Marraskuun lopun vesisade vihmoo itälappilaisen rinnekeskuksen pihamaata. Keskuksessa on harjoiteltu alppilajeja jo pari viikkoa haastavasta syksystä huolimatta. Suomutunturin hotellin aulassa parveilee iso porukka nuoria alppihiihtäjiä. Monolaukkuja ja suksia on siellä täällä. Tämä porukka on lähdössä ja toiset tulossa.
Teksti: Otto Ponto Kuvat: Ski.fi
Alppiurheilijat ovat nousseet keskeiseksi osaksi hiihtokeskuksen toimintaa ja tulovirtaa.
Urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksien kehittäminen on ollut Suomutunturin strategiassa pitkään, kertoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Kari Tirkkonen.
”Tämä on ollut pitkään meidän yksi keskeinen kulmakivi”, Tirkkonen sanoo.
Suomutunturin rinteet on homologoitu eli tarkastettu kilpailukäyttöön sopiviksi. Eturinteillä voidaan laskea pujottelu- ja suurpujottelukilpailuita. Ja niitä myös lasketaan.
”Covid-vuosina järjestimme FIS-kilpailuja enemmän kuin kukaan toinen maailmassa”, Tirkkonen kertoo.
Hänen mukaansa keskeisiä tekijöitä hyvän harjoitteluympäristön luomiseen ovat pohjoisrinteet, joita metsä suojaa tuulelta.

Paljon uudistuksia laskijan hyväksi
Rinteiden valaistusta on uusittu kymmenillä valotolpilla ja vaihtamalla kaikki valot led-valoiksi. Viime vuosina myös lumetusjärjestelmän tehoa on kasvatettu uusimalla putkistot, sähköt ja hydrantit. Keskukseen on rakennettu kaksi muuntamoa ja täysin uusi pumppaamo.
Kulunut syksy on ollut Tirkkosen mukaan äärimmäisen vaikea lumettamisen kannalta. Ilman uuden järjestelmän tehoa rinteitä ei olisi Tirkkosen mukaan saatu näin ajoissa auki.
”Aika raskaita investointeja on tehty, ja ne näkyvät tietenkin tuloksessa toistaiseksi rasitteena. Perheyritykselle tämä ei ole hetkessä kasvavaa peliteollisuutta”, Tirkkonen sanoo.
Vaikka investointien kanssa on edettävä maltilla, Tirkkonen pitää Lapin pienimmän hiihtokeskuksen etuna notkeutta.
”Perheyritys on helposti tavoitettavissa. Täällä eivät komiteat istu tekemässä päätöksiä”, hän kertoo.
Keski-Euroopassa alppilajien harjoitteluolosuhteet ovat viime vuosina heikentyneet. Tämä näkyy pohjoisen hiihtokeskuksissa.
”Meillä on iso jonotuslista”, Tirkkonen sanoo halukkaista tulijoista. Suomu ei tästä syystä juuri markkinoi Suomessa.
”Pienenä keskuksena tilamme täyttyvät nopeasti, vaikka suureen rinteeseen mahtuu paljon enemmän porukkaa. Meistä ei kuule niin paljon, koska usein on täyttä, jonka vuoksi markkinointia sovitetaan tilanteesee”, Tirkkonen perustelee.
Kansainvälisyys edellä
Suomessa alppiurheilu on marginaalilaji, joten Kari Tirkkosen katse on ollut alusta lähtien kansainvälisessä yhteistyössä. Ennen Suomutunturin ostamista Tirkkonen on ollut mukana kansainvälisessä liiketoiminnassa, mistä on syntynyt paljon ihmissuhteita eri maihin ja maanosiin.
Tänä syksynä Suomulla on ollut hänen mukaansa kirjoilla noin parisataa alppilaskijaa.
”Kirjo on todella iso. On yhdysvaltalaisia, ranskalaisia, italialaisia, itävaltalaisia ja kiinalainenkin”, Tirkkonen kertoo.
Tällä hetkellä Suomulla voidaan majoittaa enimmillään noin 300 laskijaa. Porukka on monentasoista: nuoria, Eurooppa-cupia laskevia, maajoukkuelaskijoita ja maailmancup-laskijoita.
Urheilijat kaipaavat harjoittelukeskukselta myös oheisharjoittelumahdollisuuksia. Sadan neliömetrin kuntosali on Tirkkosen mukaan tiiviissä käytössä, vaikka alkukaudesta urheilijat kaipaavatkin etenkin lumella harjoittelemista. Lisäksi hotellin uima-altaan vesi on viileähköä, mikä voi edistää palautumista.
”Tässä vaiheessa vuotta saliharjoittelulla on keventävä vaikutus”, Tirkkonen sanoo.
Suomalaisista kävijöistä Tirkkonen on huomannut kaksi eri ryhmää. Yhtä porukkaa kiinnostaa keskuksen viettävät rinteet, kunhan ne on alkukauden jälkeen ajettu pinnaltaan vähän pehmeämmäksi. Injektoidut ratalaskurinteet eivät Tirkkosen mielestä sovellu harrastajille.
”Tämä porukka tykkää vetää täysillä. Eturinteissä ei tarvitse olla supermies, mutta teknisesti taitava tietenkin on oltava”, Tirkkonen sanoo.
Nautiskelijoitakin löytyy Itä-Suomun loivemmilta rinteiltä ja offareilta.
”Valtaosa asiakkaista nauttii niistä leppoisammista, pehmeämmistä rinteistä”, yrittäjä päättää.
Suomutunturi
- 410 metriä korkea vaara
- Perustettu 1965
- 11 rinnettä, 4 hissiä
- www.suomutunturi.fi
