Alppihiihdon, vapaalaskun, freeskiin, freestylen ja ulkoilun erikoismedia – Ski Sport Finlandin virallinen lehti
Ulkoiluvaatteistaan tunnettu Reima tekee myös lapsille erinomaisia lasketteluvaatteita, jotka käyvät toki myös vaikka päiväkodin ulkoiluun. Haalarit ja korkeavyötäröiset housut pitävät lumet poissa ja lapsen kuivana, ja näin laskettelun aloittaminen ja […]
Harmaa teräksinen ovi jysähtää kiinni takanani, kun astelen kymmenkunta rappusta alas kellarin uumeniin. Tuttu keskustelun porina kantautuu jo käytävään asti. Tuoreen kahvin tuoksu osuu sieraimiini, kun samanaikaisesti käännyn ovesta sisään myymälän tiloihin. Tämä on jo pitkään ollut Helsingin paras ”kahvila” ja hyvä kohtaamispaikka sekä laskettelun harrastajille, että ammattilaisillekin. Nyt ei kuitenkaan olla varsinaisessa kahvilassa, vaan Höyläämötiellä, missä Heikki Kiukkanen ja Pieto Erna pyörittävät Ski Servicen tunnelmallista lasketteluvälineitä myyvää ja huoltavaa liikettä pitäjänmäkeläisen teollisuusrakennuksen kellarissa.
Katulampun välkehtivässä valossa, yön yksinäinen vaeltaja jättää jälkensä vastasataneeseen lumeen. Muilta osin öinen lumisade on karkottanut viimeisetkin elolliset kotiensa suojiin lämpimään, piiloon olosuhteilta. Lumisateen keskellä moottorin ääni katkaisee hiljaisuuden tasaisella rummutuksellaan. Kadun varteen pystytetyt kuvauslamput syttyvät yksi toisensa jälkeen valaisten huolella valitun kohteen, kaiteen, kivisen seinän tai veistoksen. Kohdan kaupungista, jonka ohi normaalisti kulkijat astelevat päätä kääntämättä. Valojen sytyttyä ympäristö on syntynyt uudelleen ja kohta se toimisi laskijoiden taitojen näyttämönä. Täällä ei normaalisti urheilua määrittävillä sekunneilla tai metreillä ole merkitystä. Suoritus taltioidaan videolle hallitun viimeisteltyinä laskijan ja kuvaajan yhteisinä visioina. Tämä on pääkaupunkiseutulainen Forre-laskuryhmä öisellä missiollaan.
Olen ollut tietoinen Pyhä-Luoston kansallispuiston Isokurun rajoitusvyöhykkeestä parisenkymmentä vuotta. Aiemmin en kiinnittänyt siihen huomiota – olen vain asiaa ajattelematta noudattanut rajoitusta. Mielenkiintoni rajoitusta kohtaan heräsi talvella 2020 puiston huomautettua sosiaalisessa mediassa, että rajoituksen rikkomisesta voi seurata rangaistus. Rangaistuksen uhka innosti selvittämään asiaa tarkemmin. Erityisesti kiinnostuin rajoituksen perusteluista: jos jokin asia on kielletty rangaistuksen uhalla, pitää kiellon olla hyvin perusteltu. Etenkin, kun on kyse niinkin perustavanlaatuisesta arvosta kuin jokamiehenoikeudet. Vaikka perehdyin asiaan, jäi minulle epäselväksi, täyttävätkö rajoituksen perustelut lain edellytykset. Tänä syksynä paneuduin asiaan hieman syvemmin Edgen toimeksiannosta.
Alppihiihtoa seuraavat osasivat varmasti jo vuosi sitten odottaa, että jossain vaiheessa Rosa Pohjolainen piirtää kantin jäljet maailmancupin pistetilastoihin. Näinhän sitten lopulta tapahtuikin ja vieläpä heti kauden avauksessa Levillä marraskuussa 2020. ”Myrskyvaroitus” Rosalta tuli jo lauantain kilpailussa, mutta matka katkesi valitettavasti vahvasta asemasta kirvelevään tappioon ensimmäisen kierroksen viimeisillä porteilla. Tästä sisuuntuneena nuori hyvinkääläislupaus otti revanssin Levi Blackista sunnuntaina sijoittuen kilpailussa lopulta sijalle 27., ja maailmancupin pistetili oli avattu.
Samaan aikaan kun pandemia on koetellut tapahtumajärjestäjien hermoja menneellä 2020 – 2021-kaudella on kansainvälisesti hiihto- ja lumilautailua hallitsevan FIS: n johdossa tapahtunut suuria muutoksia. FIS:n yli 130 jäsenmaata käsittävä kongressi valitsi kesällä 2020 itselleen uuden puheenjohtajan. Valituksi tuli ruotsalainen Johan Eliasch (s. 1964), joka on vasta viides FIS-puheenjohtaja järjestön perustamisesta alkaen. Eliasch voitti päähaastajansa Sveitsin Urs Lehmannin, joka muistetaan syöksylaskun maailmanmestaruudestaan, ensimmäisellä kierroksella selvällä enemmistöllä. FIS:n puheenjohtajan tehtävä on täysiaikainen työ eikä siis niin sanottu luottamustoimi, jota tehdään oman toimen ohella.
Levin hiihtokeskuksen luoma konsepti, Levi World Cup Training Center, kokoaa yhteen maailmanluokan puitteet alppihiihdon, lumilautailun sekä freestyle-lajien harrastajille. Tie kansainväliselle uralle on vaativa ja Levi haluaa tarjota parhaan mahdollisen kotimaisen harjoitteluympäristön.
Uusi PohjoisExpress kuljettaa Pyhän huipulle 2 400 laskijaa tunnissa ja matka kestää alle 5 minuuttia, eli kaksi kertaa enemmän asiakkaita puolet lyhyemmässä ajassa kuin nykyinen ankkurihissi.
Lasketteluvälineistään sekä tennis-, squash-ja padeltuotteistaan ja tekstiileistään tunnettu HEAD on järjestellyt jakeluaan Pohjoismaissa siirtämällä brändin tytäryhtiönsä HEAD Scandinavian vastuulle. HEAD Scandinavian pääkonttori sijaitsee Ruotsin Åressa. Suomessa kaikki HEADiin liittyvä hoituu alalla pitkään toimineen Marko Pitkärannan kautta. Pitkärannalla on HEADin kanssa agenttisopimus ja hän tekee työtä yrityksensä MVP-Trading Oy:n nimissä, osana HEAD Scandinavian tiimiä.
Levitunturi. 531 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava kaunis tunturi Sirkan kylässä. Monipuolinen laskettelukeskus ja pehmeän lumen leikkikenttä. Silti suurimmalle osalle ihmisistä Levistä tulee mieleen Hullu Poro, Vinkkari tai Tuikku. After skit ja juhlivat nuorisoporukat tai firman kevään virkistysjuhlat. “Mitä! Leville vapaalaskemaan? Miksi ihmeessä? Eihän siellä ole mitään!” Näihin kysymyksiin saa liiankin usein vastailla. Usein mielikuvat ovat syntyneet, vaikka ei ikinä olisi kyseisessä tunturissa käynytkään laskemassa.
Levin maailmancupin pujotteluun valmistautuvalle alppihiihtäjä Rosa Pohjolaiselle luovutettiin Kia e-Niro -täyssähköauto. Auton luovutti urheilijalle suurin kotimainen autoleasingyhtiö Secto Automotive, joka on Pohjolaisen pitkäaikainen tukija. Kia on puolestaan Suomen alppihiihtomaajoukkueen virallinen yhteistyökumppani ja autopartneri.
Merten, vuorien ja ympäristön syvä kunnioittaminen viitoittaa Helly Hansenia tänä päivänä kohti entistä kunnianhimoisempaa vastuullisuutta ja uusia ympäristöystävällisiä materiaali-innovaatioita. Talven 2021 mallistossa vastuullisten ja vedenpitävien LIFA INFINIT – ja LIFA […]
Suomesta löytyy kourallinen erinomaisia ja haastavia rinteitä. Haasteellisuus ei pelkästään tule rinteen jyrkkyydestä, vaan haasteita lisäävät rinteeseen tehdyt muodot. Pikainen ponnistus ja hyppy kummun yli, kumparetekniikan osaaminen tai oikea ajoitus käännöksessä voi olla ratkaiseva tekijä siinä, miten tällaisen mäen pystyy sujuvasti suoriutumaan alas.
Harmaa teräksinen ovi jysähtää kiinni takanani, kun astelen kymmenkunta rappusta alas kellarin uumeniin. Tuttu keskustelun porina kantautuu jo käytävään asti. Tuoreen kahvin tuoksu osuu sieraimiini, kun samanaikaisesti käännyn ovesta sisään myymälän tiloihin. Tämä on jo pitkään ollut Helsingin paras ”kahvila” ja hyvä kohtaamispaikka sekä laskettelun harrastajille, että ammattilaisillekin. Nyt ei kuitenkaan olla varsinaisessa kahvilassa, vaan Höyläämötiellä, missä Heikki Kiukkanen ja Pieto Erna pyörittävät Ski Servicen tunnelmallista lasketteluvälineitä myyvää ja huoltavaa liikettä pitäjänmäkeläisen teollisuusrakennuksen kellarissa.
Siitä tulee kohta kuluneeksi viisitoista vuotta, kun viimeksi kotimainen alppihiihtoaviisi on toteuttanut selkokielisen ja printille painetun suksitestin. Laji ja välineet ovat tässä ajassa kokeneet melkoisen muutoksen ja vanhoilla Skimbaajan osto-oppaillakaan ei enää ole oikein muuta arvoa kuin katu-uskottavuus vuosia kestäneestä lajille vihkiytymisestä kirjahyllyssä.
Vaikka kotimaan alppihiihtokausi on jatkunut jo hyvän tovin, ovat varsinaiset kiireviikot vasta edessäpäin. Hiihtolomien lähestyessä moni suuntaa hiihtokeskuksiin viettämään hyvin ansaittua lumiriehaa ystävien ja perheenjäsenten kanssa.
