimerkiksi Gore:n valmistama Windstopper on eräs keinokuiduista.
”On selvää, että keinokuitujen suhteen on vielä paljon työtä edessä, mutta onneksi suunta on tässäkin oikea ja keinokuitujenkin raaka-aineina on paljon kierrätysmateriaalia”, Ericson toteaa luottavaisesti.
Kaikki on jäljitettävissä
Mikäli tutustut tarkemmin johonkin Sätilan pipoon, kerrotaan sisälapussa valmistusmateriaalien lisäksi kuka pipon on tehnyt. ”Knitted by” -sanojen jälkeen ilmoitetaan työntekijän nimi. Sätilalla kaikki tuntevat toisensa ja työvuorolistat on täytetty jämptisti, joten pipon mahdollinen valmistus- tai materiaalivirhe on helppo selvittää.
Toimitusjohtaja Nevander kertoo, että eri pipomallien osia, kuten koristeita, tehdään yhteistyökumppanien toimesta Puolassa, mutta lopputuote valmistuu kuitenkin aina Sätilalla käsityönä. ”Tästä pidämme kiinni”, hän painottaa.
Tehdaskierroksella
Maria Ericson aloittaa kierroksen omasta työtilastaan, jossa hän suunnittelee pipojen kuosit ja mallit. Tulevien kausien tyylejä hän on luonnostellut ”mood board” –tyylisesti eri trendisuuntia haistellen. Samassa huoneessa työskentelee myös yrityksen some-kanavista ja ulkoisesta ilmeestä vastaava Adrian Brorsson.
”Meillä on neljä eri kategoriaa: lifestyle, outdoor, kids sekä tekninen Sätila Vision. Mallisto elää koko ajan ja ajan hermolla on pysyttävä juuriaan unohtamatta”, Ericson kertoo.
Kierros jatkuu kohti kutomohallia, jossa yli 30 vuotta Sätilalla työskennellyt ja yli 2,5 miljoonaa pipoa kutonut Dennis Ekberg odottaa jo innostuneena.
”Tässä salissa kudomme käytännössä kaikki pipomme. Marian tekemät kuosit ja mallit konkretisoituvat kun alamme syöttämään lankoja koneisiin”, työstään ylpeä Ekberg myhäilee.
Hallista päästyään pipojen matka jatkuu leikkaamossa, jossa ne saavat lopullisen muotonsa. Jotkut mallit käväisevät myös jälkikäsittelyssä, jossa juuri kudottua pintaa muokataan.
Malleja on vuosien aikana kertynyt satoja. ”Kaikista on hyvät dokumentit, joten jos joku malli alkaa olemaan muodissa, voimme helposti alkaa valmistamaan sitä”, Ekberg kertoo.
Leikkauksen jälkeen pipot saumataan erityisellä huolellisuudella
Dennis Ekberg pyytää kollegaansa Mariannia näyttämään miten tehdään todella huomaamaton sauma. ”On erittäin ärsyttävää pitää päässään pipoa, jossa sauma tuntuu. Päälaki on herkkä, joten siksi saumamme ovat todellisia taidonnäytteitä”, Ekberg kehaisee. Toden totta. Mariannin käsittelyn jälkeen saumaa tuskin edes sormella tuntee.
Moneen pipoon kiinnitetään myös tupsu. Tupsut valmistetaan erityisillä koneilla, joiden avulla pystytään tekemään käytännössä lähes minkä värisiä, muotoisia tai kokoisia tupsuja. ”Tupsumuoti vaihtelee jättitupsuista erivärisiin ’huiskiin’. Me täällä tuotannossa toteutamme sitä mitä markkinat haluavat”, Ekberg sanoo hymyillen.
Viimeistely
Lopuksi pipoihin kiinnitetään erilaisia koristeita, logo, tuoteinformaatio sekä pahviset laput kertomaan pipon tarina. Tämäkin tapahtuu pääosin käsityönä. Valmiit pipot odottavat pahvilaatikoissa matkaansa kohti uusia seikkailuja.
Sätilan pipot edustavat nykyistä suuntausta vastuullisesti valmistetuista tuotteista. Sätilalla on tosin aina toimittu vastuullisesti, joten nykyinen suuntaus on heille ikään kuin standardi. ”Aina voi kuitenkin parantaa”, Nevander päättää.
Sätila of Sweden
- Perustettu 1896
- Valmistaa noin 300 000 pipoa vuosittain
- Lisätietoa www.satila.com
Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG
