Home » Ylläs – Lumiturvallisuus

Ylläs – Lumiturvallisuus

Hissi kuljettaa ylös 718 metriä merenpinnan yläpuolelle. Täällä seisoskellessa on kaiken ympäröivän maiseman yläpuolella. Lumi tuiskuaa viuhkana, kun tuuli kuljettaa lunta tunturin lakea pitkin. Olen tullut Ylläkselle tutustumaan hiihtokeskuksen lumiturvallisuusasioihin.

Teksti Jan-Erik Blomberg
Kuvat: Esko Liukas, Sara Kangas-Korhonen, Mikko Lampinen, Jan-Erik Blomberg

Syytä aiheeseen on, sillä kiinnostus liikkumiseen rinnealueen ulkopuolella ja takamaastoissa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Ylläksen alueella partioi ja lunta tutkii erittäin kokenut Ski Patrol, Tuomo Poukkasen johdolla. Ski Patrolin riveissä työskentelevät henkilöt ovat hankkineet tietonsa ja oppinsa lumesta ympäri maailmaa ja tuoneet näkemyksensä Ylläksen alueella liikkuvan ulkoilijan hyödyksi. Ylläs on tehnyt pitkäjänteistä työtä parantaakseen alueen lumiturvallisuutta. Ylläksen alueella lumen koostumusta on tutkittu keskeytymättä vuodesta 2003 alkaen. Ennusteita laaditaan koko tunturialueen olosuhteita silmällä pitäen. Osoituksena pitkäjänteisestä työstä Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen jakoi Vuoden teko 2022 -tunnustuksen Ylläksen lumiturvallisuustyölle.  

Raadin perustelut olivat seuraavat: ”Ylläksellä on tehty ammattimaista lumiturvallisuustyötä vapaalaskijoiden iloksi ja hyödyksi jo vuosia – kauan ennen kuin vapaalaskusta tuli trendikästä ja suosittua. Ylläksen lumivyöryennusteet antavat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntureilla liikkuville arvokasta tietoa olosuhteista ja lumivyöryvaarasta. Osaamista ei jätetä Ylläkselle, vaan tietoa, taitoa ja kokemusta jaetaan aktiivisesti muille keskuksille, ammattilaisille sekä lajin harrastajille.”

Tunturin laella tapaan Ylläksen patrolia johtavan Tuomo Poukkasen, jonka johdolla lähdemme tutustumaan alueen lumiturvallisuusasioihin. Matka tunturinlaelta suuntaa alas kohti Kellostapulin laitaa, missä jo vuosien ajan on mitattu lumen syyvyyksiä, kerrostumia ja koostumusta. Tänne on kaivettu lumikuoppaa hartiavoimin, jotta turvallisuusasiat on saatu sille mallille, millä ne tänä päivänä ovat. Kuoppaa kaivaessaan Poukkanen valottaa tarkemmin, miten alueen lumiturva-asioita hoidetaan. 

- Mainos -

Ylläksen tunturijonon haasteellisimmat alueet

Ylläksellä lumivyörymaastoksi luokiteltavaa maastoa on kaikilla tuntureilla. Vyöryjä esiintyy yleisesti ottaen eniten tuntureiden pohjois- ja koillispuolilla, mutta niitä esiintyy säännöllisesti myös muilla ilmansuunnilla. Joillakin tuntureilla vaaran paikat voivat olla hyvin paikallisia ja rajattuja, mutta ainakin Kellostapulin, Kesänkitunturin, Lainiotunturin ja Aakenustunturin laajoilla lumivyörymaastoksi luokiteltavilla seinämillä vyöry voit tapahtua missä vain. 

Esimerkiksi Kellostapulin seinämiltä ei löydy yhtään (vähintään 30-asteista) kohtaa, joka ei olisi vyörynyt vähintäänkin kerran viimeisen 20 vuoden aikana.

 Pienimuotoisia – ja siten myös yllättäviä – vaaranpaikkoja ovat myös tuntureiden kupeissa kulkevien lieveuomien (jääkauden muokkaamia jyrkkäseinäisiä uomia) alueilla. Näitä paikkoja on syytä varoa erityisesti runsaan lumen ja lumimyrskyjen aikana tai niiden jälkeisinä päivinä.

Toimenpiteet Ylläksellä lumiturvallisuuden osalta

Ylläs on edelläkävijä Suomessa sen suhteen, miten alueella kerrotaan vallitsevasta lumitilanteesta. Ylläs julkaiseekin alueen lumivyöryennustetta, joka tehdään kuuden hengen tiimin voimin. Tiimin jäsenet osallistuvat ennusteissa tarvittavan tiedon keruuseen ja ennusteiden laatimiseen – oman päätyönsä asettamissa rajoissa.

Olennainen osa ennustetyötä on lumen epävakauden arvioiminen. Sitä arvioidaan keräämällä tietoa kaikista asiaan vaikuttavista tekijöistä ja analysoimalla sitten saatuja tietoja epävakauden suhteen.

Lumivyöryjen todennäköisyyden ennustamisessa painotus on paikallistaa ja ennustaa tulevien päivien epävakaudet. Tämä vaatii ennustetiimiltä päivittäistä havainnointia maastossa ja sään sekä lumipeitteen jatkuvaa seurantaa. Kaksi tiimiläistä työskentelee hiihtokeskuksessa, joten havainnointia pystytään tekemään koko ajan. Muut tiimin jäsenet kulkevat ahkerasti alueen tuntureilla oman päätyönsä tai vapaa-ajan merkeissä ja tekevät tahollaan omia havaintojaan.

Tietoa tarvitaan sekä sillä hetkellä vallitsevasta tilanteesta kuin myös lähitulevaisuudesta. Lisäksi ennusteita tehtäessä hyödynnetään aiempia tietoja ja kokemuksia vastaavista tilanteista menneisyydestä. 

Kolmen kategorian summa

Lumiturvallisuutta tutkittaessa tarvittavat tiedot voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan.

1. Ilmatieteelliset tekijät (muun muassa uuden lumen kertymä, ilman lämpötila, tuulen voimakkuus ja suunta, kosteus, sateen olomuoto ja voimakkuus, säteilyn vaikutus)

Ennusteiden laatimista varten pitää olla riittävät tiedot alueen säähistoriasta, vallitsevasta säästä ja odotettavissa olevasta säästä. Tietoa kerätään havainnoimalla ja dokumentoimalla päivittäin sääasemien antamaa dataa graafiseen muotoon, jolloin talven säähistoria piirtyy helposti ja nopeasti luettavaan muotoon. Tulevaa säätä arvioidaan usean ennustelaitoksen ennusteiden pohjalta.

2. Lumipeitteeseen liittyvät tekijät (lumipeitteen rakenne, syvyys, eri kerroksien kovuus ja lumikiteiden muoto, lämpötila ja lämpötilaerot eri kerroksissa ja niin edelleen)

Talven lumipeite muodostuu talven sään mukana, ja siinä tapahtuu muutoksia koko ajan – joskus hitaammin ja joskus jopa erittäin nopeasti. Muutokset voivat joko aiheuttaa tai lisätä epävakautta, tai sitten niiden vaikutus voi olla lumipeitettä vahvistava. Lumipeitettä ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan sääaseman mittauspisteellä ja eri puolilla tuntureita tehtävillä havainnoilla ja tutkimuksilla. Vähintään kerran viikossa tehdään niin kutsuttu lumiprofiili, jossa lumeen kaivetusta kuopasta kerätään tietoa lumipeitteen rakenteesta ja siinä tapahtuneista muutoksista. 

3. Epävakaisuudesta kertovat tekijät (muun muassa tuoreet lumivyöryt, lumenpinnan halkeilu suksien alla, selkeät repeämät, whump-äänet, epävakaustestien tulokset)

Varmimmin epävakautta voidaan havainnoida löytämällä selkeitä epävakauteen viittaavia merkkejä. Selkein epävakauden merkki on tuore lumivyöry. Selkeitä lumipeitteen päältä havaittavissa olevia merkkejä epävakaudesta ovat myös lumipeitteen halkeilu suksien alla, lumipeitteen repeämät ja lumipeitteestä kuuluva matala whump -ääni, kun hiihtäjän paino romahduttaa lumipeitteessä piilevän heikon kerroksen.

Epävakautta etsitään myös erilaisilla testeillä, joista osa voidaan tehdä kaivautumatta lumeen ja osa taas vaatii lumipeitteen avaamisen. Lumiprofiilista pyritään tunnistamaan mahdolliset heikot kerrokset ja heikot rajapinnat, jonka jälkeen niiden aiheuttamaa epävakautta (sillä hetkellä ja siinä paikassa) voidaan testata kuhunkin tilanteeseen sopivalla testillä.

Mitä enemmän ja mitä useammasta paikasta tietoa on käytettävissä, sitä enemmän ennustamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä saadaan pienennettyä. Kun tiedonkeruuta tehdään koko ajan, ennusteen tekijöille muodostuu hyvä käsitys lumipeitteen kulloisestakin tilasta eri ilmansuunnilla ja korkeuksissa, jolloin tulevan sään vaikutusta sen vakauteen voidaan arvioida. Ennustajien pitkäaikainen kokemus alueen olosuhteista ja maastosta antaa käyttöön myös pohjatietoa samantyyppisesti toistuvista tilanteista aiempina talvina.

Yksittäisten vyöryväylien osalta apuna on myös tietämys maaston peittoisuudesta lumettomana aikana.

Alueen haasteet lumiturvallisuuden ja lumilla liikkujan näkökulmasta

Lumivyörymaastossa tai sen läheisyydessä liikkuvien ulkoilijoiden määrä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana. Samalla myös sääolosuhteet ovat muuttuneet sellaisiksi, että lumivyöryjen todennäköisyys on kasvanut. Haasteena on saada tietoisuus lumivyöryvaarasta kaikille kansallispuistossa liikkuville ulkoilijoille. Vapaalaskijoiden lisäksi tuntureilla liikutaan paljon myös muilla välineillä ja kaikilla ei välttämättä ole ymmärrystä vaarasta tai sitä vähätellään. 

Mahdollisissa lumivyöryonnettomuuksissa organisoidun pelastusavun saaminen tiettömien taipaleiden päässä sijaitseville vyörypaikoille vie aikaa.

Miten tietoa vallitsevista olosuhteista jaetaan yleisölle?

Kerromme aiheeseen liittyvää tietoa nettisivuillamme ja sosiaalisen median kanavillamme. Ski patrol Ylläksen päätiedotuskanava on Instagramissa. #skipatrol_yllas

Varkaankurussa on kansallispuiston tuntureille johtavan reitin alussa opastetaulu, jossa muistutetaan turva-asioista, jotka lumivyörymaastoon suuntaavien on syytä ottaa huomioon. Hiihtokeskusta lähimmällä vapaalaskualueella on toimestamme asetetut varoitusmerkit muistuttamaan alueen lumivyöryvaarasta niin vapaalaskijoita kuin muitakin luonnossa liikkuvia.

Olemme pitäneen lukuisia lumiturvallisuusesityksiä erilaisille kohderyhmillä niin Ylläksellä kuin muuallekin kutsuttuna ja tämän lisäksi Ylläksellä järjestetään tiimimme jäsenten pitämiä eri tasoisia Finlav-lumiturvallisuuskursseja 10–15 kappaletta talvessa. Viime talvena muun muassa koulutimme pelastuslaitoksen pelastajia organisoituun lumivyöryetsintään.

Onnettomuustilanteisiin varautuminen

Ylläksellä on valmius auttaa pelastustöissä viranomaisia, ja tiimimme jäsenet kuuluvat Pelastuslaitoksen lumivyörypelastamisen hälytysryhmään. Ylläs Ski Resortilla on runsaasti piipparietsintään ja sondilinjastolla etsintään tarkoitettuja pelastussettejä ja lisäksi myös Recco-etsintälaite. Ylläksen alueella on käytössä kaksi pelastuskoiraa, jotka on koulutettu myös lumivyöryetsintään. Alueen pelastushenkilöstö ja koirat harjoittelevat etsintöjä joka talvi.

Onko joskus tapahtunut jotain ennalta odottamatonta?

Kolmenkymmenen vuoden periodissa on ollut vain yksi täysin odottamaton ja kooltaan erittäin merkittävä vyöry, kun Kesänkitunturin eteläseinämällä laukesi luonnollinen, lumimyrskyn aiheuttama suoran vaikutuksen vyöry maastonkohdassa, jossa vyöryjä ei ollut sitä ennen aiemmin havaittu. Se oli hyvä muistutus siitä, että lumivyörymaastossa vyöryt ovat aina mahdollisia, vaikka niiden esiintyvyys joillakin vyöryväylillä olisikin mitattavissa vuosikymmenissä.

Entä sitten se vyöryjen koko? Kuinka suuria vyöryjä alueella tapahtuu? 

Suurin osa vyöryistä on 1 tai 2 koon vyöryksi luokiteltavia vyöryjä, mutta myös isommat ja tuhovoimaltaan vaikuttavammat vyöryt ovat mahdollisia. 

Näitä isompia vyöryjä on vuosien varrella havaittu ainakin Aakenustunturilla, Kesänkitunturilla sekä Yllästunturin kupeessa olevalla Kellostapulilla. 

Jos lumiturvallisuus kiinnostaa, niin kaikki Ski Patrol Ylläksen ennustetiimin jäsenet ovat myös Finlav-kouluttajia. Heidän vetämiään kursseja on tarjolla seuraavien järjestäjien kautta:

Ski patrol Ylläs / Ylläs-Ski Oy

www.ski.yllas.fi/rinteet-ja-hissit/lumiturvallisuus/#finlav

Outdoor Education Eeva Mäkelä

www.eevamakela.com/

Lumiturvallisuus.fi

https://lumiturvallisuus.fi/

Adventure Partners

www.adventurepartners.fi/product/lumiturvallisuuden-peruskurssit-yllaksella/

Myös muiden kouluttajien lumiturvallisuuskursseja järjestetään Ylläksen alueella. Koko Finlav-kurssitarjonta julkaistaan aina uuden kauden alkaessa Ski.fi -sivustolla osoitteessa www.ski.fi/lumivyory/koulutuskalenteri/

Linkkejä Ylläkselle menijälle

Alueen lumivyöryennuste

ski.yllas.fi/rinteet-ja-hissit/lumivyoryennuste/

Suositeltavat sääennusteet, jotka huomioivat avotuntureiden korkeuksissa vallitsevaa säätä parhaiten:

www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/kolari/yll%C3%A4stunturi?station=101987&forecast=short 

www.yr.no/nb/v%C3%A6rvarsel/daglig-tabell/2-7284267/Finland/Lappland/Tunturi-Lappi/Yll%C3%A4s%20TV%20Mast

Ilmatieteenlaitoksen asemien tietoja kannattaa katsella mm. ”Kittilä Kenttärova” ja ”Muonio Sammaltunturi”

Tietoa saa myös Ylläs Ski Resortin Äkäslompolon puolen hiihtokoulun toimistosta kysymällä.

Kommentit

kommenttia