Alppihiihto | Vapaalasku | Freeski | Freestyle | Ski Touring | Urban | Park | Outdoor | DH
Jotta kaikki haasteellisten rinteiden podiumpaikat eivät menisi samoihin osoitteisiin kuin edellisessä lehdessä, niin otetaan aiheeseen hieman laajempi kulma. Aina ei tarvitse lähteä pohjoiseen asti saadakseen kanttien alle kaltevampaa ja haasteellisempaa laskettavaa. Haastetta löytyy myös hieman etelämmästä. Tässä mutusteltavaa ja varteenotettavia vaihtoehtoja, minne lähteä tekemään vauhdikkaampaa ja haasteellisempaa laskemista.
Suomessa on pitkät perinteet laskemiseen liittyvistä koulutuksista. Monenlaisia harrastamista kehittäviä kursseja on ollut tarjolla jo vuosikymmeniä. Tuorein näistä on lumiturvallisuuskoulutusta järjestävä ja kehittävä Suomen lumivyörykoulutus FINLAV.
Iltapäivän auringon valo värittää Kalpalinnan Super-rinteen kauniin kullankeltaiseksi. Väkeä ei ole tungokseen asti, mutta kuitenkin niin että hissien ala-asemille syntyy pientä jonoa. Tunnelma kahvilan ja vuokraamon pihalla on edelleen kuin […]
Vapaalaskun kannalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Kansainvälinen olympiakomitea on ottanut vuorihiihdon olympialajiksi vuoden 2026 Milano Cortinan talviolympialaisiin. Vuorihiihto on monelle tuntematon talvilaji, jossa yhdistyvät vahvaa aerobista kuntoa vaativa kestävyysurheilu sekä vauhtipäätä ja suksitaituruutta kysyvä vapaalasku. Laji on saanut alkunsa 1900-luvun alussa Alpeilta, jossa vuorihiihto on paikoitellen jopa kansanlaji. Vuoristossa vuorihiihto liikkumis- ja huvimuotona on ollut luonnollinen, sillä se ei tarvitse erityisiä latuja tai ajettuja rinteitä.
Alppihiihdossa Suomea edustavat Rosa Pohjalainen (18v), Riikka Honkanen (23), Erika Pykäläinen (20) sekä Samu Torsti (30). Freestylessä kumparelaskijat Olli Penttala (26) ja Severi Vierelä (19). Freeskin half pipessä Jon Sallinen (21), slopesylessä ja big airissa Simo Peltola (20). Aiemmin kisoihin on jo nimetty kumparelaskija Jimi Salonen (27) sekä freeski-laskija Anni Kärävä (21). Tässä alppihiihtojoukkueen esittely
Suomesta löytyy kourallinen erinomaisia ja haastavia rinteitä. Haasteellisuus ei pelkästään tule rinteen jyrkkyydestä, vaan haasteita lisäävät rinteeseen tehdyt muodot. Pikainen ponnistus ja hyppy kummun yli, kumparetekniikan osaaminen tai oikea ajoitus käännöksessä voi olla ratkaiseva tekijä siinä, miten tällaisen mäen pystyy sujuvasti suoriutumaan alas.
Siitä tulee kohta kuluneeksi viisitoista vuotta, kun viimeksi kotimainen alppihiihtoaviisi on toteuttanut selkokielisen ja printille painetun suksitestin. Laji ja välineet ovat tässä ajassa kokeneet melkoisen muutoksen ja vanhoilla Skimbaajan osto-oppaillakaan ei enää ole oikein muuta arvoa kuin katu-uskottavuus vuosia kestäneestä lajille vihkiytymisestä kirjahyllyssä.
Suomen viime talvi oli otollinen lumivyöryille. Melko runsaista lumisateista ja lumipeitteen heikkouksista johtuen kauden aikana tapahtui useita merkittäviä lumivyöryjä. Pääsimme todistamaan Suomen korkeimmalla vuorella Ridnillä Suomen mittakaavassa merkittävää vyöryä.
Harmaa teräksinen ovi jysähtää kiinni takanani, kun astelen kymmenkunta rappusta alas kellarin uumeniin. Tuttu keskustelun porina kantautuu jo käytävään asti. Tuoreen kahvin tuoksu osuu sieraimiini, kun samanaikaisesti käännyn ovesta sisään myymälän tiloihin. Tämä on jo pitkään ollut Helsingin paras ”kahvila” ja hyvä kohtaamispaikka sekä laskettelun harrastajille, että ammattilaisillekin. Nyt ei kuitenkaan olla varsinaisessa kahvilassa, vaan Höyläämötiellä, missä Heikki Kiukkanen ja Pieto Erna pyörittävät Ski Servicen tunnelmallista lasketteluvälineitä myyvää ja huoltavaa liikettä pitäjänmäkeläisen teollisuusrakennuksen kellarissa.
Katulampun välkehtivässä valossa, yön yksinäinen vaeltaja jättää jälkensä vastasataneeseen lumeen. Muilta osin öinen lumisade on karkottanut viimeisetkin elolliset kotiensa suojiin lämpimään, piiloon olosuhteilta. Lumisateen keskellä moottorin ääni katkaisee hiljaisuuden tasaisella rummutuksellaan. Kadun varteen pystytetyt kuvauslamput syttyvät yksi toisensa jälkeen valaisten huolella valitun kohteen, kaiteen, kivisen seinän tai veistoksen. Kohdan kaupungista, jonka ohi normaalisti kulkijat astelevat päätä kääntämättä. Valojen sytyttyä ympäristö on syntynyt uudelleen ja kohta se toimisi laskijoiden taitojen näyttämönä. Täällä ei normaalisti urheilua määrittävillä sekunneilla tai metreillä ole merkitystä. Suoritus taltioidaan videolle hallitun viimeisteltyinä laskijan ja kuvaajan yhteisinä visioina. Tämä on pääkaupunkiseutulainen Forre-laskuryhmä öisellä missiollaan.
Olen ollut tietoinen Pyhä-Luoston kansallispuiston Isokurun rajoitusvyöhykkeestä parisenkymmentä vuotta. Aiemmin en kiinnittänyt siihen huomiota – olen vain asiaa ajattelematta noudattanut rajoitusta. Mielenkiintoni rajoitusta kohtaan heräsi talvella 2020 puiston huomautettua sosiaalisessa mediassa, että rajoituksen rikkomisesta voi seurata rangaistus. Rangaistuksen uhka innosti selvittämään asiaa tarkemmin. Erityisesti kiinnostuin rajoituksen perusteluista: jos jokin asia on kielletty rangaistuksen uhalla, pitää kiellon olla hyvin perusteltu. Etenkin, kun on kyse niinkin perustavanlaatuisesta arvosta kuin jokamiehenoikeudet. Vaikka perehdyin asiaan, jäi minulle epäselväksi, täyttävätkö rajoituksen perustelut lain edellytykset. Tänä syksynä paneuduin asiaan hieman syvemmin Edgen toimeksiannosta.
Alppihiihtoa seuraavat osasivat varmasti jo vuosi sitten odottaa, että jossain vaiheessa Rosa Pohjolainen piirtää kantin jäljet maailmancupin pistetilastoihin. Näinhän sitten lopulta tapahtuikin ja vieläpä heti kauden avauksessa Levillä marraskuussa 2020. ”Myrskyvaroitus” Rosalta tuli jo lauantain kilpailussa, mutta matka katkesi valitettavasti vahvasta asemasta kirvelevään tappioon ensimmäisen kierroksen viimeisillä porteilla. Tästä sisuuntuneena nuori hyvinkääläislupaus otti revanssin Levi Blackista sunnuntaina sijoittuen kilpailussa lopulta sijalle 27., ja maailmancupin pistetili oli avattu.
Samaan aikaan kun pandemia on koetellut tapahtumajärjestäjien hermoja menneellä 2020 – 2021-kaudella on kansainvälisesti hiihto- ja lumilautailua hallitsevan FIS: n johdossa tapahtunut suuria muutoksia. FIS:n yli 130 jäsenmaata käsittävä kongressi valitsi kesällä 2020 itselleen uuden puheenjohtajan. Valituksi tuli ruotsalainen Johan Eliasch (s. 1964), joka on vasta viides FIS-puheenjohtaja järjestön perustamisesta alkaen. Eliasch voitti päähaastajansa Sveitsin Urs Lehmannin, joka muistetaan syöksylaskun maailmanmestaruudestaan, ensimmäisellä kierroksella selvällä enemmistöllä. FIS:n puheenjohtajan tehtävä on täysiaikainen työ eikä siis niin sanottu luottamustoimi, jota tehdään oman toimen ohella.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen johdolla palkitaan joka kevät Vuoden hiihtokeskus, Vuoden lähikeskus sekä Vuoden hiihtokoulu. Näiden lisäksi palkitaan myös Vuoden patrol -keskus sekä huomioidaan kauden aikana hyvää työtä alan hyväksi tehneitä tahoja […]
Vapun korvilla on hyvä kääntää katseet pohjoiseen. Pyhä Aisti on uusi festivaali, joka tuo tunturiin kevättalven kiehtovimman artistikattauksen 29.–30.4.2023.
Välinevalmistajat ovat ahkeroineet suunnittelupöydillä uusien mallien parissa ja kehitystä on luvassa niin rinteeseen kuin niiden ulkopuolellekin tarkoitettujen hiihtimien muodossa. PUSU Piste –Kotimainen mestariteos rinnelaskijoille PUSU Piste tarjoaa vertaansa vailla olevaa […]
Ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin juuri vuosituhannen vaihdetta pidemmälle, kun valtaosa suksivuokraamoista oli vähän nuhjuisia nurkkia hiihtokeskusten huoltohallien perukoilla. Vuokrakalusto oli osin vanhentunutta ja niiden kuntokin saattoi olla vähän sinne […]
