Himoksella on paikka monen etelä- ja keskisuomalaisen sydämissä, ja keskus on liikuttanut laskijoita jo monessa sukupolvessa. Minä itsekin kuulun siihen ikäpolveen, joka lähti nuorena kaveriporukassa Himoksen skibussilla Helsingistä päiväksi laskemaan ja kotiin palattiin illalla bussin kyydissä rättiväsyneenä antoisan laskupäivän jälkeen.
Himos tarjosi jo tuolloin 1990-luvun lopulla laadukkaat puitteet harrastamiselle ja muistan vieläkin, kuinka innoissani olin nähdessäni Himosvuoren valaistut rinteet ensimmäisen kerran bussin ikkunasta.
Tie menestyväksi ja tunnetuksi hiihtokeskukseksi on ollut pitkä ja 40 vuoteen mahtuu rankkojakin vaiheita, mutta Juhani Ojala on toteuttanut perheensä kanssa visionsa ja unelmansa elämäntyön muodossa, josta me kaikki laskettelun ystävät saamme nauttia.
Pääsin haastattelemaan Himoksen värikkäistä vaiheista Juhani Ojalan lapsia, toimitusjohtaja Elsi Ojalaa sekä liiketoimintajohtaja Jouni Ojalaa. Yrityksen toiminnassa on mukana myös Juhanin ja Päivin poika Joona Ojala.
Visiosta todeksi
Himos on syntynyt sähköteknikko Juhani Ojalan visiosta kirjaimellisesti pystymetsään. Rukakeskus Oy:n palveluksessa ennen yrittäjäksi ryhtymistään olleella Ojalalla oli ajatus oman hiihtokeskuksen perustamisesta lähemmäs pääkaupunkiseutua.
Ojala suhtautui uuden hiihtokeskuksen sijaintiin teknikon tarkkuudella ja pääsi suhteidensa avulla tutkimaan maanmittauslaitoksen tarkkoja topografisia karttoja. Tuolloin 1980-luvun alussa mitään ei ollut digitaalisena vaan kaikki piti selvittää paperikartoilta.
Hän määritti tulevan hiihtokeskuksen sijainnin Tahkon eteläpuolelle sellaiselle alueelle, jonne olisi helppo saapua niin Helsingistä, Jyväskylästä kuin Tampereeltakin. Tiukan seulan ja tutkimisen jälkeen ykköspaikaksi valikoitui Jämsän Himosvuori.
Himoksella yhdistyivät hyvän sijainnin ohella kaikki olennaiset valintakriteerit kuten rinneprofiilit, pituus, ilmansuunta ja tulevaisuutta silmällä pitäen rinnealueen laajennusmahdollisuudet.
Juhani Ojala askarteli Himoksen maaston pohjalta pienoismallin styroksista ja hahmotteli sinne kaukonäköisesti Pohjois-Himoksen, Luoteis-Himoksen, Keski-Himoksen ja Länsi-Himoksen – näkymät, jotka ovat kaikille Himoksen kävijöille tuttuja.
Kaikkien himoitsema Himos
Kun tarvittavat suunnitelmat esiteltiin Jämsän kaupungin päättäjille, ei hyväksyntä ollut mitenkään yksipuolista. Päättäjissä oli epäilijöitä ja vastustajia, sillä kaupunki pyöritti Kaipolassa Pitkävuoren hiihtokeskusta ja uutta toimijaa ei katsottu aluksi hyvällä.
Kaavoitus ei myöskään edennyt toivotussa aikataulussa ja aina ilmaantui joku ongelma tai vastarannankiiski, joka vastusti hanketta tai muulla tavalla halusi päästä osingoille. Himoksen alkuvuosia leimaava tekijä onkin se, että alueeseen on kohdistunut monenlaisia intohimoja, kuten Himoksen 30-vuotisjuhlakirjassa osuvasti kuvaillaan.
Juhani Ojala puski kuitenkin määrätietoisesti projektia eteenpäin ja valoa alkoi näkyä tunnelin päässä rinteiden raivaustöiden ja hissien asennustöiden muodossa. Avajaiset olisivat pian todellisuutta.
Kun avajaispäivä vihdoin koitti, oli väkeä paikalla sankoin joukoin ja uusi keskus otettiin laskettelijoiden parissa innolla vastaan. Sana Etelä- ja Keski-Suomen suurimmalla rinteiden korkeuserolla (151 m) olevasta keskuksesta alkoi kiirimään ja ei mennyt kauaa, että Himokselle haluavien autojonot kasvoivat yli kilometrin mittaisiksi. Juhani Ojala oli näyttänyt epäilijöille, että laadukkaalla laskettelukeskuksella on tilausta.
Tunnelmaa ja innovaatioita
Juhani Ojala ja hänen vaimonsa Päivi Kuokkanen lähtivät siitä ajatuksesta, että rinteiden pitää olla aina huippukunnossa ja myös muiden palveluiden tuli vastata yleistä laatua.
Heti alusta lähtien panostettiin kunnon lumetusjärjestelmään, rinteiden kunnossapitoon sekä hisseihin. Himokselle avattiinkin Etelä-Suomen ensimmäinen tuolihissi jo vuonna 1987, muutama vuosi keskuksen avaamisen jälkeen.
Himoksella on aina ymmärretty laadukkaiden puitteiden ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistämisen merkitys asiakkaiden viihtyvyydelle. Painetussa 30-vuotishistoriikissa oleva kuvamateriaali kertookin, että esimerkiksi pääsiäisenä ja vappuna keskus on ollut edelläkävijä kunnon karnevaalitunnelman luomisessa.
Laskemisen uusia muotoja on Himoksella omaksuttu nopeasti ja niiden vaatimia suorituspaikkoja on rakennettu aina laskijan intohimoja noudattaen. Keskukseen rakennettiin muun muassa Suomen ensimmäisiin kuulunut, ellei peräti ensimmäinen lumilautapaippi 1990-luvulla.
Himoksen alkuaikoina lajina oli vain slalom eli perinteinen ”kasia kassiin” -tyylinen laskettelu kapeilla suksilla. Slalomin jälkeen laskijat innostuivat lumilaudoista ja monoski:stä, tänä päivänä rinteissä viiletetään leikkaavilla suksilla ja erilaisilla twintip-temppusuksilla sekä lumilaudoilla.
Nykyinen toimitusjohtaja Elsi Ojala listaakin mielestään tärkeimpiä virstanpylväitä laskijan kannalta.
”Luonnollisesti Himoksen ja Pohjoisrinteiden avaaminen 29.12.84; viisi rinnettä ja kolme hissiä olivat kaiken alku. Keskus muuttui kaksinapaiseksi Länsirinteiden avaamisen myötä tammikuussa 1988 ja yhteydet rinnealueiden välillä hoituivat BusSki-linja-autolla. Luoteisrinteet avattiin helmikuussa 2001 ja tämä laajennus käsitti kaksi rinnettä ja kaksi hissiä”, hän kertoo ensimmäisistä vuosikymmenistä.
”Eräs merkittävimmistä uudistuksista oli Siirtymärinteiden avaaminen tammikuussa 2006, jolloin asiakkaat pääsivät laskemaan Länsirinteiltä Pohjoisrinteille ja päinvastoin. Joulukuussa 2020 avasimme koko perheen lumimaailman, Himos-Lumilan ja kahden hehtaarin kokoisella alueella riittää puuhaa koko päiväksi niin suksilla, laudalla kuin tubing-renkaallakin”, Ojala jatkaa.
”Tuoreimmat uudistuksemme, viime vuonna avattu uusi tuolihissi sekä samaan aikaan avautunut Willi Länsi -huvikeskus täydentävät Juhanin vision laadukkaasta laskettelusta ja vapaa-ajan vietosta”, Ojala summaa.
Himos tänään
Tänä päivänä Himos on niin talvi- kuin kesätoimintoineen merkittävässä roolissa Jämsän alueen tunnettuuden, elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän edistämisessä. Yhtiö kuuluu myös Jämsän suurimpiin yhteisöveron maksajiin ja työllistää 23 vakituista työntekijää. Kausityöntekijöitä oli viime kaudella 114 ja työntekijöistä on 40 % naisia. Himos on kävijämääriltään Suomen 4. suurin hiihtokeskus.
Elsi Ojala kuvailee ylpeänä Himoksen merkitystä Jämsän alueelle.
”Olemme selkeästi talvimatkailun vetovoimatekijä, jonka vuoksi meille saavutaan kauempaakin ja tuomme lähialueelle jopa kymmenkertaisen matkailutulon omaan hissiliikevaihtoomme verrattuna.”
Veli Jouni Ojala jatkaa, että toiminnan laajuus ja monipuolinen elinkeinoelämä ovat mahdollistaneet monelle rakentaa esimerkiksi mökki tai huvila Himoksen ja Jämsän seudulle.
”Olemme myös toiminnallamme mahdollistaneet monen investoijan sijoittamisen alueeseen. Näistä voisin mainita esimerkiksi golf- ja majoitustarjonnan kasvun, kun Sokos Break Hotel Himos avataan joulukuussa 2025. Hotelli mahdollistaa vierailijalle Ski in & Ski out sekä Golf in & Golf out -toimintamallin eikä Himos Areenan merkitystä hienona keikkapaikkana voi väheksyä”, Jouni Ojala kertoo.
Pyydän Elsi ja Jouni Ojalaa listaamaan seikkoja, jotka mahdollistavat suosion ja jatkuvan kehityksen. Vastaukset tulevat nopeasti ja päättäväisesti.
”Optimaalinen sijainti lähellä Etelä- ja Keski-Suomen suurimpia kaupunkeja, Himos on ensimmäinen merkittävä hiihto- ja matkailukeskus, kun lähdetään etelästä pohjoiseen. Päiväreissutkin ovat on helppo toteuttaa, aivan kuten toimittajallakin aikoinaan”, Ojalat sanovat.
Heidän mukaansa hyvässä keskuksessa täytyy olla paljon ja monipuolisia rinteitä, joista osan tulee olla mustia, jotta kaikki taitotasot on katettu.
”Monipuoliset rinteet taas vaativat lumivarmuuden ja niiden kunnossa pysyminen ammattitaitoisen henkilökunnan, jotta rinteistä voi nauttia parhaalla mahdollisella tavalla. Keskuksen laajennettavuus niin rinne- kuin majoituspuolellakin on helppoa ja se on etukäteen mietitty”, Ojalat korostavat.
Himoksen palveluhenkisyys korostuu myös kumppanien ja kilpailijoiden kanssa toimiessa.
”Kyllähän me kilpailijoille esimerkiksi rinnekoneen osia tai muuta lainataan, jos tarvetta ilmenee. On kaikkien edun mukaista saada väkeä mäkeen viihtymään, joko meille tai muualle”, sisarukset kertovat.
Himos tulevaisuudessa
Talvet lämpenevät vääjäämättä, miten Himos aikoo turvata laadukkaat ja pieteetillä rakennetut laskettelupuitteet nyt ja tulevaisuudessa?
”Tulemme panostamaan edelleen tehokkaaseen lumetusjärjestelmään ja tutkimaan säilölumen laajempaa käyttöönottoa tulevaisuudessa. Jo nyt olemme tehneet latuosuuskunnan puitteissa ensilumen ladun säilölumella, mutta laajempaa käyttöä selvitetään”, Elsi Ojala kertoo.
”On hyvä huomioida, että tuolihissit helpottavat lumetustyötä varsinkin kauden alussa, koska hissilinjoja ei tarvitse lumettaa kuten ankkurihisseissä”, Jouni Ojala lisää.
Himokselle on vuonna 2023 myönnetty Ekokompassi, jossa noudatetaan 10 kriteeriä ja se pohjautuu kansainväliseen ISO 14001 -standardiin. Tavoitteena on saada myös Sustainable Travel Finland -merkki.
”Huomioimme luonnollisesti ympäristö- ja vastuullisuusasiat liiketoiminnassamme yhä enenevässä määrin. Esimerkiksi kaikissa rinnekoneissamme on lumen määrää ja käsittelyä ohjaava Leica Geosystems -ohjelma. Tarkan ja tehokkaan kaltevuuden hallinnan avulla järjestelmä säästää polttoainetta ja parantaa tuottavuutta”, Elsi Ojala mainitsee.
Jouni Ojalan äänensävy muuttuu keskustelun kääntyessä energiaan ja sen hintaan.
”Vastuullisesti tuotettu sähköenergia näyttelee suurta roolia meillä niin lumetuksessa, lämmityksessä kuin valaistuksessakin. Emme kuitenkaan ole verottajan silmissä päässeet samalle tasolle kuin teollisuuslaitokset, konesalit tai kasvinviljely, jotka ovat alemmassa kakkosveroluokassa. Mielestämme lumen teollinen tuottaminen ja matkailu yleensäkin ovat teollista toimintaa, mutta silti olemme korkeammassa ykkösveroluokassa. Tähän epäsuhtaan kaipaisimme muutosta.”
Millainen Himos on vuonna 2030?
Vuoteen 2030 on tätä kirjoitettaessa reilut viisi vuotta. Viidessä vuodessa ehtii tapahtua paljon ja paljon on jo tapahtunutkin.
”Uskomme, että kansainvälisten asiakkaiden määrä kasvaa uuden hotellin myötä. Uusien asiakkaiden kasvava määrä lisää samalla tarvetta palvelurakennusten modernisoinnille ja palvelujen digitalisoinnille, jotta palvelukokemus säilyy mahdollisimman korkeana”, sisarukset sanovat.
Ojalat haluavat myös sujuvoittaa matkaketjuja Himokselle saapumisen logistiikassa. Matkaketjuilla tarkoitetaan eri liikennemuotojen yhdistämistä määränpään saavuttamiseksi.
Haastattelun aikana ja 30-vuotishistoriikin luettuani minulle piirtyy Himoksesta ja Ojalan perheestä lämminhenkinen ja määrätietoinen kuva. Elsi ja Jouni Ojala ovat selkeästi isänsä viitoittamalla tiellä kääntämässä seuraavaa sivua Himoksen komeassa tarinassa.
Mikäli et ole vielä ehtinyt Himoksella vierailemaan, se kannattaa tehdä viimeistään tällä kaudella.
Himos, Jämsä
- Perustettu 1984
- Rinteitä 26 kpl
- Hissejä 17 kpl
- Korkeusero 151 m
- Lisätietoa himos.fi
Teksti: Antti Zetterberg
Kuvat: Himoksen Arkisto, Ski.fi
