Laskettelun historian aikajana Levillä voidaan piirtää alkamaan 1930-luvulta. Hiihto oli tuolloin Suomessa kovassa nosteessa, vaikka varsinainen hiihtomatkailu Lapin tuntureilla tekikin vielä tuloaan. 1960-luvulle saakka hiihtomatkailu Lapissa oli vielä varsin vaimeaa ja vain varakkaiden harrastus. Matkailijat saapuivat pääasiassa postiautolla Kittilään ja siitä hevoskyydillä Leville. Majoitus tapahtui kotimajoituksena Sirkan kylän asukkaiden kodeissa. Levi täyttää nyt 60 vuotta, mutta miten tähän on tultu?
Aloituskuva: Vuonna 1935 Svenska Finlands Skidförbundin aktiivijäsenet Rabbe Schauman ja Gunnar Stenfors matkustivat ensimmäisen kerran Sirkkaan. Tavoitteena oli löytää Leviltä hyvä «teknikbacken”, missä pujottelua voisi harjoitella. Lopulta sellainen löytyikin Lammaskurusta, jossa nykyään sijaitsee hissi nro 12.
Sanomalehti Etelä-Suomessa kirjoitettiin vuonna 1936 Sirkan kylästä:
”Lapissa, Kittilän perukoilla on unohdettu Sirkan kylä, jonne pääsee posti- ja matkailija-autolla kesällä joka päivä. Kylässä on hyvin varusteltu osuuskauppa ja täysihoitoa saa Sirkan kylän majatalossa. Sirkan kylän tuntureilla saa kovat huilut. Näistä tuntureista pitäisi tulla koko kansan tunturit. Sinne voisi vähävarainenkin lomanviettäjä matkustaa. Sirkan kylä ei mukavuuksia tarjoa, mutta se ei myöskään rasita liikaa rahapussia ja toimeen siellä voi kuitenkin tulla vaativakin tunturimatkailija.”
1930-luvulla Levitunturi ei juuri poikennut muista Lapin tuntureista, mutta Levin eduksi voidaan laskea sijainti aivan Sirkan kylän juurella. Vuonna 1935 Svenska Finlands Skidförbundin (SFS) aktiivijäsenet Rabbe Schauman ja Gunnar Stenfors matkustivat kahdeksan muun hiihtoaktiivin kanssa ensimmäisen kerran Sirkkaan. Ryhmän tavoitteena oli löytää Leviltä hyvä «teknikbacken”, missä pujottelua voisi harjoitella. Lopulta sellainen löytyikin Lammaskurusta, nykyisen hissi numero 12. varrelta.
Ensimmäinen hiihtohissi Leville
1960-luvulle tultaessa kiinnostus Lapin tuntureilla liikkumiseen kasvoi yleisen vaurastumisen, kotimajoituksen ja parantuneiden liikenneyhteyksien vuoksi, vaikka varsinainen sesonki kestikin vain kolmisen viikkoa. Tuolloin tunturin päälle kapuaminen tapahtui tamppaamalla sähkölinjaa pitkin Levin nykyisessä Eturinteessä.
Puuha oli hidasta ja siihen toivottiin apua. Niinpä Kittilän kunta hankki 10 hehtaarin maa-alueen ja päätti rakentaa alueen alarinteeseen kapulahissin. ”Hiihtäjän vintturin” kustannusarvio oli 2,5 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuoden 1962 vanhan markan arvon mukaan tuo summa vastaa noin 62 200 euroa tänä päivänä. Yhtenä hankkeen voimahenkilönä voidaan pitää tuolloin vielä tuoretta, mutta sittemmin yli kolmekymmenvuotisen työuran Kittilän kunnanjohtajana tehnyttä Aarne Nikkaa. Lapin Kansa uutisoi hissin avaamisen yhteydessä 20. helmikuuta 1964 seuraavasti:
“Eikä vielä sillä hyvä, vaan tälle Levin pohjoisrinteelle on samalla tasoiteltu myös slalomrata, mikä täyttää ainakin kansallisten kilpailujen vaatimukset. Eikä tämäkään riitä, vaan suunnitelmiin kuuluu myös ehkä 60–70 metrin hyppyrimäen rakentaminen ja alueen sähköistyskin.”
Hyppyrimäki Leville on jäänyt rakentamatta, vaikka sitä on suunniteltu vielä myöhemminkin, mutta sen sijaan kansallisen tason kilpailuihin riittävä slalomrata tuli. Tulipa vielä myöhemmin kansainväliseenkin tasoon riittävä. Ensimmäistä paljaaksi raivattua rinnettä alettiin kuntalaisten keskuudessa kutsua Nikan kaljuksi.
Sveitsiläiset Levillä
Ei kulunut kauaa, kun selvisi, että ”Hiihtäjän vintturin” kapasiteetti ei riitä, vaan laskettelumatkailu vaati tehokkaampaa tapaa nousta tunturiin. Niinpä vuonna 1968 päätettiin rakentaa uusi 800 metrin mittainen suurhissi ja pienempi harjoitushissi, niin sanottu ”Kisurahissi”.
Hissihanke osoittautui kuitenkin sen verran mittavaksi, että Kittilän kunnan pääomin ei voitu suin päin urakkaan ruveta, vaan maa-alue päätettiin vuokrata sveitsiläiselle SABB Ag:lle, joka puolestaan sitoutui sekä rakentamaan hissin että vastaamaan sen ylläpidosta. Samalla Leville hankittiin ensimmäinen rinteentamppaustraktori. Uuden hissin pyörittämisestä otti johdon yhtiön puheenjohtaja Ernst Purin. Purin tuli tunnetuksi siitä, että hissi pyöri vain, jos oli asiakkaita. Niinpä ohi kulkeneet matkailijat nopeasti totesivatkin, että hissi ei pyöri ja jatkoivat matkaansa.
Suurhissi ja sen satunnaiset aukioloajat eivät vielä taanneet tasaista matkailuvirtaa Leville, vaan kyläläiset kaipasivat lisää palveluita tarjottavaksi. Ensisijainen tarve oli kunnolliselle hotellille ja tanssiravintolalle. Majoitustoiminta oli vielä pitkälti kotimajoitusta vain muutamaa retkeilymajaa lukuun ottamatta.
Myös Ernst Purin oli samalla kannalla ja kommentoi tilannetta Lapin Kansassa vuonna 1968 seuraavasti: ”Sesonkia olisi jollakin keinoin pystyttävä jatkamaan, jolloin myös kannattavuus lisääntyisi. Ihmiset pitää kasvattaa tämänkaltaiseen harrastukseen ja sitä kautta sitten voi toivoa myös hiihtokeskusten sesongin jatkumista”.
Kunnanjohtaja Nikka teki 1970-luvulla pitkää päivää hotellihankkeen eteen ja lopulta kumppaniksi löytyi ammattiliitto STTK, ja sopimus kurssi- ja virkistyskeskuksen rakentamisesta Leville syntyi. Noihin samoihin aikoihin myös panostus laskettelutoimintojen kehittämiseen siirrettiin takaisin sveitsiläisiltä kunnalle ja Levin Hissit Oy perustettiin vuonna 1976. Tuolloin laskettelukausi kesti jo helmikuusta vappuun.
Hotelli Levitunturi avasi ovensa vuonna 1981 ja vuotta myöhemmin valmistui Kittilän lentokenttä. 1980-luvulla Suomi eli muutoinkin nousukautta ja laskettelu yleistyi roimasti, niin myös Levillä koko vuosikymmen oli uusien yritysten syntyaikaa.
Keväällä 1980 Levin Hissit Oy työllisti kuusi henkilöä ja ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti ympärivuotista matkailukeskusta otettiin, kun Eturinteelle avautui kesäkelkkarata vuonna 1983. Samalla rinne sai oman lumetusjärjestelmänsä.
Kohti maamme johtavaa talvimatkailukeskusta
Suomi sukelsi syvään lamaan 1990-luvun taitteessa, mutta Kittilässä ei jääty tuleen makaamaan, vaan käännettiin katse tulevaisuuteen. Rahoituksen saaminen oli Kittilässäkin haastavaa, mutta kunta kaavoitti ja rakensi infraa valmiiksi sen mitä pystyi tulevaisuuden kasvua varten.
Yksi tapa kasvattaa liiketoimintaa oli ostaa konkurssiin menneiden hiihtokeskusten hissikapasiteettia. Toiminta tapahtui niin, että kauppojen jälkeen lähdettiin Leviltä omin voimin hakemaan hissiä ja kun keskus oli purettu, palattiin Leville nostamaan hankittua hissiä pystyyn.
Panostukset kasvuun alkoivat näkyä toden teolla vuonna 1992, kun uudet Etelä- ja Huippuhissit otettiin käyttöön. Huippuhissit on sittemmin korvattu modernilla Levi West -tuolihissillä. Laskettelijoiden liikkumista helpottamaan hankittiin myös ensimmäinen Ski Bussi, jolla hoidettiin paikallisliikennettä.
Myös Levin alueen latu- ja kelkkareittiverkosto siirtyivät Levin Hissit Oy:n haltuun. Tuolloin Levin Hissit Oy:ssä työskenteli noin 20 henkilöä. 1990-luvun lamavuosina ja koko vuosikymmenen jatkuneet uudistukset ja investoinnit toivat Vuoden Hiihtokeskus -valinnan kolmesti, 1993, 1994 ja 1998.
Levistä kansainvälinen talvimatkailukeskus
Jos ensimmäiset suuret tavoitteet olivat olleet kylpylähotellin ja lentokentän saaminen Leville, niin kolmas oli vuoden vaihteessa 2000 avattu gondolihissi. Levi investoi lähes 8,5 miljoonaa euroa hissin, maailmancup-rinteen sekä kaikkien oheispalveluiden ja infran rakentamiseen.
Loppuvuodesta 2000 Levillä käytiinkin ensimmäiset Eurooppa Cupin pujottelu- ja suurpujottelukilpailut. Kisajärjestelyihin päätettiin panostaa selkeästi enemmän mitä muualla maailmassa kaikkine televisiointeineen ja oheispalveluineen. Panostukset johtivat lopulta siihen, että Levi sai pysyvän paikan Kansainvälisen hiihtoliiton kilpailukalenterissa.
Näiden kehitysaskeleiden tuloksena Levi nousi vuonna 2001 maamme suurimmaksi hiihtokeskukseksi. Kansainvälistymisen myötä myös yhtiön nimi muutettiin Oy Levi Ski Resort Ltd:ksi vuonna 2003
World Cup Levi
Hyvät näytöt kilpailujärjestämisestä Eurooppa Cupin parissa poiki vuonna 2004 Leville ja koko Suomelle ensimmäisen maailmancupin pujottelukilpailun. Kilpailussa laskivat vain naiset ja se käytiin kaksipäiväisenä. Kilpailu ei jäänyt historiankirjoihin vain sen vuoksi, että se oli ensimmäinen laatuaan.
Varsinaisen kansanjuhlan ja koko suomalaisen alppihiihdon maailmankartalle viemisen varmisti 23-vuotias Tanja Poutiainen, joka otti tuolloin ensimmäisen maailmancupin voittonsa. Levi palkittiin alppihiihdon maailmancupin osakilpailun vuoksi Vuoden hiihtokeskus -valinnalla kauden päätteeksi keväällä 2004.
Levillä laskettiin helmikuuhun 2006 vielä pelkästään naisten kisoja kunnes samaisen vuoden marraskuussa Levi sai toimia koko maailmancupin pujottelusirkuksen avaajana miesten liittyessä kilpailuun mukaan. Vuoden 2020 koronatilanne palautti Levin kuitenkin takaisin vain naisten kilpailun järjestäjäksi ainakin toistaiseksi.
Tilat loppuvat asiakasmäärien kasvaessa
Vuoteen 2006 mennessä myös kansainväliset matkanjärjestäjät olivat löytäneet sankoin joukoin Levin. Eturinteeltä nousi tunturiin kolme ankkurihissiä sekä lammen rannasta lyhyt sompahissi.
Oli tultu vihdoin siihen pisteeseen, että tarvitaan riittävät vuokraamo-, shop-, ja ravintolatilat sekä myös henkilökunnalle nykyaikaiset toimistotilat. Myös hissikapasiteetti oli jäämässä ajastaan jälkeen. Syksyllä 2007 vietettiinkin uuden palvelurakennus Zero Pointin, Express-gondolihissin ja North-tuolihissin avajaisia.
Levin kansainvälistyminen sekä kasvava perhematkailu johtivat lopulta siihen, että Eturinteen palvelukokonaisuuksien lisäksi panostusta vaadittiin myös loivempien rinteiden äärelle. Syksyllä 2014 Etelärinteille avautui kokonaan uusi South Pointin hiihtoalue kuuden hengen kuomullisella tuolihissillä, Leevilandia-lastenmaalla sekä tilavalla South Pointin palvelurakennuksella.
Säilölumi ja Länsirinteet
Marraskuussa 2015 Levi joutui perumaan kolmannen ja samalla viimeisen kerran maailmancupin avausosakilpailun lumipulan vuoksi. Tuolloin alettiin tosissaan panostamaan lumen säilömiseen kaiken muun jo vuosia jatkuneen kehitystyön lisäksi.
Panostukset eivät jääneet tuolloin huomaamatta, vaan keväällä 2016 Levi valittiin jälleen Vuoden Hiihtokeskukseksi. Valinnan teki Visit Finlandin asiantuntijaraati, joka perusteli valintaansa seuraavasti:
”Hiihtokeskus on tehnyt merkittäviä investointeja rinnetoiminnan kehittämiseen ja kauden pidentämiseen. Kehitystyössä on huomioitu etenkin lapsiperheet.”
Vuoden 2019 suurinvestointi oli vanhojen Huippuhissien 10. ja 11. poistaminen käytöstä ja niiden korvaaminen huippumodernilla Levi West-tuolihissillä. Seuraavalle kaudelle Levi West sai lisää rinnepinta-alaa, tehostetun lumetuksen sekä valaistuksen.
Näiden turvin Westin alueesta on kasvanut yksi suosituimmista Levin laskettelualueista. Alue laajenee vielä omalla hevosenkengän muotoisella palvelurakennuksella majoitus- ja ravintolatiloineen.
Kohti ikuista jäätä
Lumen säilöntä on tullut osaksi hiihtokeskusten liiketoimintaa ja säilöntätekniikat leviävät tällä hetkellä ympäri maailman. Levi Ski Resort on ollut maailmanlaajuisesti edelläkävijä säilölumitekniikan kehittämisessä ja osoituksena tästä on laskettelukauden avauksen vakiintuminen lokakuun alkuun.
Kesällä 2022 Eturinteellä pyöri kaikkia mahdollisia maansiirtokoneita, kun rinneprofiilia muokattiin rinteen laidasta tasaiseksi. Loputkin jäljelle jääneistä ankkurihisseistä saivat väistyä uuden 6-paikkaisen Glacier Express-tuolihissin tieltä.
Kauden päätteeksi keväällä 2023 Levi palkittiin kuudennen kerran Vuoden hiihtokeskus -palkinnolla. Raati perusteli valintaa sillä, että Levin kehitys on ollut huimaa ja keskuksessa on tehty erittäin suuria investointeja. Levin suorituspaikat eri laskulajien harrastajille, aktiiveille ja myös ammattilaisille on huomioitu myös kansainvälisesti. Keskuksessa suhtaudutaan avoimin mielin laskettelijoiden toiveisiin ja tarpeisiin. Siksi Levillä jokaisen laskettelijan on hyvä olla.
Levillä maaliskuussa 2023 järjestetty kansainvälinen hiihdonopettajien Interski-kongressi palkittiin samassa tilaisuudessa vuoden tekona.
Vierivä kivi ei sammaloidu
Vuosina 2007–2023 Levi Ski Resort on investoinut rinne- ja palveluinfran kehittämiseen yli 70 miljoonaa euroa, mutta vielä ei ole valmista. Tekemistä riittää vielä tuleville vuosillekin. Kesän 2023 aikana Gondolialueen palvelurakennus sai laajennuksensa ja laajan peruskorjauksen, jonka myötä alueella siirryttiin maalämpöön.
Rinnealuetta 7.3 valmisteltiin tulevaa tuolihissiä varten rinnettä leventämällä, liittämällä se automaattilumetuksen piiriin ja muuttamalla valaistus energiatehokkaaksi led-valaistukseksi.
Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen painopiste on Etelärinteillä. Leevilandian rinnealue aukesi kuluvalle kaudelle laajennettuna ja yhdellä sompahissillä lisättynä. Yksi kesän 2023 merkittävä investointi oli uusi pyöräileviä asiakkaita palveleva mattohissi Gondolille.
Tämä projekti jatkuu keväällä 2024, jolloin alueelle rakennetaan uusi pyöräilyn harjoittelualue. Levi Westin alueen palvelujen kehittäminen etenee myös suotuisissa tuulissa ja rakentamaan päästään kesällä 2024.
Piirustuspöydällä tulevalle kesälle on myös Koillisrinteillä jo pitkään kaivatut uudistukset. Mittavimpana näistä on uusi kuuden hengen huippumoderni tuolihissi, jonka on määrä valmistua syksyllä 2024. Kokonaisuudessaan yrityksen investointisuunnitelma lähivuosille on arvoltaan 35 miljoonaa euroa.
Katso Edgen muut Levi aiheiset artikkelit TÄSTÄ
