Kiina valmistautuu Pekingin 2022 talviolympialaisiin ja paralympialaisiin isoin odotuksin
Vuosi 2019 nimettiin Suomen ja Kiinan väliseksi teemavuodeksi maiden presidenttien, Sauli Niinistön ja Xi Jinpingin, tapaamisessa keväällä 2017. Yhteistyö talviurheilussa on osa Kiinan ja Suomen välistä uudenlaista tulevaisuuteen suuntaava yhteistyökumppanuutta. Osapuolet sopivat edistävänsä Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten yhteydessä talviurheiluun liittyvää kanssakäymistä ja olympialaisten järjestämiseen liittyvää yhteistyötä.
Suomi on ollut ensimmäinen maa, jonka kanssa Kiina on sopinut teemavuoden kaltaisesta talviurheiluyhteistyöstä. Teemavuosi tarjosi Suomelle merkittävää näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia ennen Pekingin 2022 olympia- ja paralympiakisoja.
Pekingissä ja Zhangjiakoussa vuonna 2022 pidettävät talviolympialaiset ovat merkittävä kansallinen hanke, ja niillä kiillotetaan valtiollista kuvaa sekä kansainvälisen yleisön että oman kansan silmissä. Kisojen järjestelyissä onnistuminen onkin Kiinalle ensiarvoisen tärkeää. Pekingin talvikisat ovat Kiinalle mahdollisuus vahvistaa maan talviurheilukulttuuria ja innostaa koko kansa kiinnostuman talviurheilusta.
Käytännössä koko talviurheilukulttuuri ja sitä tukeva infrastruktuuri täytyy luoda lähestulkoon tyhjästä, ja myös toimintaan osoitettavat resurssit ovat sen mukaisia. Merkittäviä panostuksia ollaan tekemässä aina koulu- ja kuntoliikunnan ja massaliikunnan kehittämisestä kilpaurheiluun saakka.
Kiina osallistui ensimmäistä kertaa talviolympialaisiin vuonna 1980, ja voitti ensimmäisen mitalinsa vuonna 1992. Sen jälkeen suorituskyky on parantunut, ja vuoden 2018 Pyeongchangin olympialaisiin mennessä Kiina on kerännyt yhteensä 13 kultamitalia, 28 hopeamitalia ja 21 pronssimitalia.
Itse huippu-urheilun lisäksi Suomen talviurheiluviennin kannalta onkin olennaista se, että Kiinassa on merkittävässä kasvussa uuteen keskiluokkaan kuuluva kuluttajakunta, jotka etsivät uusia mielekkäitä tapoja viettää vapaa-aikaansa. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana talviurheilun kehitys on johtanut siihen, että talviurheilua ei pidetä yksinomaan ammattiurheilijoiden muotona, vaan että sitä nauttii laajempi Kiinan väestö.
Kansanterveydellistäkin syistä suuria massoja on kannustettu liikkumiseen sport for all -tematiikalla, ja piikkejä kansan liikkuvuudessa on saatu aikaan erilaisilla kampanjoilla ja oheistapahtumilla esim. olympialaisten aikaan. Toden teolla toimet kansan liikuttamiseksi lähtivät käyntiin presidentti Xi Jinpingin asetettua konkreettiseksi tavoitteeksi 300 miljoonaa uutta talviurheilun kokeilijaa vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisiin mennessä.
Kiinan talviurheilualan odotetaan kasvavan nykyisestä EUR 81 miljardiin vuonna 2020, ja 135 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Kiina muun muassa tavoittelee 650 jäähallin ja 800 hiihtokeskuksen kokonaismäärään nykyisten 259 jäähallin ja 668 hiihtokeskuksen kasvattamiseksi. Samalla avautuu mahdollisuudet koulutuksen vientiin, oli kyseessä, vaikka hiihdonopetus tai vaikka lasten talviurheilukipinän sytyttäminen koulussa.
Teemavuosi päättyy, yhteistyö jatkuu
Talviurheilun teemavuosi toteutui opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoimana tiiviissä yhteistyössä mm. ulkoministeriön, työ-ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin, kaupunkien, Suomen Olympiakomitean, Suomen Paralympiakomitean, lajiliittojen ja urheiluopistojen kanssa. Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuosi 2019 on ollut kaikin puolin hedelmällinen ja menestyksekäs.
Kaikkiaan vuoden aikana toteutettiin yhteensä 62 onnistunutta tapahtumaa. Tämä kuvastaakin teemavuoden monipuolisuutta. Talviurheiluvuoden aikana korostui talviurheilun asema huippu-urheilun lisäksi myös kansanurheiluna, jolla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Lisäksi teemavuoden haluttiin korostavan kansalaisyhteiskunnan roolia urheilumahdollisuuksien tarjoajana sekä sitä, että talviurheilu kuuluu ja on kaikkien saatavilla, sukupuoleen, rotuun, ikään tai taitotasoon katsomatta.
Vaikka Suomen ja Kiinan välinen talviurheilun teemavuosi on päättynyt, ei se tarkoita maidemme välisen yhteistyön päättymistä. Päin vastoin, se nähdään lähtölaukauksena tulevaan. Yhteistyölle on rakennettu vahva pohja ja toimiva alusta, joka nyt kantaa hedelmää. Yhteistyötä halutaan entistä vahvemmin laajentaa kattamaan monia muita eri aloja, jotka linkittyvät tiiviisti talviurheiluun, kuten koulutus, tiede ja tutkimus, kulttuuri ja matkailu.
Yhteistyö jatkuu kohti Pekingin 2022 kisoja ja siitä eteenpäin
Kiina on maailman suurin hiihtomarkkinoilla aloitteleva maa. Suomella on tässä valtavasti potentiaalia ja tarjottavaa kiinalaisille matkailijoille. Upeat hiihtokeskuksemme, laadukkaat rinteet ja ammattitaitoiset hiihdonopettajat takaavat erinomaisen palvelukokemuksen vierailijalle, joka haluaa oppia uusia taitoja tai tulla paremmaksi laskijaksi. Kiinan kasvavat hiihtokeskus rakennusprojektit tarjoavat Suomelle ja suomalaiselle osaamiselle mahdollisuuksia, esimerkiksi koulutus-ja valmennuskeskusyhteistyössä.
Kiinalaiset matkailijat etsivät lomiensa yhteyteen yhä enemmän seikkailuja. Heitä ei enää kiinnosta pelkästään nähtävyydet ja kaupunkilomat, vaan myös ulkoilma-aktiviteetit raikkaassa ja puhtaassa luonnossa (lähde 1). Talviurheilun lisäksi kiinalaiset matkailijat etsivät ympärivuotista ulkoilua ja urheilutapahtumia, kuten maratoneja.
Kisakallion Urheiluopisto yhdessä Suomen Lumilautaliiton kanssa on aloittanut Kiinassa mielenkiintoisen yhteistyön lumilautailun edistämiseksi yhdistämällä Kisakallion koulutusvienti-innovaation eli Finnish PopUp School konseptin sekä lumilautaliiton Kids on Board-tuotteen. Ensimmäinen viiden päivän mittainen ”Finnish PopUp School Kids on Board” -kouluprojekti toteutettiin Chonglissä, Zhangjiakoussa Thaiwoon hiihtokeskuksessa, tammikuun 2020 puolessa välissä.
Kisakallion Urheiluopisto yhdessä Suomen Lumilautaliiton kanssa on aloittanut Kiinassa mielenkiintoisen yhteistyön lumilautailun edistämiseksi yhdistämällä Kisakallion koulutusvienti-innovaation eli Finnish PopUp School konseptin sekä lumilautaliiton Kids on Board-tuotteen. Ensimmäinen viiden päivän mittainen ”Finnish PopUp School Kids on Board” -kouluprojekti toteutettiin Chonglissä, Zhangjiakoussa Thaiwoon hiihtokeskuksessa, tammikuun 2020 puolessa välissä.
Monipuolista yhteistyötä
Kiinan kiinnostus talviurheilun kasvattamiseen tarjoaa siis valtavat mahdollisuudet Suomelle, esimerkiksi valmennuksen ja monitoimihalli-, hiihtoputki-, ja hiihtokeskusrakentamisen osaajana kuin laadukkaiden talviurheiluvälineiden ja –asusteiden valmistajana. Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima teemavuosi ja Business Finlandin Winter Sport Cluster vahvistivat suomalaisyritysten asemaa talviurheilun yhteistyökumppaneina Kiinan kanssa. Tuloksena on ollut jo satoja solmittuja aiesopimuksia, kymmeniä sopimuksia, sekä kiinalaisturistien määrän hurja kasvu mm. Vuokatissa, Lahden alueella ja Kisakalliossa.
Suomalaiset ovat myös osallistuneet Pekingin olympia- ja paralympiakisojen tarjouskilpailuihin ja päässeet palveluntuottajiksi, esimerkiksi jo vuosia Kiinan markkinoilla toiminut Suomen Tekojää Oy on tehnyt miljoonaluokan sopimuksia Kiinan markkinoille, Suomen Biathlon Oy toimittaa ampumahiihtolaitteistoja kisoihin. Lisäksi kaukalovalmistaja Vepe toimittaa viisi huipputason joustokaukaloa Pekingin 2022 kisoihin. Honkarakenne on syventänyt vuosien yhteistyötään Kiinan kanssa, ja kohderyhmässä ovat ennen kaikkea paikalliset hiihtokeskukset ja lomakylien rakentaminen.
Teksti; Kati Mälkki-Karttunen, opetus-ja kulttuuriministeriö
Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia, Harri Tarvainen / Fsa
.jpeg)
