Tietokoneen ruudulla juttelee rennon oloinen urheilija. Alppihiihdon tämän hetken tunnetuin urheilija Mikaela Shiffrin piti Levin kisojen alla videoidun lehdistötilaisuuden. Vaikka olemus oli rento, mutta puheesta kuului myös huolestuneita äänenpainoja.
Haastattelin Shiffriniä kasvotusten kaksi vuotta sitten. Silloin vastapäätä istui voimiensa tunnossa ollut urheilija, joka kertoi nauttivansa yhä ponnekkaammin myös alppihiihdon ulkopuolisesta elämästä. Muiden nautintojen kautta hän kertoi löytäneensä myös rentoutta kisaamiseen, enää kisan voittaminen ei ollut maailman tärkein asia.
Nyt 25-vuotias yhdysvaltalainen on erilaisessa tilanteessa. Kulunut reilu vuosi on tuonut hänelle mittavat vastoinkäymiset. Perhekeskeisen urheilijan isoäiti ja isä ovat kuolleet. Varsinkin isän yllättävä kuolema vaikutti häneen syvästi. Lisäksi Coloradon koti oli joutua maastopalojen nielemäksi ja selkäkin vihoittelee. Näiden päälle koronan tuomat hankaluudet. Antamissaan haastatteluissa hän kertoi miettineensä jopa alppiuransa lopettamista.
”Motivaationi paluuseen on kuitenkin vahvistunut. En halua lopettaa urheilu-uraani perhetragedian takia.”
Mitalisadetta
Shiffrin on voittanut urallaan viisi maailmanmestaruutta, kaksi olympiakultaa ja kolme kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun. Tuolla menestyksen määrällä ollaan yleensä uran ehtoopuolella, pitkälti yli 30-vuotiaita. Hänellä on mahdollisuus rikkoa kaikki mahdolliset alppihiihtoon liittyvät ennätykset.
Viimeisen vuoden aikana kokemiensa tragedioiden jälkeen hän osallistunut myös yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kuten rasismin vastaiseen keskusteluun. Paikoin kohtuullisen kärkkäästikin, mikä on selkeästi muuttanut urheilijan julkisuuskuvaa. Julkisten kannanottojen vastapainoksi hän on sosiaalisessa mediassa julkaissut myös hyvän tuulisia videoita. Eritoten kesän tanssintreenit toivat urheilijasta entistä rennomman puolen esiin.
Selkävaivoja jatkossakin
Shiffrin ei kerro tarkemmin selkänsä tilasta, mutta ainakin aikaa sen kuntoon saaminen vaatii. Rivien välistä voi tulkita, että täysin priimaa siitä ei välttämättä enää tule.
”Vaiva ei katoa minnekään. Sen kanssa pitää pärjätä. Selkä on vihoitellut jo parin vuoden ajan. Yksi epäonnekas käännös ja vaiva paheni. Kyse ei ole kuitenkaan mistään sellaisesta, mistä normaalit ihmisetkään eivät kärsisi. Minä vain käytän kroppaani ja useimmiten vielä aika rajusti.”
Kommentti herätti julkisuudessa vilkkaan keskustelun siitä, miten Shiffrin jaksaa edelleen kisata ja vaikuttaako selkävaivat hänen alitajuntaansa. Eli olisiko Shiffrinin dominointi ohitse? Levillä hänen sijoituksensa olivat 2. ja 5.
Kitkeriä kommentteja
Shiffrin vetäytyi alkutalvesta tauolle isänsä kuoleman jälkeen. Kun paluu kilparinteille oli keväämmällä ajankohtainen, korona päätti kisakauden. Urheilija oli rahtusen karheana talven tapahtumista.
– Kaikki ei aina mene odotetusti. Olen oppinut viimeisen vuoden aikana pitää ottaa vastaan, mitä elämä antaa. Se aina maistu hyvältä, mutta syödä se pitää.
Aftonbladetin haastattelussa hän arveli joidenkin kilpakumppaneiden jopa iloitsevan hänen poissaolostaan. Kilpakumppaneille hän kieltää kuitenkin kantavansa kaunaa, vaan ymmärtää heidän elämänsä jatkuvan normaalisti
Pehmeämmät puheet – kovat tavoitteet
Vaikka puheissa ei juurikaan välity kilpailullisuus, hän muistuttaa edelleen olevansa huippu-urheilija, jonka tavoitteena on menestyä. Tavoite voitosta elää vahvana, vaikka Levin kisaan osallistumisen motivaatio olikin toinen.
”Tärkein asia on kokeilla, miltä tuntuu kisata erittäin pitkän tauon jälkeen. Toivottavasti se on positiivinen kokemus, eikä siinä ole kyse voittamisesta.”
Ensimmäisen Levin kilpailun jälkeisessä palkintopallihaastattelussa oli selvästi epäuskoinen nainen.
”Minun on vaikea ymmärtää, että olen edes kisaamassa, saati sitten palkintopallilla. En ole ikinä ollut näin iloinen toisesta sijasta. ”
Ruudun takana puhui harkitun rauhallinen urheilija, joka tarkoitti mitä sanoi. Poissa oli parin vuoden takainen iloinen nuori, joka aika geneerisesti kertoili kuulumisiaan. Mielenkiintoista nähdä miten vahvaksi elämän kovalla kädellä koulima nainen oikein kasvaa. Kilpailuvietti paistaa edelleen kasvoista, mutta nyt elämässä on muutakin kuin pokaalin jahtaaminen.
Seuraa Instassa.
Teksti Jussi Ovaskainen Kuva Longines
