Seinäjokinen Simo Peltola (22) jäi monelle tv:n katsojalle mieleen Pekingin olympialaisissa laskeuduttuaan hypyn yhdellä suksella toisesta kiinni pitäen vielä laskun jälkeenkin.
Nykyisin Innsbrukissa asuva Peltola aloitti alppihiihdon 5-vuotiaana Seinäjoen Joupiskalla.
– Kävimme Levillä ja Rukalla harjoittelemassa ja myöhemmin myös Itävallassa. Perheellämme oli talo vuokrattuna Itävallassa, jossa kävimme 2-3 kertaa vuodessa.
Vuonna 2010 Pohjanmaa vaihtui pysyvästi Itävaltaan.
– Kun iskä sanoi, että muutamme Itävaltaan, se oli shokki. Jälkeenpäin ajateltuna se oli todella hyvä valinta. Pääsin laskemaan kunnon olosuhteissa. Alppia laskin vielä kaksi kautta, mutta freestyle alkoi kiinnostamaan yhä enemmän.
Myös valmentajat huomasivat Peltolan viehtymyksen temppulaskemiseen.
– Esimerkiksi puikkatreenien jälkeen jatkoin metsään laskemaan tai hyppyreitä vetämään. Valmentajat kehoittivat keskittymään freestyleen. Vanhemmille se oli shokki, mutta nyt voi sanoa sen olleen oikea valinta.
Freestyleä Peltola laski aluksi huvin vuoksi, laskuja kuvaten ja editoiden.
– 4-5 vuoden jälkeen menin Saalfeldenin freestyle-lukioon. Siellä sain ensimmäisen freestylen valmentajan. Siellä opin mm., että pitää osata pyöriä molempiin suuntiin. Lukiossa laskemisesta tuli tavoitteellisempaa ja totisempaa.
Kiehtova kisarupeama
Helmi- ja maaliskuussa Peltolalla oli kisarupeama, jossa hän osallistui freeskiin MM-kisoihin Georgiassa sekä Red Bull Playstreets kutsukilpailuun Bad Gasteinissa.
– Red Bull Playstreets oli todella mielenkiintoinen kisa, aiemmin olen nähnyt siitä vain videoita. Se näyttää videolta todella rajulta, mutta kun pääsi itse laskemaan, se oli tosi paljon pahempi. Rata oli jäinen ja muutenkin se on tosi hektinen runi. Sen jälkeen normikisat tuntuvat helpommilta. Niissä ei esimerkiksi tarvitse miettiä laskeeko talon seinään.
Pieni glamourin vivahde oli myös mukana Bad Gasteinin kisassa.
– Joka päivä oli tosi hienot illalliset ja erilaisia after race bileitä. Tapahtuma oli todella hienosti suunniteltu. Hirveästi ei jaksanut kinkereihin osallistua, kun treeneihin ja kisaan meni todella paljon energiaa.
Kisakaan ei mennyt suunnitellusti.
– Ensimmäisellä kisakierroksella minulta irtosi side ja jouduin toisen kierroksen laskemaan vanhoilla reilisuksilla, joissa oli todella tylsät kantit.
Georgian Bakurianin MM-kisat jäivät mieleen vaihtelevista keleistä.
– Slopestyle-rata olisi ollut tosi hyvä, liki täydellinen, mutta sää pilasi kisat. Kehnoon keliin meni paljon energiaa, kun ei voinut keskittyä laskemiseen. Kisapäivinä säät olivat onneksi käypäiset, kunnon treenipäivät vain jäi puuttumaan.
Yksilölajissa tärkeä joukkuehenki
Suomen freeskiin maajoukkueesta huokuu hyvä yhteishenki. Peltola kokee, että joukkueen jäsenet puskevat toisiaan eteenpäin.
– Autamme toisiamme tosi paljon. Esimerkiksi MM-kisojen treeneissä laskimme kahden laskijan ryhmissä. On erittäin tärkeää vaihtaa näkemyksiä toisen laskijan kanssa. Ehkä jopa tärkeämpää, kuin valmentajan kanssa.
Peltolalla on vahva vietti tehdä asioita eri tavoin kuin muut laskijat.
– Moni tekee samoja temppuja kuin muut. Kun menen kisoihin pyrin valitsemaan temppuja, joita muut ei tee. Haluaisin tuoda enemmän uusia temppuja, mutta taso on niin kova, ettei kisoissa niillä oikein pärjää. Minulla on hyvät temput mielessä, kunhan saan ne jalostettua lumelle saakka. Luovuus on iso, ehkä isoin osa mun laskemista.
MM-kisoissa Elias Syrjä teki slopestylessä erikoisen hypyn, jossa tehtiin vain yksi kierros, mutta muuten siinä oli erittäin teknisiä yksityiskohtia. Peltola uskoo ja jopa vähän toivoo, että jatkossa vähemmän olisi enemmän.
– Ihan varmasti! Se oli siistein juttu, jota kukaan on tehnyt tai nähnyt pitkään aikaan. Se oli paljon teknisempi kuin joku 1640 astetta, joka näyttää paljon vaikeammalta. Noissa hitaissa tempuissa pienet virheet merkitsevät todella paljon. Kun pyöritään kierrostolkulla, pienet virheet jäävät huomaamatta. Puhtautta pitäisi arvostaa enemmän.
Elämää Innsbrukissa
Outdoorin epävirallisessa pääkaupungissa Innsbrukissa Peltola viihtyy talvisin rinteillä ja kesällä skeittiparkissa.
– Kesällä käyn myös salilla ja teen muitakin treenejä. Joskus käyn kiipeilemässä. Isoin osa ajasta menee laskemisen ympärillä oleviin asioihin.
Innsbrukissa opiskelee myös Joona Kangas, jota Peltola pitää omana inspiraation lähteenään.
– Joona on älyttömän hyvä laskemaan. En kuitenkaan halua kopioida ketään, mutta katson paljon laskuvideoita, joista saa ideoita.
Peltola täyttää monin tavoin pohjalaisen hötkyilemättömyyden stereotypiat. Mikä saa pohjaisen veren kiehahtamaan?
– Veikkaan, että heti kuin kisassa osuu palat kohdalleen. Saan semmoisen fiiliksen, että tänään onnistuu ja saan näytettyä koko osaamiseni. Nautin laskemisesta suunnattomasti.
Kuvaamaan tai kisaamaan?
Määrätietoinen pohjalainen katsoo tällä hetkellä vain kisarinteisiin, vaikka kuvaamiset kiinnostavatkin.
– Tällä hetkellä kisaaminen kiinnostaa enemmän. Haluaisin tuoda uusia temppuja FIS-kisoihin, jotta saisi niistä vähän monipuolisempia. Ei pidä vain pyöriä paljon, tehdä siistejä runeja. Tavoitteenani on laskea niin pitkään kuin mahdollista. Se on nyt tärkeintä elämässäni.
Palataan siihen pieneen Simoon, joka kantoi alppihiihtosuksia Joupiskan parkkipaikalla ankkurihissejä kohti. Mitä alppihiihtotausta on tuonut hänen nykyiseen laskemiseen?
– Se, että osaan laskea kunnolla rinnettä ja osaan käyttää suksia antaa todella ison edun. Tunnen sukset paremmin, kun vertaan niihin, jotka eivät ole alppihiihtoa harrastaneet. Sen eron kyllä huomaa. Kannattaa opetella laskemaan hyvin.
