Urhea Kampus, jossa olympiavalmennuskeskus Helsinki sijaitsee, on monille todennäköisesti tuttu näyttävästä Urhea-hallista asuintaloineen Helsingin Mäkelänrinteessä. Toiminnallisten ja upeiden puitteiden lisäksi Urhean tilat ovat täynnä hikeä, asiantuntemusta ja pitkäjänteisyyttä. Urhea on myös Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. Se on laaja verkosto, joka ei olisi mitään ilman kumppaneita: seuroja, lajiliittoja, oppilaitoksia ja muita toimijoita.
Asiantuntijuutta
Urhean olympiavalmennuskeskuksessa toimivat moniammattilliset tiimit, joiden toiminta eri lajien päävalmentajien tukena on hyvin merkityksellistä.
Urhean huippu-urheilupäällikkö, urheilijan ja valmentajan uran luotsaaja Juha Dahlström kertoo, että Urhean asiantuntijatuki on saatavana muillekin kuin olympiaurheilijoille.
”Olemme muutama vuosi sitten perustaneet Urhea-kodit, jossa voi yhdistää asumisen, huippu-urheilun ja opinnot Urhea-kampuksella.“
Dahlströmin mukaan Urhea-kampuksella toteutuu moni asia saumattomasti.
”Olemme erittäin tyytyväisiä, että urheilijat ja lajit ovat löytäneet Urhea-kampuksen, koska täällä voi yhdistää asumisen, huippu-urheilun ja opinnot. Urhea Sportin kautta urheilijat voivat saada, maksua vastaan, samaa tukea kuin olympiaurheilijat“, hän kertoo.
Urhea palvelee myös satunnaisesti käyviä huippu-urheilijoita.
”Täällä käy esimerkiksi olympiakomitean tukiurheilijoita, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla, pistäytyvät täällä välillä harjoittelemassa. Jos urheilija muuttaa pääkaupunkiseudulle, käydään valmentajan johdolla läpi, mitä tukea olisi kannattavaa lisätä heidän valmennusprosessiinsa. Valmentaja ja urheilijat ovat tässä keskiössä, he arvioivat mitä tukea kannattaa hyödyntää”, Dahlström selvittää.
Kaksoisuraa urheilu edellä
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia mahdollistaa myös kaksoisuran. Se kokoaa yhteen nuoria ja nuoria aikuisia urheilijoita, oppilaitoksia, valmentajia ja asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle eli luoda parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä urheilijana ja ihmisenä.
Dahlström kertoo, että yhä useammin kaksoisurasta on kiinnostunut urheilu-uransa loppusuoralla oleva persoona, ammattiurheilija.
”Yhä useammin kaksoisuraa lähtee tekemään jo tekee kokenut urheilija. Mukana on myös päätoimisia urheilijoita, jotka hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Urheiluakatemian toiminta ulottuu peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin asti toisen asteen ja mahdollisten korkeakouluopintojen kautta aina urasiirtymätukeen saakka”, Dahlström avaa.
”Useat lumilajien urheilijat muuttavat pääkaupunkiseudulle, kuten freeski-maajoukkueen urheilijat ovat tehneet ja heille on tarjolla tukea opintojen eteenpäin viemiseen. Kun on kiinnostusta opintoihin, me autamme löytämään yksilöllisen opintopolun ja Urhea-verkostossa Urheiluakatemiassa on mahdollista opiskella myös ruotsin kielellä”, hän sanoo.
Dahlström korostaa, ettei jo huipulla olevia urheilijoita ei jätetä yksin urheilu-uran jälkeen.
”Usein urheilu on ensimmäinen ammatti ja siinä oppii asioita, joita voi hyödyntää elämän seuraavassa vaiheessa. Haluamme olla nostamassa ammattiurheilun arvostusta Suomessa”, Dahlström jatkaa.
Etävalmennusta ja kansainvälistä ympäristöä
Urheassa rakennetaan kansainvälistä yhteisöä yhteistyötä. Kansainvälisen toiminnan lisäksi kiinteää yhteistyötä tehdään lajiliittojen ja valmentajien kanssa. Talvilajien urheilijat reissaavat eritoten kisakaudella liki koko talvikauden. Dahlströmin mukaan yhteys urheilijan ja Urhean välillä ei katkea, Urhea on urheilijoiden työyhteisö.
”Kyllä sen pitää olla niin, että meidän ja urheilijan välille on syntynyt luottamuksellinen lähisuhde esimerkiksi fysiikkavalmentajan kanssa. Myös psyykkistä valmennusta on mahdollista tehdä etänä. Ja kun sitä ylläpidetään, ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Etänä tehdään tapauskohtaista yhteistyötä”, hän korostaa.
Dahlström kertoo, että heillä oli taannoin seminaari, jossa oli mukana Anni Kärävä, joka kertoi miksi hän käy Urheassa.
”Anni Kärävä kutsuu Urheaa kotipesäksi. Täällä on tuttuja ihmisiä, hyvät olosuhteet ja muutoinkin rauhoittavaa treenata tutussa Urheassa.“
Kuura Koivistosta Urhea on hyvä paikka
Freeskin maajoukkuelaskija Kuura Koivisto nähdään usein Urhealla, erityisesti kesäisin. Parhaimmillaan hän käy siellä yhdessä maajoukkuekavereiden Anni Kärävän, Jon Sallisen, Elias Syrjän ja Teemu Laurosen kanssa, yhdessä ja erikseen jopa yhdeksän kertaa viikossa.
Koivisto kertoo, että Urheassa on kaikki kohdallaan.
”Urheassa on tosi hyvät puitteet, ei Suomesta meille löydy parempaa paikkaa. Siellä on enemmän tilaa, perussaleilla perusliikkeet on usein varattuina. Olemme hyödyntäneet myös paini- ja juoksutiloja. Fyssarin tilassa on keventävä juoksumatto, jota ainakin minä, Jon ja Teemu olemme hyödyntäneet. Sitä ei löydy muilta saleilta.”
Urhean tarjoamista asiantuntijapalveluista Koivisto hyödyntää fysioterapeutti Niklas Hamströmin laatimia fysiikkaohjelmia.
”Niklaksen ansiosta saan kaiken irti Urhean tiloista. Itsekseni olisin varmaan ihan hukassa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Nikun johdolla tehdään myös määräaikaiset kuntotestit”, Koivisto kehuu.
Viime kesänä tehtiin testi, joka oli toivottavasti tarpeeton.
”Urhean yläkerrassa tehtiin aivotärähdystestit. Jos tulee isku, niin sitten pystymme vertailemaan tuloksia”, Koivisto kertoo.
Helppous ja toimivuus
Koivistolle on tärkeää, että Urheassa on sujuva käydä. Luonnollisesti joihinkin tiloihin tarvitaan ajanvaraus, että sinne varmasti pääsee treenaamaan.
”Toki jotkut ajat ovat vähän ruuhkaisempia, mutta aikatauluja pystyy järjestelemään. Urheassa usein aamupäivät ovat vilkkainta aikaa, kun normisaleilla illat”, Koivisto vertailee.
Urhealla treenaa monien lajien huippuja. Pääsääntöisesti freeski-ryhmä treenaa omia juttujaan, eikä kontaktia toisen lajin urheilijoihin oikein muodostu. Onneksi kuitenkin jotain.
”Välillä mielenkiinnosta seuraan muiden treenejä, näkee vähän erikoisempiakin liikkeitä. Niku tekee töitä useiden lajien parissa, joten hänen johdollaan vaihtelemme välillä kuulumisia esimerkiksi koripalloilijoiden tai painijoiden kanssa”, Koivisto mainitsee.
Teksti: Jussi Ovaskainen Kuvat: Urhea, Ski Sport Finland
