Melko kauan kerkesi kulua siitä, kun viimeksi jollain suomalaisella alppihiihtäjällä on ollut maailmancupin pisteet sekä pujottelusta että suurpujottelusta. Tähän kuitenkin tuli muutos kuluvan kauden alussa, kun vuonna 2019 ensimmäiset suurpujottelupisteet laskenut Riikka Honkanen avasi pistetilinsä myös pujottelun puolella maailmancupin avausosakilpailussa Levillä.
Nurmijärveläinen, vuonna 1998 syntynyt Honkanen nousi naisten maajoukkueryhmään 17-vuotiaana ja onkin kuulunut maamme menestyneimpiin naisalppinisteihin jo vuosia. Muistan hyvin kun tapasin Riikan ensimmäistä kertaa hänen noustuaan naisten joukkueeseen. Lukioikäisessä urheilijassa oli jotain kimiräikkösmäistä mystisyyttä, katse oli jo silloin sisukkaan terävä ja koko olemuksesta huokui valtava palo lajiin. Riikka Honkanen kuuluu niihin urheilijoihin jotka eivät välttämättä hirveästi haastatteluista tai lajin pr-tilaisuuksista perusta, vaan keskittyy mieluummin siihen minkä osaa parhaiten – laskemiseen. Kysytään kuitenkin mitä Riikalle kuuluu ja jutella hetki suksella seisomisesta.
”No kausi on ollut sanotaanko vaihteleva, Levillä tuli ensimmäiset maailmancupin puikkapisteet ja Kiinassa oli lähinnä kylmä. Olen pitänyt ehkä itseäni viime vuodet enemmän suurpujottelijana kuin pujottelijana, mutta jossain vaiheessa ennen kauden alkua huomasin, että puikkahan kulkee itse asiassa aika mallikkaasti. Levin sunnuntain ensimmäisen kierroksen jälkeen olin kuitenkin ehkä hieman yllättynyt ja positiivisessa shokkitilassa tajutessani, että tässähän pääsee starttikoppiin vielä uudemman kerran tänään. Toiselle kierrokselle lähtiessäni mietin viiksen takana, että nyt toteutuu yksi pitkäaikaisista unelmistani ja psyykkasin itseni nauttimaan täysillä toisen kierroksen laskusta”, kertoo Riikka.
Monipuolinen alppihiihto
Alppihiihto on siitä mielenkiintoinen laji, että menestyäkseen urheilijan tulee omata todella monia erilaisia taitoja sekä harjoitella hyvin monipuolisesti. Lajivalinta tapahtuu monta kertaa jo hyvin nuorena, ja on lajia harrastavan lapsen elämässä hyvin pitkään vielä alkuvuosien jälkeenkin valtaosin kavereiden kanssa treenaamista ja yhdessä tekemistä. Honkanen ei tee poikkeusta tähän, vaan tie maailman huipulle on alkanut jo hyvin nuorena.
”Isä vei minut Serenaan 4-vuotiaana ja ensimmäisiin seuran treeneihin taisin mennä kuuden vanhana Vihtiin. Harrastin myös lapsena painonnostoa, balettia ja soitin pianoa, mutta kyllä laskeminen oli koko ajan se ykkösjuttu.”
Alppihiihto vaatii urheilijan fyysisiltä ominaisuuksilta toki voimaa sekä nopeutta, mutta yhtä aikaa myös kestävyyttä sekä monipuolisia taito-ominaisuuksia. Lajin monipuolisuudesta johtuen ei voi mitenkään yksiselitteisesti päätellä, että kenestä lasten ja nuorten ikäluokkien tähdestä tulee lopulta menestyjä ja voittava urheilija maailman huipulle. Myös Riikan tie on ollut monivaiheinen:
”Olin ihan pienenä itse asiassa aika hyvä ja pärjäsin, mutta myöhemmin sitten taas sijoitukseni olivat jotain ihan muuta. Tämä johtui pitkälti siitä, että lapset kehittyvät todellai eri aikaan ja minä ehkä vähän pienempänä ja kevyempänä annoin etumatkaa muille joskus Audi Cup -ikäisenä. Mutta kun kysyit, että mikä tässä lajissa lopulta viehättää niin kyllä se on tämä lajin helppous”, nauraa Riikka niin, että heikommallakin lajitietämyksellä varustettu kuulija ymmärtäisi, että asia ei ole sinne päinkään.
”Oikeasti olen aina tykännyt treenata todella monipuolisesti ja tässä lajissa yhdistyy juurikin voima, nopeus, kestävyys sekä myös kehonhallinta ja rytmitaju. Painonnosto ja baletti ei varmastikaan ole tyypillisimmästä päästä lajipareja joita kukaan harrastaa samaan aikaan, mutta näistä on varmasti ollut hyötyä matkalla kohti maailman huippua. Toki alppihiihto on ottanut paljon, mutta juuri lajin monipuolisuuden vuoksi se on myös antanut hirveän paljon enemmän”, jatkaa Riikka.
Tulevaisuus
Honkanen kuuluu myös niihin urheilijoihin jotka ovat käyneet koulunsa huippu-urheilun ohella kunniakkaasti ja myös miettineet tulevaisuutensa sen varalta, että alamäkihommat kuitenkin joskus myös päättyvät.
”Aloitin Kajaanin ammattikorkeakoulussa tieto ja viestintätekniikan insinöörin opinnot vuonna 2020 ja tarkoitukseni olisi valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä. Olen tässä samalla suorittanut myös liikuntateknologian opintoja yliopiston puolella 10 opintopisteen verran ja jatkan niiden parissa maisteriksi insinööriopintojen jälkeen. Nykyteknologia on todella vahvasti valjastettu palvelemaan huippu-urheilua ja se tuottaa valtavat määrät dataa ja tietoa. Uskon, että minulla sitten joskus entisenä huippu-urheilijana voisi olla paljonkin annettavaa tämän tiedon käsittelyssä ja valjastamisessa esimerkiksi valmentautumisen tarpeisiin”, kertoo Riikka.
Suomalaista alppihiihtoa on viime vuodet osittain kurittanut maamme kärkiurheilijoiden loukkaantumiset ja sitä myötä jo valmiiksi kapea urheilijamäärä on kaventunut entisestään lopettamispäätösten vuoksi. Alppihiihtäjä voi helposti laskea vielä maailman huipulla päälle kolmekymppisenäkin mikäli vain paikat kestävät ja siinä mielessä Riikka Honkasen urheilu-uralla on vielä monta hyvää vuotta edessä.
”Lasken niin kauan kuin suksi kulkee ja homma kiinnostaa. Nyt se itse asiassa kiinnostaa niinkin paljon, että ajattelin tänä keväänä aloittaa vapaalaskun harrastamisen. Maailmaa kiertäessä ei loppupeleissä jää juuri aikaa puuteripäiville, joten ne kokemukset pitää hankkia kauden jälkeen. Pitkän uran jatkamisessa sekä ennen kaikkea yksinäisen kiertue-elämän jaksamisessa oman ystäväpiirin, perheen sekä toki myös henkilökohtaisen valmentajani Mikko Heiskasen tuki on todella tärkeää. Nämä asiat kun ovat kunnossa niin mikäs tässä on hiihtäjän hiihdellä”, päättää Riikka.
Kilpailut Startit
- Olympialaiset 2 (Peijing)
- Alppihiihdon MM-kilpailut 9 (St. Moritz, Åre,
Cortina d´Ampezzo) - Maailmancup 38
- Eurooppa Cup 75
- Junioreiden MM-kilpailut 2. sija, suurpujottelu, Sochi 2016
- SM-kilpailut 13 palkintosijaa
Teksti ja kuvat: Teemu Moisio
