Teksti: Sami Sarsama Kuvat: Teemu Suojapelto ja Sami Sarsama
Akka on vuori tai useamman huipun vuorimassiivi Pohjois-Ruotsissa, Norjan rajan tuntumassa Jällivaaran kunnassa. Sen korkein huippu on Stortoppen 2015 metriä, ja sen huipulta saa laskemalla Ruotsin suurimmat korkeuserot yli 1500 vertikaalimetriä alapuolella olevalle Akkajaure-järvelle. Akkan takaa etelään alkaa Sarekin karu ja kuuluisa kansallispuisto. Sarek on siis kansallispuisto Pohjois-Ruotsissa Jokimukan kunnan alueella. Se rajoittuu kansallispuistoihin Padjelanta ja Stora Sjöfallet, jotka yhdessä muodostavat Euroopan suurimman ja vanhimman luonnonpuistoalueen. Akkan ja Sarekin alue on siis pohjoisen karua ja kaunista vuoristoa parhaimmillaan.
Jonkun verran Pohjolan erilaisia ja hienoja laskupaikkoja kiertäneenä halusimme kokea ensi kertaa myös Akkan luonnon vuoriston ja sen nousut ja laskut. Itselleni on aina antoisaa nähdä uusia maisemia, tutkia sekä kokea uusia vuoria ja laskuja. Laskeminen on tärkeä osa matkaa, mutta yhtä tärkeää on myös kaikki muu uuden kokeminen: luonto, olosuhteet ja ihmiset. itselleni ainakin ihannetilanteessa sopivasti kaukana kaikesta, ilman väenpaljoutta ja kiireettömästi. Olimme loppuvuodesta 2020 ja alkutalvesta 2021 ottaneet selvää tarkemmin kohteen vuorista, logistiikasta, fasiliteeteistä ja tietenkin parhaista laskuista. Maaliskuun loppupuolella 2021 olimme sitten jo matkalla kohti Akkan maisemia.
Matkantekoa ja majoittumista
Kauas on pitkä matka – ainakin Tampereelta. Matkanteko Akkalle sujuu parhaiten (toki raskastahan se on sekin) autoillen. Tampereelta kilometrejä kertyy helposti se 1100 – 1200 km Ritsemiin, johonka autot sitten jäävät. Tie hidastuu ja kapeutuu, mitä lähemmäksi Ritsemin pikkukylää pääsee ja matkustamiseen kannattaa varata aikaa ja mieluummin useampi kuski. Ritsem on autoillen määränpää, ja siellä voi vaikka yöpyä pitkän ajon päätteeksi STF:n majatalossa ennen vuorille siirtymistä. Ennen erämaahan siirtymistä, kauppa-asiat, ruuat ynnä muut on hyvä hoitaa ajoissa Suomesta tai matkanvarrella Ruotsista. Ritsemin majatalo on mukava, ja yksi yö paikanpäällä varusteiden pakkailua varten sekä viimeisiä säätämisiä silmälläpitäen on ihan perusteltua.
Ritsemistä luonnollinen siirtymä on järven yli Akkan majoille. Sporttisimmat tekevät sen ahkioita vetäen reilun 10 kilometrin matkan järven yli. Aikaa ylitykseen kannattaa varata 4-5 tuntia hyvinkin jäätilanteesta/reitistä riippuen. Me olimme valinneet nopeamman ja kevyemmän tavan eli kelkkakyyti reen kera Ritsemistä Akkan tuville. Matka kestää sen 20 – 30 minuuttia kaikkineen ja rekeen mahtuu hyvin tavaraa, joten ruuan suhteen ei tarvinnut nirsoilla. Akkan tuvilla voit yöpyä majoissa (STF:n ylläpitämät) tai toki telttailukin on mahdollista. Kannattaa etukäteen varailla tai olla yhteydessä STF:ään majoituksia ja makuupaikkoja koskien. Pääsiäisen aikaan tuvat ovat varmastikin ihan piukassa väkeä. Majoitustilat ovat oikein mukavat ja viihtyisät. Niissä on toimivat sekä hyvin varustellut keittiöt. Huussi löytyy pihasta, puita on valmiina sahattavaksi ja pilkottavaksi puuvajassa, vedonottoaukko löytyy järvestä vähän alempaa ja onpa saunakin pihassa (me emme päässeet valitettavasti saunaa testaamaan Covid- tilanteen rajoittaessa). Sesonkiaikaan paikanpäällä on myös STF:n omaa väkeä, joka mielellään kertoo olosuhteista, reiteistä ja tulevista sääennusteista. STF:n edustajalle on hyvä kertoa viimeistään aamulla, mihinkä on suunnitellut lähtevänsä retkeilemään/laskemaan.
Akka- massiivi ja vapaalasku
Akkan alueelta löytyy monipuolisesti laskuja helpommasta vaativampiin ja laskusuuntina eri ilmansuuntiin. Suurin osa laskuista on puurajan yläpuolella, joten ne ovat toki keliherkkiä ja tuulelle alttiita. Tuuli onkin aika usein vieraana ja laskut kannattaa suunnitella huolella keli- ja tuuliolosuhteen mukaan. Toki pohjoisen vuoristolle ja yksinäiselle massiiville tyypillisesti keli vaihtuu erittäin nopeasti suuntaan jos toiseenkin. Maltti ja sopivalla tavalla periksi antamattomuus yleensä myös palkitaan. Toki turpiinkin voi tulla ihan reilulla kädellä välillä. Huonon kelin sattuessa metsälaskua löytyy oikeastaan vain muutaman sata vertikaalimetriä heti Akkastugan takapihan mäestä. Jonkun heikomman kelin päivän saa metsikössä ihan hyvin kulutettua, jos vaan lumi on vähänkään laskettavaa. Ylempänä massiivilla on myös jäätiköitä, joten jäätikkövarustus ja -osaaminen on hyvä olla mukana. Samoin jääraudat, hakku ja muut köysi-/varmistuslaitteet on hyvä olla matkassa. Laskuja löytyy siis joka makuun selkeistä ”tunturirandoista” vaativampiin kurulaskuihin. Massiivilla riittää laskettavaa ja huiputettavia huippuja pidemmäksikin leiritymisajaksi. Suurimpaan osaan laskuista on helpohko lähestyminen (2 – 5 km) osittain järveä hyödyntäen. Karttoja alueesta löytyy hyvin, ja Mikael af Ekenstamin Topptur-kirjassa on hyvä kattaus reittejä kuvattuna vaatimustasoineen. Nykypäivänä suosiotaan nostanut Fatmap-karttapalvelu tarjoa myös reittikuvauksia ja -karttoja. Kuuluisimpia huippuja ja laskuja alueella ovat muun muassa Stortoppen (2015 m), Borgtoppen (1963 m), Majtoppen (1628 m), Dubbeltoppen (1830 m) ja Västtopparna (1780 m). Alue on siis karun kaunis ja olosuhteiltaan mahdollisesti vaativakin, mutta palkitsee yleensä sopivasti sinnikkään yrittäjän.
Stortoppen ja Ruotsin suurin korkeusero
Vietimme maaliskuulla 2021 aikaa Akkan juurella viikon verran ja pääsimme laskemaan useampia hienoja mäkiä. Kruununa reissulle oli viimeisenä päivänä Stortoppenin huiputus. Reitti Stortoppenille kulkee Akkastuganilta itään järven rantaa seuraten ja muutaman kilometrin jälkeen etelää kohti kääntyen. Sen jälkeen reitti jatkuu kaunista uomaa/loivaa kurua seuraten kohti eteen avautuvaa laaksoa ja vanhaa jäätikön reunaa. Reitti onnistuu koko matkan tuvilta asti skinnaten parin loivemman kurun kautta kohti ylempää jäätikköä. Jäätikön ylityksen jälkeen mäki selvästi jyrkkenee, ja on aika vaihtaa jäärautoihin. Huippuharjanteelle on muutaman sadan metrin jäärautakiipeäminen ja huippuharjannetta on helpoin jatkaa raudoilla. Huipun tuntumassa harjanne on aika ilmavakin paikka paikoin, mutta riittävän leveä turvalliseen etenemiseen. Huiputuspäivänämme huippuharjanne oli toki aika kova ja osittain jäinenkin. Sekä huiputus että lasku sujuivat mukavasti ja turvallisesti ilman sen suurempia urotekoja. Stortoppenilta oli todella upeat maisemat sekä järven että Sarekin suuntaan ja nousu sekä laskun vertikaalimetrit tuntuivat alhaalla järven tasossa varmasti kaikilla. Kiitos Akka ja kiitos laskukaverit Teemu ja Janne.
Faktoja
Sijainti: Stora Sjofället kansallispuisto, Ruotsi, 67°35′N 17°29′E
Mitenkä Akkalle: Esimerkiksi Tampereelta autolla Ritsemiin noin 1200 km (eli noin 15-17h). Ritsemissä voi yöpyä ja siitä Akkan juurelle joko kelkkakyydillä tai hiihtäen ahkion kanssa
Infoa reiteistä ja laskuista: hyvää tietoa reiteistä ja laskumahdollisuuksista Mikael af Ekenstamin Topptur- kirjasta, jossa käsitellään aluetta
STF: Svenska Turist Föreningen: saa paljon tietoa olosuhteista, majoituksista ynnä muuta.
Paras ajankohta: maalis-toukokuu (jäätilanne järvellä kannattaa huomioida ja varmistaa myöhemmin keväällä)
Varustus: normaali randonnee-varustus ja jäätikkövarustus.
Tipsejä
• Majoitus Akka-stuganilla erittäin mukava (varmista ennakkoon että tilaa)
• Ota oma makuupussi/ makuupussin sisäpussi ja tupakengät
• Osta ruuat Suomesta tai isommasta kaupungista/kylästä Ruotsista
• Kelkkakyyti Ritsemistä Akkan juurelle säästää aikaa ja energiaa ja mahdollistaa paremmat eväät paikan päälle. Myös haku takaisin onnistuu.
• Kysy kelkkakyytiä ajoissa ennakkoon STF- Ritsemin kautta
• Ainakin Telian liittymä kuuluu Akka-stuganilla, vuorilla heikommin.
.jpeg)
